Varsinais-Suomen kärä­jäoi­keus ratkaisi Aurassa tapah­tu­neen laittoman uhkauksen, jossa entiselle kump­pa­nille lähetetyt tap­pouh­kauk­set koh­dis­tui­vat myös parin yksi- ja kak­si­vuo­tiai­siin lapsiin. Uhkausten vuoksi kumppani lähti lasten kanssa tur­va­ko­tiin ja vaihdatti kotinsa lukot.

Nykyisin 42-vuotias mies tunnusti lähet­tä­neensä viestit, mutta sanoi, ettei ollut tar­koit­ta­nut niissä esit­tä­miään uhkauksia. Viestit lähe­tet­tiin 26. tou­ko­kuuta 2025. Kärä­jäoi­keus antoi tuomion lokakuun alussa.

Tap­pouh­kaus lähe­tet­tiin myös sosiaa­lioh­jaa­jalle

Syyttäjän mukaan vastaaja uhkasi vies­teis­sään tappaa entisen kump­pa­ninsa ja heidän lapsensa. WhatsApp-vies­teissä hän uhkasi lisäksi käyttää kirvestä.

Samana aamuyönä perheen sosiaa­lioh­jaa­jalle tuli viesti, jossa vastaaja uhkasi ampua entisen kump­pa­ninsa pään irti, jos Kela perisi ela­tus­mak­suja. Sosiaa­lioh­jaaja kertoi otta­neensa yllättäen tulleen viestin vakavasti.

Entinen kumppani kuvasi suhdetta rii­tai­saksi. Suhde oli päättynyt vuonna 2024, ja uhkaavia viestejä oli hänen mukaansa tullut aikai­sem­min­kin. Tällä kertaa viestejä ei ollut edeltänyt riitaa tai muuta erityistä tapah­tu­maa.

Kotiin ei uskal­lettu palata ennen lukkojen vaih­ta­mista

Viestien saaja kertoi jou­tu­neensa paniik­kiin ja soit­ta­neensa työ­ka­ve­ril­leen. Hän vei lapset päi­vä­ko­tiin, meni polii­sia­se­malle ja otti yhteyttä sosiaa­lioh­jaa­jaan. Myöhemmin hän lähti lasten kanssa ensin äitinsä luokse ja sieltä tur­va­ko­tiin.

Vas­taa­jalla oli edelleen avain heidän kotiinsa. Entinen kumppani ei siksi katsonut voivansa palata kotiin lasten kanssa ennen lukkojen vaih­ta­mista. Tur­va­ko­ti­paikka löytyi Raa­se­po­rista, koska Turussa ei ollut tilaa.

Kärä­jäoi­keus piti entisen kumppanin ja sosiaa­lioh­jaa­jan ker­to­muk­sia uskot­ta­vina. Viestien lähet­tä­mi­nen oli rii­da­tonta. Oikeuden mukaan entisellä kump­pa­nilla oli ollut perus­teltu syy pelätä sekä oman, että lastensa tur­val­li­suu­den puolesta. Vastaajan menettely täytti laittoman uhkauksen tun­nus­mer­kis­tön.

Uhkauk­sista sakot ja kor­vauk­set turvaan hakeu­tu­mi­sesta

Vastaaja tuo­mit­tiin lait­to­masta uhkauk­sesta 60 päi­vä­sak­koon. Päi­vä­sa­kon määrä on 38 euroa, joten sakkoja kertyi 2 280 euroa. Lisäksi hänen on mak­set­tava 80 euron riko­suh­ri­maksu ja kor­vat­tava valtiolle 212,50 euroa todis­te­lu­ku­luja.

Entiselle kump­pa­nille mää­rät­tiin 800 euroa kär­si­mys­kor­vausta vii­väs­tys­kor­koi­neen 26. tou­ko­kuuta 2025 lukien. Vastaajan on lisäksi kor­vat­tava lukkojen vaih­ta­mi­sesta ja avainten sar­joit­ta­mi­sesta 450 euroa, tur­va­ko­tiin hakeu­tu­mi­sesta 150 euroa sekä oikeu­den­käyn­ti­ku­luista 2 666,88 euroa. Näille kolmelle erälle on mak­set­tava vii­väs­tys­kor­koa 2. mar­ras­kuuta lukien.

Valtio maksoi asia­no­mis­ta­jan avustajan palk­kiosta oikeus­tur­va­va­kuu­tuk­sen oma­vas­tuuta vastaavat 470,63 euroa. Vastaaja vel­voi­tet­tiin maksamaan summa valtiolle takaisin vii­väs­tys­kor­koi­neen 2. mar­ras­kuuta lukien.

Hänen on mak­set­tava entiselle kump­pa­nille myös 100 euroa ansion­me­ne­tyk­sestä yhden peruun­tu­neen ja yhden toteu­tu­neen istunnon vuoksi. Ansion­me­ne­tys­kor­vauk­selle vaadittu korko hylättiin. Yhden aiemman peruun­tu­neen istunnon 80 euron todis­te­lu­kulu jäi valtiolle, eikä vastaajaa vel­voi­tettu maksamaan siihen liit­ty­nyttä 50 euron lisä­kor­vausta, koska hän ei ollut saanut haastetta tie­dok­seen.