Kanta-Hämeen kärä­jäoi­keus käsitteli elokuussa jär­jes­tystä yllä­pi­tä­vän henkilön vas­tus­ta­mista, laitonta uhkausta sekä toisen vakavaan vahin­goit­ta­mi­seen sovel­tu­van esineen hal­lus­sa­pi­toa.

Tapah­tu­mat sijoit­tui­vat Hämeen­lin­naan huh­ti­kuussa. Liputon mat­kus­taja pois­tet­tiin junasta voi­ma­kei­noin, minkä jälkeen hän kaivoi lau­kus­taan kirveen ja nosti sen lyön­tia­sen­toon junan ovien edessä.

Kärä­jäoi­keus antoi asiassa tuomion elokuun lop­pu­puo­lella.

Syyttäjä vaati 32-vuo­tiaalle miehelle ran­gais­tusta kolmesta rikok­sesta

Syyttäjän mukaan mies meni junaan ilman mat­ka­lip­pua.

Kon­duk­tööri pyysi häntä pois­tu­maan, mutta mies ei totellut käskyä. Hänet jou­dut­tiin pois­ta­maan junasta voi­ma­kei­noin.

Pois­ta­mis­ti­lan­teessa mies laittoi vastaan kon­duk­töö­rille.

Ase­ma­lai­tu­rilla mies kaivoi lau­kus­taan kirveen ja heilutti sitä kon­duk­töö­rin sekä toisen henkilön edessä. Kirves oli syyttäjän mukaan olo­suh­teissa sellainen uhka, että molem­milla oli perus­teltu syy pelätä vakavaa vaaraa.

Kirves nousi lyön­tia­sen­toon

Kon­duk­tööri ja toinen tilan­teessa ollut henkilö kertoivat oikeu­dessa tapah­tu­mista olen­nai­silta osin samalla tavalla.

Heidän mukaansa mies oli tullut junaan ilman lippua, eikä ollut suostunut pois­tu­maan keho­tuk­sesta huo­li­matta.

Kun hänet oli saatu junan ulko­puo­lelle, mies kaivoi lau­kus­taan kirveen.

Asia­no­mis­ta­jien mukaan kirveessä ei ollut suojusta.

Mies nosti kirveen lyön­tia­sen­toon heidän edessään, mutta junan ovet ehtivät sulkeutua.

Molemmat kuvasivat tilan­netta uhkaa­vaksi.

Juna jatkoi matkaa ja mies jäi asemalle

Kirveen hei­lut­ta­mi­nen tapahtui junan ulko­puo­lella ovien ollessa sul­keu­tu­mai­sil­laan.

Ovet menivät kiinni ennen kuin mies pääsi enää lähem­mäksi.

Juna jatkoi tämän jälkeen matkaansa ja mies jäi ase­ma­lai­tu­rille.

Kirves taka­va­ri­koi­tiin myöhemmin.

Mies ei ottanut esi­tut­kin­nassa kantaa syyl­li­syy­teensä

Mies ei saapunut kärä­jäoi­keu­den pää­kä­sit­te­lyyn.

Esi­tut­kin­nassa hän oli ilmoit­ta­nut, ettei ota kantaa syyl­li­syy­teensä.

Kärä­jäoi­keus katsoi asian voivan käsitellä hänen pois­sao­los­taan huo­li­matta.

Kärä­jäoi­keus uskoi asia­no­mis­ta­jia

Kärä­jäoi­keus piti asia­no­mis­ta­jien ker­to­muk­sia joh­don­mu­kai­sina, selkeinä ja yksi­tyis­koh­tai­sina.

Ker­to­muk­sia tuki myös kir­jal­li­nen näyttö, johon kuului taka­va­rik­ko­pöy­tä­kirja ja valokuva miehen hallussa olleesta kirveestä.

Oikeu­delle ei jäänyt var­tee­no­tet­ta­vaa epäilyä miehen syyl­li­syy­destä.

Hänen kat­sot­tiin syyl­lis­ty­neen jär­jes­tystä yllä­pi­tä­vän henkilön vas­tus­ta­mi­seen, lait­to­maan uhkauk­seen ja toisen vakavaan vahin­goit­ta­mi­seen sovel­tu­van esineen hal­lus­sa­pi­toon.

Mies tuo­mit­tiin kolmesta rikok­sesta

Kanta-Hämeen kärä­jäoi­keus tuomitsi 32-vuotiaan miehen kolmesta rikok­sesta yhteiseen 80 päi­vä­sa­kon ran­gais­tuk­seen.

Yhden päi­vä­sa­kon määrä oli 12 euroa, joten sakkoa kertyi yhteensä 960 euroa.

Lisäksi mies mää­rät­tiin maksamaan valtiolle 120 euron riko­suh­ri­maksu sekä 268,48 euroa todis­te­lu­kus­tan­nuk­sia.