Aikuisten välisten lähisuhdeväkivaltatapausten määrä on kasvanut huomattavasti Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella.
Rikostarkastaja Krista Vallilan mukaan tapausmäärät ovat nousseet joissakin poliisilaitoksen yksiköissä jopa 100 prosenttia viime vuoteen verrattuna.
Tilastointi selittää vain osan kasvusta
Osan kasvusta arvioidaan johtuvan siitä, että rikosilmoitusten luokitteluun kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Myös muu kuin fyysinen väkivalta tunnistetaan lähisuhdeväkivallaksi aikaisempaa paremmin.
Luokittelua alettiin kuitenkin kehittää jo vuonna 2025. Poliisin mukaan tapausmäärissä on tämän vuoksi myös merkittävää todellista kasvua, jota tilastointitavan muutokset eivät selitä.
Lievempien tapausten tutkinnassa viiveitä
Poliisi pystyy Vallilan mukaan reagoimaan nopeasti vakavimpiin lähisuhdeväkivaltatapauksiin. Lievempien yksittäisten tapausten tutkinnan aloittamisessa on sen sijaan viiveitä.
Poliisilaitos pyrkii parantamaan tilannetta lisäämällä aikuisten välisen lähisuhdeväkivallan tutkintaan käytettäviä resursseja ja tarkastelemalla tutkintaprosessejaan.
Itä-Uudenmaan poliisilaitos on tämän vuoden aikana kouluttanut kaikki rikostutkinnassa työskentelevät lähisuhdeväkivallan erityispiirteistä. Syksyn aikana koulutusta järjestetään myös kenttäpoliiseille.
Väliaikaisia lähestymiskieltoja aiempaa enemmän
Väliaikaisia lähestymiskieltoja on määrätty tämän vuoden aikana jo enemmän kuin koko vuonna 2025 yhteensä.
Poliisi hakee aktiivisesti myös teknisesti valvottuja lähestymiskieltoja tilanteissa, joissa arvioidaan olevan selvä väkivallan uhka mutta vangitsemisen edellytykset eivät vielä täyty.
Teknistä valvontaa haetaan erityisesti tapauksissa, joissa henkilö on rikkonut lähestymiskieltoa tarkkailemalla, seuraamalla tai lähestymällä kiellolla suojattua henkilöä. Myös tällaisten tapausten määrä on kasvanut.
Lähestymiskieltojen toteuttamisessa on ilmennyt myös ongelmia. Joissakin tapauksissa kiellolla suojattu henkilö on itse hakeutunut aktiivisesti yhteyteen kieltoon määrätyn kanssa.
Tällaisessa tilanteessa kiellolla suojattavaa voidaan epäillä yllyttämisestä lähestymiskiellon rikkomiseen. Vallilan mukaan lähestymiskiellolla voidaan suojata osallisia vain silloin, kun myös suojattava sitoutuu järjestelyyn.
Epäiltyjä on vaadittu vangittaviksi aiempaa herkemmin
Poliisi on vaatinut toistuvasti lähisuhdeväkivallasta epäiltyjä henkilöitä vangittaviksi aikaisempaa herkemmin.
Osassa tapauksista taustalla on ollut vakava yksittäinen väkivallanteko. Toisissa tapauksissa kyse on ollut toistuvasta väkivallasta tai sen merkittävästä uhasta.
Vallila muistuttaa, ettei lähisuhdeväkivalta aina pahene vähitellen. Jo ensimmäiseen poliisin tietoon tulevaan tapahtumaan voi liittyä vakavaa väkivaltaa.
Erityisesti päähän kohdistuneet voimakkaat iskut eivät Vallilan mukaan ole koskaan vaarattomia.
Väkivalta voi olla myös henkistä tai taloudellista
Lähisuhdeväkivallalla ei tarkoiteta pelkästään fyysistä väkivaltaa. Se voi olla myös henkistä, seksuaalista, taloudellista tai digitaalista väkivaltaa, vainoamista, kunniaan liittyvää väkivaltaa, kaltoinkohtelua tai laiminlyömistä.
Eri väkivallan muodot limittyvät tyypillisesti toisiinsa.
Väkivalta voi kohdistua nykyiseen tai entiseen puolisoon, seurustelukumppaniin, lapseen, vanhempaan tai muuhun läheiseen henkilöön. Läheiseen suhteeseen liittyy yleensä tunnepitoinen sitoutuminen.
Poliisilla on ollut viime aikoina tutkittavana myös entisen puolison omaisuuteen kohdistuneita toistuvia vahingontekoja. Vakavimmissa tapauksissa tekojen kohteena on ollut entisen puolison koti, vaikka fyysistä väkivaltaa ei ole käytetty.
Uhrilla on oikeus saada tietoa tukipalveluista
Jokaisella lähisuhdeväkivallan uhrilla on oikeus saada esitutkinnan aikana riittävästi tietoa tarjolla olevista tukipalveluista.
Poliisi kehottaa väkivaltaa kokeneita olemaan jäämättä yksin. Lisätietoa lähisuhdeväkivallasta ja saatavilla olevasta avusta löytyy poliisin verkkosivuilta.





