Päijät-Hämeen kärä­jäoi­keus ratkaisi riko­sa­sian, jossa nykyisin 29-vuotias mies ampui avio­puo­li­soaan nilkkaan ja oli pahoin­pi­del­lyt tätä myös aikai­sem­min.

Ampuminen tapahtui Ori­mat­ti­lassa tou­ko­kuussa. Mies oli asunnon sisällä ja nainen teras­silla, kun toinen kahdesta lau­kauk­sesta lävisti terassin oven alaosan ja osui naisen jalkaan. Aikai­sempi pahoin­pi­tely tapahtui Imatralla huh­ti­kuussa 2025.

Syyttäjä vaati ampu­mi­sesta ran­gais­tusta tapon yri­tyk­sestä. Kärä­jäoi­keus hylkäsi tämän syytteen, mutta katsoi miehen syyl­lis­ty­neen törkeään pahoin­pi­te­lyyn. Tuomio annettiin syyskuun alku­puo­lella.

Syyttäjä vaati ran­gais­tusta myös aikai­sem­masta pahoin­pi­te­lystä ja aseesta

Imatran tapah­tu­massa mies oli syyttäjän mukaan lyönyt puo­li­soaan päähän, tarttunut olka­pää­hän tai olka­var­teen, kuris­ta­nut ja purrut tätä käteen.

Naiselle aiheutui mustelmia ja veren­pur­kau­mia kasvoihin ja ylä­var­ta­loon, hiertymiä kaulalle sekä pure­ma­jälki ran­tee­seen.

Lisäksi miestä syy­tet­tiin törkeästä ampuma-ase­ri­kok­sesta. Hänen kat­sot­tiin pitäneen ilman lupaa hal­lus­saan pistoolia ja neljää siihen sopivaa patruunaa. Syyttäjän mukaan mies oli kantanut asetta yleisellä paikalla ja kul­ku­neu­vossa, aikonut myydä sen lait­to­masti sekä käyttänyt sitä puo­li­soonsa koh­dis­tu­neessa teossa.

Kaksi laukausta ja nilkan lävis­tä­nyt luoti

Ennen ampumista mies löi naista leukaan pus­suk­kaan pii­lo­te­tulla aseella. Sen jälkeen hän ampui asunnossa kaksi kertaa.

Toinen laukaus osui lattiaan. Toinen kulki terassin oven alaosan läpi ja lävisti naisen vasemman nilkan. Ampu­ma­haa­van lisäksi naiselle aiheutui pohje- ja kantaluun murtumia.

Syyttäjän mukaan mies näki naisen oven lasin läpi ja oli vain muutamien metrien päässä tästä. Syyttäjä katsoi hänen yrit­tä­neen tappaa vaimonsa tai ainakin ymmär­tä­neen kuoleman voivan seurata varsin toden­nä­köi­sesti.

Tois­si­jai­sesti syyttäjä vaati ran­gais­tusta törkeästä pahoin­pi­te­lystä. Lisäksi esi­tet­tiin huo­li­mat­to­maan aseen käsit­te­lyyn liittyviä vaih­toeh­toi­sia rikos­ni­mik­keitä.

Mies väitti aseen lauenneen vahin­gossa

Mies myönsi aikai­sem­man pahoin­pi­te­lyn, mutta kiisti lyöntien määrän olleen syytteen mukainen. Ampuma-ase­ri­kok­sen hän myönsi perus­muo­toi­sena.

Ori­mat­ti­lan tapah­tu­massa mies tunnusti lyöneensä puo­li­soaan aseella leukaan. Hän kiisti kuitenkin tapon yrityksen ja tahal­li­sen ampumisen.

Miehen mukaan hän oli käsi­tel­lyt asetta huo­li­mat­to­masti ja se oli lauennut kahdesti vahin­gossa. Hän myönsi varo­mat­to­man käsit­te­lyn mutta kiisti vaka­vam­mat vaih­toeh­toi­set syytteet.

Ase­tut­ki­mus ei tukenut vahin­gon­lau­kaus­se­li­tystä

Kärä­jäoi­keus arvioi aseen teknistä tut­ki­musta. Sen mukaan ase ei voinut laueta pelkästä täräh­dyk­sestä, vaan laukaus edellytti lii­pai­si­men pai­na­mista.

Oikeus kiinnitti huomiota myös siihen, että lau­kauk­sia oli kaksi ja ne oli hyvin toden­nä­köi­sesti ammuttu peräkkäin. Se katsoi aseen käytön tahal­li­seksi.

Tapon yritys jäi näyt­tä­mättä

Kärä­jäoi­keu­den mukaan mies näki teras­silla olleen naisen lasioven läpi. Molemmat lau­kauk­set suun­tau­tui­vat kuitenkin ala­viis­toon, toinen lattiaan ja toinen oven alaosan läpi.

Oikeus katsoi, ettei tässä tapauk­sessa ollut osoitettu miehen ymmär­tä­neen lau­kauk­sen aiheut­ta­van naisen kuoleman tai hen­gen­vaa­ral­li­sen tilan. Tapon yritystä koskenut syyte hylättiin.

Miehen kat­sot­tiin sen sijaan ymmär­tä­neen ja hyväk­sy­neen mah­dol­li­suu­den, että jalkoja kohti ammuttu luoti osuisi naiseen ja aiheut­taisi ampu­ma­vam­man. Teko arvioi­tiin tahal­li­seksi törkeäksi pahoin­pi­te­lyksi. Arvioin­nissa huo­mioi­tiin myös ampumista edeltänyt isku aseella leukaan.

Myös ampuma-aserikos kat­sot­tiin törkeäksi

Kärä­jäoi­keus hyväksyi syyttäjän perusteet törkeälle ampuma-ase­ri­kok­selle. Pelkkä perus­muo­toi­nen ampuma-aserikos ei oikeuden mukaan vastannut miehen menet­te­lyä.

Syyttäjä vaati aikai­sem­man rikol­li­suu­den käyt­tä­mistä ran­gais­tuk­sen koven­ta­mis­pe­rus­teena. Kärä­jäoi­keus ei sovel­ta­nut tätä perus­tetta, koska aikai­sem­mat rikokset olivat olleet hyvin eri­tyyp­pi­siä.

Aikai­sempi Etelä-Karjalan kärä­jäoi­keu­den tuomio otettiin kuitenkin uuden ran­gais­tuk­sen määrää alen­ta­vana huomioon. Sen vai­ku­tusta pidettiin vähäisenä.

Puo­li­solle yhteensä 7 500 euroa vahin­gon­kor­vauk­sia

Mies vel­voi­tet­tiin kor­vaa­maan vai­mol­leen aikai­sem­masta pahoin­pi­te­lystä 1 000 euroa kivusta, särystä ja muusta tila­päi­sestä haitasta.

Ampu­mi­seen liit­ty­neestä teosta mää­rät­tiin 2 500 euroa kivusta, särystä ja muusta tila­päi­sestä haitasta sekä 4 000 euroa kär­si­myk­sestä. Kor­vauk­sille mää­rät­tiin vii­väs­tys­kor­koa.

Lisäksi mies vel­voi­tet­tiin kor­vaa­maan valtiolle asia­no­mis­ta­jan avus­ta­mi­sesta 3 200,25 euroa sekä oman puo­lus­ta­jansa palk­kiosta oma­vas­tuuo­suut­taan vastaavat 2 538,36 euroa.

Kolme vuotta ja neljä kuukautta ehdotonta vankeutta

Päijät-Hämeen kärä­jäoi­keus tuomitsi Alex Rainer Tuomisen pahoin­pi­te­lystä, törkeästä ampuma-ase­ri­kok­sesta ja törkeästä pahoin­pi­te­lystä yhteiseen kolmen vuoden ja neljän kuukauden ehdot­to­maan van­keus­ran­gais­tuk­seen.

Ran­gais­tuk­sessa huo­mioi­daan hänen toukokuun lopusta syyskuun alku­puo­lelle kestänyt vapau­den­me­ne­tyk­sensä. Mies mää­rät­tiin pidet­tä­väksi edelleen van­git­tuna, mutta yhtey­den­pi­to­ra­joi­tuk­set pois­tet­tiin.

Hänelle mää­rät­tiin lisäksi 120 euron riko­suh­ri­maksu, 30,80 euroa todis­te­lu­kus­tan­nuk­sia ja 20 euroa lää­kä­rin­to­dis­tuk­sen lunas­tus­ku­luja.