Kanta-Hämeen kärä­jäoi­keus käsitteli elokuussa ampuma-ase­ri­kosta, toisen vahin­goit­ta­mi­seen sovel­tu­van esineen tai aineen hal­lus­sa­pi­toa ja kahta huu­mau­sai­ne­ri­kosta. Rikokset tapah­tui­vat Hämeen­lin­nassa 29. huh­ti­kuuta ja 2. kesäkuuta 2025. Kärä­jäoi­keus antoi asiassa tuomion elokuun lop­pu­puo­lella.

Syyttäjä vaati miehelle ran­gais­tusta neljästä rikok­sesta

Rikok­sista epäiltiin 40-vuotiasta miestä, joka oli tekojen aikaan 38-vuotias. Syyttäjä vaati hänelle ran­gais­tusta ampuma-ase­ri­kok­sesta, toisen vahin­goit­ta­mi­seen sovel­tu­van esineen tai aineen hal­lus­sa­pi­dosta ja kahdesta huu­mau­sai­ne­ri­kok­sesta.

Lisäksi syyttäjä vaati miestä maksamaan valtiolle 80 euron riko­suh­ri­mak­sun.

Syyttäjän mukaan mies piti 2. kesäkuuta 2025 ilman vaa­dit­ta­vaa lupaa hal­lus­saan toi­min­ta­kun­toista pie­nois­pis­too­lia ja 17:ää siihen sopivaa .22-kalii­pe­rin patruunaa. Poliisi löysi aseen miehen takin taskusta tar­kas­tuk­sen yhtey­dessä.

Miehellä oli yleisellä paikalla hal­lus­saan myös kaksi kään­tö­veistä ilman hyväk­syt­tä­vää syytä.

Syyttäjä katsoi miehen pitäneen samana päivänä hal­lus­saan 1,3 grammaa alfa-PVP:tä ja 0,3 grammaa kan­na­bista.

Toinen huu­mau­sai­ne­ri­kos­syyte koski 29. huh­ti­kuuta 2025 hallussa pidettyjä huumeita. Miehellä oli syyttäjän mukaan 4,5 grammaa alfa-PVP:tä, neljä grammaa kan­na­bista, kaksi MDMA:ta sisäl­tä­nyttä eks­taa­si­tab­let­tia ja 17 klo­nat­se­paa­mia sisäl­tä­nyttä Clonotril-tablettia. Huu­mau­sai­neet taka­va­ri­koi­tiin ja hävi­tet­tiin.

Mies tunnusti kolme syy­te­koh­taa

Mies tunnusti ampuma-ase­ri­kok­sen, kään­tö­veit­sien hal­lus­sa­pi­don ja 29. huh­ti­kuuta tapah­tu­neen huu­mau­sai­ne­ri­kok­sen.

Hän kiisti 2. kesäkuuta tapah­tu­neeksi väitetyn huu­mau­sai­ne­ri­kok­sen. Mies oli tun­nus­ta­nut teon esi­tut­kin­nassa mutta perui tun­nus­tuk­sensa kärä­jäoi­keu­den pää­kä­sit­te­lyssä.

Mies myönsi myös 80 euron riko­suh­ri­mak­sun.

Kärä­jäoi­keus katsoi yhden huu­mau­sai­ne­ri­kos­syyt­teen jääneen näyt­tä­mättä

Kärä­jäoi­keus ei havainnut syytä epäillä miehen kolmea muuta syy­te­koh­taa kos­ke­nei­den tun­nus­tus­ten oikeel­li­suutta. Tun­nus­tuk­sia tukivat taka­va­rikko- ja hen­ki­lön­tar­kas­tus­pöy­tä­kir­jat, ase­ra­portti sekä rikos­tek­ni­sen labo­ra­to­rion lausunto.

Oikeus katsoi miehen syyl­lis­ty­neen ampuma-ase­ri­kok­seen, toisen vahin­goit­ta­mi­seen sovel­tu­van esineen tai aineen hal­lus­sa­pi­toon ja 29. huh­ti­kuuta tehtyyn huu­mau­sai­ne­ri­kok­seen.

Toisesta huu­mau­sai­ne­ri­kok­sesta ei esitetty miehen peruman esi­tut­kin­ta­tun­nus­tuk­sen lisäksi muuta näyttöä. Kärä­jäoi­keu­den mukaan syytettä ei voitu lukea miehen syyksi yksin tämän lausuman perus­teella, joten syyte hylättiin.

Mies sai seitsemän kuukautta ehdotonta vankeutta

Kärä­jäoi­keus tuomitsi miehen kolmesta rikok­sesta yhteiseen seitsemän kuukauden ehdot­to­maan van­keus­ran­gais­tuk­seen. Oikeuden mukaan rikoksia ei voitu enää sovittaa sak­ko­ran­gais­tuk­sella.

Van­keus­ran­gais­tusta ei voitu miehen aikai­sem­man rikol­li­suu­den vuoksi määrätä ehdol­li­seksi. Sen sijasta ei voitu tuomita myöskään yhdys­kun­ta­pal­ve­lua tai val­von­ta­ran­gais­tusta.

Lisäksi mies mää­rät­tiin maksamaan valtiolle 80 euron riko­suh­ri­maksu.

Mies ilmoitti tyy­ty­mät­tö­myyttä koko tuomioon, joten tuomio ei ole lain­voi­mai­nen.