Etelä-Savon kärä­jäoi­keus käsitteli elokuussa petosta, mak­su­vä­li­ne­pe­tosta ja rahan­pe­suja. Rikokset tapah­tui­vat Ran­ta­sal­mella ja Espoossa 31. hei­nä­kuuta 2023. Kärä­jäoi­keus antoi asiassa tuomion elokuun lop­pu­puo­lella.

Syyttäjä vaati kolmelle vas­taa­jalle ran­gais­tusta petok­sesta, mak­su­vä­li­ne­pe­tok­sesta ja rahan­pe­suista

Rikok­sista epäiltiin 22-vuotiasta miestä sekä 25- ja 24-vuotiaita naisia. Mies oli teko­het­kellä 18-vuotias. Naiset olivat teko­het­kellä 22- ja 21-vuotiaita.

Syyttäjä vaati miehelle ensi­si­jai­sesti ran­gais­tusta petok­sesta ja mak­su­vä­li­ne­pe­tok­sesta. Tois­si­jai­sesti hänelle vaa­dit­tiin ran­gais­tusta rahan­pe­susta. Naisille syyttäjä vaati ran­gais­tusta rahan­pe­susta.

Lisäksi syyttäjä vaati jokaista vastaajaa maksamaan valtiolle 80 euron riko­suh­ri­mak­sun. Miehen vaa­dit­tiin myös korvaavan todis­te­lu­kus­tan­nuk­set.

Syyttäjän mukaan mies esiintyi teks­ti­vies­teissä asia­no­mis­ta­jalle läheisenä henkilönä ja pyysi tätä maksamaan ole­mat­to­mia saatavia eri hen­ki­löi­den pank­ki­ti­leille. Asia­no­mis­taja siirsi tileille yhteensä 11 180 euroa, koska uskoi viestien tulleen lähei­sel­tään.

Rahoista palautui 4 980 euroa, joten asia­no­mis­ta­jalle aiheutui 6 200 euron vahinko. Lisäksi häneltä yri­tet­tiin saada vielä 12 000 euroa. Syyttäjän mukaan menet­te­lystä aiheutui yli 20 000 euron talou­del­li­sen vahingon vaara.

Miehen epäiltiin nostaneen hui­jauk­sella saatuja varoja toisen henkilön pank­ki­kor­tilla. Syyttäjä katsoi tämän täyttävän mak­su­vä­li­ne­pe­tok­sen tun­nus­mer­kis­tön. Tois­si­jai­sen syytteen mukaan mies vas­taa­notti, piti hal­lus­saan ja välitti rikok­sella saatuja varoja.

25-vuotiaan naisen epäiltiin luo­vut­ta­neen pank­ki­ti­linsä toisen henkilön käyttöön ja luvanneen nostaa tilille saapuvat varat. Pankki ehti palauttaa rahat asia­no­mis­ta­jalle ennen niiden nos­ta­mista.

24-vuotias nainen puo­les­taan hankki toisen henkilön pank­ki­ti­lin numeron ja välitti sen eteenpäin varojen vas­taa­not­ta­mista varten. Hän pyysi tili­no­mis­ta­jaa nostamaan rahat ja luo­vut­ta­maan ne itselleen. Pankki palautti myös nämä varat ennen niiden nos­ta­mista.

Mies kiisti kaikki rikokset – Toinen naisista myönsi menet­te­lynsä

Mies kiisti syyl­lis­ty­neensä rikoksiin ja kertoi, ettei tuntenut asian muita osapuolia. Hän tunnisti itsensä pank­kiau­to­maa­tilla otetusta kuvasta mutta kertoi tehneensä vain tilin tapah­tu­ma­ky­se­lyitä.

Mies kiisti lähet­tä­neensä hui­jaus­vies­tejä tai nos­ta­neensa toisen henkilön rahoja. Hänen mukaansa mikään puhe­lin­nu­mero, liittymä tai pank­ki­tili ei yhdis­tä­nyt häntä rikoksiin.

Mies kiisti myös riko­suh­ri­mak­sua, todis­te­lu­kus­tan­nuk­sia ja vahin­gon­kor­vausta koskeneet vaa­ti­muk­set perus­teil­taan mutta hyväksyi vaaditut summat mää­ril­tään.

Kärä­jäoi­keu­den perus­te­lu­jen mukaan 24-vuotias nainen myönsi mene­tel­leensä syyt­teessä kuvatulla tavalla. Hänen tun­nus­tus­taan tuki kir­jal­li­nen todistelu. Toisen naisen vas­tauk­sesta ei ollut tuomiossa erillistä selos­tusta.

Kärä­jäoi­keus katsoi auto­maa­tilla olleen toden­nä­köi­sesti toinen henkilö

Kärä­jäoi­keu­den mukaan asiassa ei esitetty näyttöä siitä, kenen käytössä hui­jaus­vies­tei­hin käytetty prepaid-liittymä oli. Näyt­tä­mättä jäi siten se, kuka sai asia­no­mis­ta­jan tekemään tili­siir­rot.

Mies oli kiistatta tehnyt pank­kiau­to­maa­tilla tilin tapah­tu­ma­ky­se­lyitä. Oikeuden arvioi­ta­vana oli kuitenkin se, oliko hän myös syyttäjän valo­ku­vissa näkynyt rahoja nostanut henkilö.

Mies vetosi kuvissa näky­nei­den hen­ki­löi­den eri­lai­siin korviin, partaan, pituuteen ja vaa­te­tuk­seen. Kärä­jäoi­keus katsoi jääneen järkevän epäilyn siitä, että rahoja nostanut henkilö olisi ollut vastaaja. Oikeuden mukaan kyseessä oli toden­nä­köi­sem­min toinen henkilö.

Miehen ei näytetty lähet­tä­neen hui­jaus­vies­tejä, saaneen rikok­sella han­kit­tuja varoja haltuunsa tai käyt­tä­neen toisen henkilön pank­ki­kort­tia. Kärä­jäoi­keus hylkäsi petos-, rahanpesu- ja mak­su­vä­li­ne­pe­tos­syyt­teet hänen osaltaan.

Oikeus katsoi kuitenkin osoi­te­tuksi, että hui­jaus­ri­kos oli tapah­tu­nut, vaikka sen tekijä jäi sel­vit­tä­mättä. Rikol­li­sella toi­min­nalla saadut varat päätyivät 25-vuotiaan naisen tilille ilman hyväk­syt­tä­vää perus­tetta. Tilille oli tullut myös toiselta hen­ki­löltä mer­kit­tävä raha­suo­ri­tus, minkä vuoksi nainen oli oikeuden mukaan tietoinen varojen lait­to­masta alku­pe­rästä.

Kärä­jäoi­keus katsoi molempien naisten syyl­lis­ty­neen rahan­pe­suun.

Asia­no­mis­taja vaati mieheltä 6 200 euroa

Asia­no­mis­taja vaati miestä kor­vaa­maan hui­jauk­sella aiheu­te­tun 6 200 euron talou­del­li­sen vahingon.

Kärä­jäoi­keus hylkäsi kor­vaus­vaa­ti­muk­sen, koska miehen ei näytetty osal­lis­tu­neen petokseen tai olleen asia­no­mis­ta­jaa ereh­dyt­tä­nyt henkilö.

Kaksi naista sai 50 päi­vä­sak­koa – Miehen syytteet hylättiin

Kärä­jäoi­keus tuomitsi 25-vuotiaan naisen rahan­pe­susta 50 päi­vä­sak­koon. Yhden päi­vä­sa­kon määrä oli 24 euroa, joten mak­set­ta­vaa kertyi yhteensä 1 200 euroa.

24-vuotias nainen tuo­mit­tiin rahan­pe­susta 50 päi­vä­sak­koon. Yhden päi­vä­sa­kon määrä oli kuusi euroa, joten mak­set­ta­vaa kertyi yhteensä 300 euroa.

Molemmat naiset mää­rät­tiin maksamaan valtiolle lisäksi 80 euron riko­suh­ri­maksu.

Miehen petos- ja mak­su­vä­li­ne­pe­tos­syyt­teet hylättiin. Samalla hylättiin tois­si­jai­nen rahan­pe­su­syyte sekä riko­suh­ri­mak­sua ja vahin­gon­kor­vausta koskeneet vaa­ti­muk­set. Todis­te­lu­kus­tan­nuk­set jäivät valtion vahin­goksi.

Tuomiosta saa ilmoittaa tyy­ty­mät­tö­myyttä 7. syyskuuta saakka.