Kainuun kärä­jäoi­keus käsitteli elokuussa petoksen yritystä. Teko tapahtui Kuhmossa 8.-29. syyskuuta 2025. Kärä­jäoi­keus antoi asiassa tuomion elokuun lop­pu­puo­lella.

Syyttäjä vaati miehelle ran­gais­tusta petoksen yri­tyk­sestä

Rikok­sesta epäiltiin 55-vuotiasta miestä, joka oli teko­het­kellä 54-vuotias.

Syyttäjä vaati miehelle ran­gais­tusta petoksen yri­tyk­sestä. Lisäksi syyttäjä vaati häntä maksamaan valtiolle 80 euron riko­suh­ri­mak­sun.

Syyttäjän mukaan mies yritti ereh­dyt­tää Lähi­Ta­piola Kainuu-Koil­lis­maan maksamaan hänelle perus­tee­tonta vakuu­tus­kor­vausta hen­ki­löau­ton vau­rioista.

Mies otti autolle liikenne- ja kas­ko­va­kuu­tuk­sen, joka tuli voimaan 8. syyskuuta 2025.

Hän teki saman kuukauden lopussa kir­jal­li­sen vahin­koil­moi­tuk­sen, jonka mukaan pysä­köi­dyn auton oikea kylki ja ovet olivat menneet lommoille. Vahingon aiheut­ta­jaa ei ilmoi­tuk­sen mukaan tiedetty.

Mies merkitsi vahin­ko­päi­väksi 29. syyskuuta 2025 mutta jätti ker­to­matta, että samat vauriot olivat syntyneet jo ennen vakuu­tuk­sen voi­maan­tu­loa.

Auto oli tar­kas­tettu samojen vau­rioi­den vuoksi jo hei­nä­kuussa

Vakuu­tu­syh­tiön vahin­ko­tar­kas­tuk­sessa selvisi, että auto oli käynyt kor­jaa­molla vau­rio­tar­kas­tuk­sessa samojen vau­rioi­den vuoksi jo 3. hei­nä­kuuta 2025.

Tuolloin vahingon tapah­tu­ma­päi­väksi oli ilmoi­tettu 2. hei­nä­kuuta. Autolla oli vahingon tapah­tuessa vakuutus toisessa vakuu­tu­syh­tiössä.

Perus­teet­to­man kor­vaus­vaa­ti­muk­sen määrä oli oma­vas­tuun vähen­tä­mi­sen jälkeen 4 039,57 euroa.

Auton vakuu­tus­tur­vaan kuului lisäksi kes­key­tys­va­kuu­tus, josta olisi maksettu 200 euron päi­vä­kor­vaus kolmelta kor­jaus­päi­vältä.

Mies tavoit­teli siten vakuu­tu­syh­tiöltä yhteensä 4 639,57 euroa.

Korvausta ei maksettu, koska vakuu­tu­syh­tiö huomasi vau­rioi­den syntyneen ennen vakuu­tuk­sen alkamista.

Mies kiisti toi­mi­neensa tahal­li­sesti

Mies kiisti syytteen ja tahal­li­sen menet­te­lyn. Hänen mukaansa kyse saattoi olla kor­kein­taan lievästä petok­sesta.

Mies kertoi, ettei auton vauriota ollut pystytty kor­jaa­maan heti hei­nä­kuussa ja asian hoi­ta­mi­nen oli jäänyt syys­kuulle.

Hän kertoi myös, että Lähi­Ta­pio­lan vakuu­tuk­sen omavastuu oli selvästi pienempi kuin autolla aikai­sem­min olleessa vakuu­tuk­sessa.

Mies vaati valtiota kor­vaa­maan hänen oikeu­den­käyn­ti­ku­lunsa, jos syyte hylät­täi­siin.

Kärä­jäoi­keus katsoi miehen ilmoit­ta­neen väärän vahin­ko­päi­vän tahal­li­sesti

Vahingon todel­li­nen tapah­tu­ma­päivä oli asiassa riidaton.

Kärä­jäoi­keu­den mukaan mies merkitsi vahin­koil­moi­tuk­seen päi­vä­mää­rän, joka ei vastannut totuutta. Ilmoi­tuk­sessa oli lisäksi nime­no­mai­nen lauseke, jolla vakuu­tuk­se­not­taja vakuutti antamansa tiedot oikeiksi.

Oikeus huomioi myös miehen ker­to­muk­sen vakuu­tu­syh­tiöi­den eri­suu­rui­sista oma­vas­tuista.

Kärä­jäoi­keus katsoi miehen ilmoit­ta­neen vakuu­tu­syh­tiölle tahal­li­sesti vääriä tietoja. Hän pyrki saamaan yhtiöltä perus­tee­tonta korvausta ja sääs­tä­mään oma­vas­tuuo­suu­dessa.

Auto kor­jat­tiin lopulta sen vakuu­tuk­sen perus­teella, joka oli ollut voimassa vahingon tapah­tuessa.

Kärä­jäoi­keus katsoi miehen syyl­lis­ty­neen petoksen yrityksen sijasta lievään petokseen.

Vakuu­tu­syh­tiölle yli 500 euron kor­vauk­set

Lähi­Ta­piola vaati mieheltä korvausta vilp­pie­päi­lyn tut­ki­mi­sesta, vahin­ko­kä­sit­te­lystä, miehen kuu­le­mi­sesta sekä riko­sil­moi­tuk­sen ja kor­vaus­vaa­ti­muk­sen laa­ti­mi­sesta.

Kärä­jäoi­keus määräsi miehen kor­vaa­maan vakuu­tu­syh­tiölle vahin­ko­kä­sit­tely- ja oikeu­den­käyn­ti­ku­luja yhteensä 502 euroa.

Miehen vaatimus omien oikeu­den­käyn­ti­ku­lu­jensa kor­vaa­mi­sesta valtion varoista hylättiin.

Miehelle 560 euron sakot

Kärä­jäoi­keus tuomitsi miehen lievästä petok­sesta 20 päi­vä­sak­koon.

Päi­vä­sa­kon määrä oli 28 euroa, joten sakkojen koko­nais­mää­räksi tuli 560 euroa.

Syyttäjän vaatimaa 80 euron riko­suh­ri­mak­sua ei määrätty.