Pieksämäkeläisen marjatilan 25 thaimaalaista työntekijää siirtyi mansikanpoiminnasta metsämarjojen keräämiseen kesällä 2024, vaikka heidän kausityöviisuminsa oikeuttivat vain maataloustyöhön. Etelä-Savon käräjäoikeus katsoi, että nykyisin 51-vuotias mies oli edelleen poimijoiden työnantaja ja rikkoi huolimattomuuttaan työnantajan velvollisuuksia.
Mujuselän Marja -nimistä yritystä harjoittanut yrittäjä oli tehnyt jokaisen työntekijän kanssa yhden kolmen kuukauden työsopimuksen ajalle 1.7.–28.9.2024. Työntekijät poimivat aluksi mansikoita ja tekivät muita tilan maataloustöitä. Viimeistään elokuun puolivälissä lähes kaikki siirtyivät luonnonmarjojen poimintaan eri maastokohteissa ja jatkoivat sitä Suomesta lähtöönsä saakka.
Yrittäjä vetosi poimijoiden omaan haluun ansaita
Yrittäjä kiisti työnantajan ulkomaalaisrikkomuksen. Hänen mukaansa maataloustyötä koskevat työsuhteet oli päätetty yhdessä ja thaimaalaiset olivat tämän jälkeen poimineet metsämarjoja ilman työsuhdetta. Hän vetosi myös Maahanmuuttoviraston ohjeisiin, joiden katsoi sallineen toiminnan.
Yrittäjä kertoi, että suuri osa mansikoista oli ehditty poimia jo ennen thaimaalaisten saapumista ja vadelmasato oli kärsinyt pakkasesta. Hän ei kyennyt maksamaan tuntipalkkaa suurelle työntekijäjoukolle. Hän oli tarjoutunut maksamaan poimijoiden lentoliput ja paluukulut, mutta poimijat olivat halunneet jäädä Suomeen hankkimaan lisäansioita metsämarjoilla.
Hänen mukaansa työntekijät saivat valita poimintapaikkansa ja marjojen ostajat vapaasti. Hän oli antanut heidän käyttöönsä autoja ja poimintavälineitä ilmaiseksi auttaakseen heitä. Osa marjoista myytiin hänen yritykselleen.
Oikeus ei pitänyt suullista ilmoitusta pätevänä työsuhteiden päättämisenä
Oikeudessa kuultu rajavartiolaitoksen työntekijä oli puhuttanut 6–7 poimijaa tulkin välityksellä ennen näiden lähtöä Suomesta. Hänen mukaansa poimijat olivat kertoneet työnantajan tai tämän edustajan ehdottaneen metsään lähtemistä, koska tilalla ei ollut muuta työtä. Poimijat olivat saaneet työnantajalta auton ja ainakin osa myös poimintavälineitä. Työnantaja tai tämän edustaja oli kertonut heille marjoista maksettavat hinnat.
Käräjäoikeus piti todistajan kertomusta yksityiskohtaisena, johdonmukaisena ja luotettavana. Yrittäjän esittämässä poimijoiden lausunnossa ei ollut päiväystä eikä allekirjoitusten nimenselvennyksiä. Oikeus ei antanut sille näyttöarvoa, koska laatijoiden henkilöllisyydet eivät selvinneet.
Oikeuden mukaan yrittäjä oli itsekin kertonut päättäneensä määräaikaiset työsopimukset yksipuolisella suullisella ilmoituksella. Sillä tavalla sopimuksia ei voinut pätevästi päättää. Myös aluehallintoviraston lausunto tuki sitä, että työsuhteet jatkuivat metsämarjojen poiminnan aikana.
Kesällä 2024 voimassa olleiden sääntöjen mukaan luonnonmarjojen poiminta ei kuulunut kausityöviisumilla sallittuihin toimialoihin. Yrittäjän todisteeksi toimittama Maahanmuuttoviraston verkkosivun ote oli tulostettu vasta lokakuussa 2025 asetuksen muuttamisen jälkeen. Oikeus katsoi yrittäjän selvittäneen asiaa virheellisestä lähtökohdasta, että työsuhteet olisivat jo päättyneet. Menettely osoitti huolimattomuutta, mutta tahallisuudesta ei ollut näyttöä.
Työnantajan ulkomaalaisrikkomuksesta 40 päiväsakkoa
Käräjäoikeus tuomitsi yrittäjän työnantajan ulkomaalaisrikkomuksesta 40 päiväsakkoon. Yhden päiväsakon määrä on 37 euroa, joten sakkojen yhteissumma on 1 480 euroa.





