Keski-Suomen kärä­jäoi­keus tuomitsi 25-vuotiaan miehen kuuden kuukauden ehdol­li­seen van­keu­teen törkeästä petok­sesta.

Mies erehdytti kärä­jäoi­keu­den mukaan toista miestä ottamaan nimiinsä lainoja, joiden varoja käy­tet­tiin tuomitun ja hänen yri­tyk­sensä hyväksi. Menet­te­lystä aiheutui asia­no­mis­ta­jalle yli 22 000 euron vahinko tai vahingon vaara sekä lai­nan­hoi­to­ku­luja.

Petos jatkui lähes vuoden ajan

Törkeä petos tapahtui Jyväs­ky­lässä 27. kesäkuuta 2022 ja 4. tou­ko­kuuta 2023 välisenä aikana.

Tuomittu oli tekojen alkaessa 21-vuotias ja täytti tekoajan aikana 22 vuotta.

Syyttäjän mukaan mies hank­kiak­seen itselleen tai yri­tyk­sel­leen oikeu­de­tonta talou­del­lista hyötyä salasi oman tai yri­tyk­sensä mak­su­ha­lut­to­muu­den tai mak­su­ky­vyt­tö­myy­den.

Mies erehdytti asia­no­mis­ta­jan lai­naa­maan hänelle tai hänen yri­tyk­sel­leen 17 000 euroa ja 5 000 euroa. Rahat saatiin asia­no­mis­ta­jan nimiin otetuista 30 000 euron ja 5 000 euron lainoista.

Syyttäjän mukaan mies tai hänen yri­tyk­sensä oli lyhen­tä­nyt lainoja vain 600 eurolla.

Syyttäjä piti petosta törkeänä tavoi­tel­lun huo­mat­ta­van hyödyn, asia­no­mis­ta­jalle aiheu­tu­neen erityisen tuntuvan vahingon ja lainojen otta­mi­seen liit­ty­neen menet­te­lyn vuoksi.

Asia­no­mis­taja tarvitsi lainaa auton osta­mi­seen

Asia­no­mis­taja kertoi oikeu­dessa, että mies oli auttanut häntä puut­teel­li­sen kie­li­tai­don vuoksi auton osta­mi­sessa ja auto­lai­nan hake­mi­sessa.

Asia­no­mis­taja olisi tarvinnut auton osta­mi­seen 13 000 euroa. Vastaaja oli kuitenkin ehdot­ta­nut, että lainaa haetaan 30 000 euroa. Yli­mää­räi­sestä osuudesta 17 000 euroa oli tarkoitus siirtää vastaajan yri­tyk­selle.

Vastaaja oli luvannut vastata 17 000 euron lai­nao­suu­desta ja vakuut­ta­nut, että hänellä oli rahaa ja hänen yri­tyk­sensä talou­del­li­nen tilanne oli hyvä.

Asia­no­mis­taja ei ker­to­mansa mukaan ymmär­tä­nyt, että koko 30 000 euron laina otettiin yksi­no­maan hänen nimiinsä. Hän oli luullut lainan olevan hänen ja vastaajan yrityksen yhteinen.

Morrow Bankin myöntämä 30 000 euron laina mak­set­tiin asia­no­mis­ta­jan tilille 30. kesäkuuta 2022. Seu­raa­vana päivänä tililtä siir­ret­tiin 17 000 euroa vas­taa­jalle mer­kin­nällä, jonka mukaan kyse oli lainasta tämän yri­tyk­selle.

Toisella lainalla mak­set­tiin yrityksen laskuja

Asia­no­mis­ta­jan nimiin otettiin lisäksi Lea Bankin myöntämä 5 000 euron laina. Rahat mak­set­tiin hänen tililleen 13. hei­nä­kuuta 2022.

Kaksi päivää myöhemmin varoista käy­tet­tiin noin 4 500 euroa vastaajan tai hänen yri­tyk­sensä laskujen mak­sa­mi­seen.

Asia­no­mis­ta­jan mukaan tämän lainan otta­mi­sesta tai varojen käyt­tä­mi­sestä yrityksen laskuihin ei ollut sovittu hänen kanssaan.

Hän piti mah­dol­li­sena, että oli itse kir­jau­tu­nut tie­to­ko­neelle, minkä jälkeen vastaajan yrityksen sih­tee­rinä toiminut vastaajan vaimo oli tehnyt lainaan ja rahan­siir­toi­hin liit­ty­neet toi­men­pi­teet.

Asia­no­mis­ta­jan saatua myöhemmin tietää lainasta vastaaja oli vakuut­ta­nut mak­sa­vansa myös sen takaisin.

Syyttäjä vaati ran­gais­tusta ja riko­suh­ri­mak­sua

Syyttäjä vaati miehelle ran­gais­tusta törkeästä petok­sesta.

Lisäksi syyttäjä vaati, että mies vel­voi­te­taan maksamaan valtiolle 80 euron riko­suh­ri­maksu ja kor­vaa­maan asiassa syntyneet todis­te­lu­kus­tan­nuk­set.

Velkaa perinyt yhtiö vaati mieheltä 5 368,35 euroa mak­sa­ma­tonta pääomaa, luot­to­kor­koa ja luot­to­ku­luja. Lisäksi yhtiö vaati 250 euroa perintä- ja oikeu­den­käyn­ti­ku­luja sekä 100 euroa riko­sa­sian sel­vit­te­ly­ku­luja.

Petoksen kohteeksi joutunut mies vaati Morrow Bankin lainasta 17 000 euroa sekä 3 806,20 euroa lainan korkoja ja kuluja. Hän vaati kor­vauk­sia ehdol­li­sesti myös Lea Bankin lainasta sekä 5 729,69 euroa oikeu­den­käyn­ti­ku­lu­jaan.

Vastaaja kiisti ereh­dyt­tä­neensä lai­na­not­ta­jaa

Vastaaja kiisti syytteen törkeästä petok­sesta.

Hän myönsi aut­ta­neensa asia­no­mis­ta­jaa kahdesti lainan hake­mi­sessa. Vastaajan mukaan asia­no­mis­taja oli lainannut 30 000 euron lai­nas­taan edelleen 17 000 euroa hänen yri­tyk­sel­leen.

Vastaaja myönsi myös, että toisella, 5 000 euron lainalla oli maksettu hänen ja yri­tyk­sensä laskuja yhteensä 4 452,72 eurolla.

Mies kiisti ereh­dyt­tä­neensä asia­no­mis­ta­jaa tai salan­neensa oman tai yri­tyk­sensä mak­su­ky­vyt­tö­myy­den tai mak­su­ha­lut­to­muu­den. Hänen mukaansa lainat oli tarkoitus maksaa takaisin, ja hän sekä hänen vaimonsa olivat lyhen­tä­neet niitä.

Vastaaja kertoi lainojen mak­sa­matta jäämisen johtuneen siitä, että hänen yri­tyk­sensä oli tullut myöhemmin mak­su­ky­vyt­tö­mäksi. Tuo­mioa­sia­kir­jan perus­teella tämä oli hänen seli­tyk­sensä sille, miksi sovittuja lainoja ei maksettu takaisin.

Mies kiisti velkaa perineen yhtiön kor­vaus­vaa­ti­muk­sen koko­nai­suu­des­saan. Hän kiisti myös asia­no­mis­ta­jan kor­vaus­vaa­ti­muk­sen perus­teel­taan ja osittain mää­räl­tään.

Vastaaja ei halunnut tulla oikeu­dessa hen­ki­lö­koh­tai­sesti kuulluksi.

Yritys oli kärä­jäoi­keu­den mukaan jo mak­su­ky­vy­tön

Vastaajan auto­kor­jaa­moa­lan yritys oli perus­tettu syys­kuussa 2021. Se oli siten toiminut lainojen hakemisen aikaan alle vuoden.

Yrityksen lii­ke­vaihto oli vuonna 2022 yhteensä 66 000 euroa, mutta tili­kau­den tulos oli 23 000 euroa tap­piol­li­nen.

Kärä­jäoi­keus katsoi, että vastaajan oli täytynyt tietää yri­tyk­sensä mak­su­ky­vyt­tö­myy­destä jo lainoja haet­taessa. Asia­no­mis­taja ei ollut tietoinen yrityksen todel­li­sesta talou­del­li­sesta tilan­teesta.

Vastaaja tai hänen lähi­pii­rinsä oli oikeuden mukaan lyhen­tä­nyt lainoja vain joillakin sadoilla euroilla.

Kärä­jäoi­keus piti asia­no­mis­ta­jan ker­to­musta uskot­ta­vana. Ker­to­musta tukivat muun muassa pank­ki­tie­dot, tiliot­teet, luot­to­so­pi­muk­set ja lai­nan­hoi­to­ra­portti.

Asia­no­mis­taja maksoi ensim­mäi­sen lainan pois

Asia­no­mis­taja maksoi Morrow Bankin lainan jäljellä olleen pääoman ja korot pankille ker­ta­suo­ri­tuk­sena 21. syyskuuta 2023.

Lea Bankin myöntämä laina myytiin myöhemmin perin­täyh­tiölle. Asia­no­mis­taja ei ollut itse lyhen­tä­nyt tätä lainaa, ja sitä koskeva vel­ko­mu­sa­sia oli tuomion antamisen aikaan vireillä häntä vastaan kärä­jäoi­keu­dessa.

Keski-Suomen kärä­jäoi­keus katsoi vastaajan salanneen oman ja yri­tyk­sensä mak­su­ha­lut­to­muu­den tai mak­su­ky­vyt­tö­myy­den sekä ereh­dyt­tä­neen asia­no­mis­ta­jaa saa­dak­seen talou­del­lista hyötyä.

Teosta aiheutui asia­no­mis­ta­jalle yli 22 000 euron vahinko tai vahingon vaara. Kärä­jäoi­keus piti petosta koko­nai­suu­tena arvos­tel­len törkeänä.

Ran­gais­tuk­seksi kuusi kuukautta ehdol­lista vankeutta

Keski-Suomen kärä­jäoi­keus tuomitsi miehen törkeästä petok­sesta kuuden kuukauden van­keus­ran­gais­tuk­seen.

Van­keus­ran­gais­tus mää­rät­tiin ehdol­li­seksi. Koeaika päättyy 12. elokuuta 2028.

Kärä­jäoi­keus huomioi ran­gais­tuk­sessa petoksen tekotavan, tavoi­tel­lun talou­del­li­sen hyödyn ja asia­no­mis­ta­jille aiheu­tu­neen vahingon määrän.

Van­keus­ran­gais­tus voitiin oikeuden mukaan määrätä ehdol­li­seksi, koska miehellä ei ollut aikai­sem­pia rikos­re­kis­te­ri­mer­kin­töjä eikä teon vakavuus edel­lyt­tä­nyt ehdotonta vankeutta.

Mak­set­ta­vaa mää­rät­tiin yli 33 000 euroa

Mies vel­voi­tet­tiin maksamaan asia­no­mis­ta­jalle Morrow Bankin lainasta 17 000 euroa sekä 3 806,20 euroa lainan korkoja ja kuluja. Summille on mak­set­tava vii­väs­tys­kor­koa 22. syyskuuta 2023 lähtien.

Lisäksi miehen on kor­vat­tava asia­no­mis­ta­jan oikeu­den­käyn­ti­ku­lut 5 729,69 eurolla vii­väs­tys­kor­koi­neen.

Perin­täyh­tiölle mies mää­rät­tiin maksamaan 5 368,35 euroa mak­sa­ma­tonta pääomaa, luot­to­kor­koa ja luot­to­ku­luja. Lisäksi hänen on mak­set­tava yhtiölle 250 euroa perintä- ja oikeu­den­käyn­ti­ku­luja sekä 100 euroa riko­sa­sian sel­vit­te­ly­ku­luja.

Asia­no­mis­ta­jan oma Lea Bankin lainaan perus­tu­nut kor­vaus­vaa­ti­mus hylättiin, koska kor­vauk­set mää­rät­tiin tältä osin mak­set­ta­viksi suoraan saatavan haltuunsa saaneelle perin­täyh­tiölle.

Mies mää­rät­tiin maksamaan valtiolle 80 euron riko­suh­ri­maksu.

Hänen puo­lus­ta­jal­leen mak­set­tiin valtion varoista 2 590,32 euroa. Vastaaja vel­voi­tet­tiin maksamaan summasta oikeu­sa­vun 40 prosentin oma­vas­tuuo­suu­tena valtiolle 1 036,13 euroa vii­väs­tys­kor­koi­neen.

Kor­vaus­ten, kulujen, oikeu­sa­vun oma­vas­tuun ja riko­suh­ri­mak­sun yhteen­las­kettu nimel­lis­määrä on 33 370,37 euroa. Tämän lisäksi mak­set­ta­vaksi tulee useille summille määrättyä vii­väs­tys­kor­koa.

Mies ilmoitti tyy­ty­mät­tö­myyttä koko tuomioon

Rikosasia tuli vireille Keski-Suomen kärä­jäoi­keu­dessa 13. maa­lis­kuuta. Kärä­jäoi­keus antoi tuomionsa 13. elokuuta.

Tuo­mioa­sia­kir­jassa ei ole ilmoi­tettu erillistä pää­kä­sit­te­ly­päi­vää.

Rat­kai­suun sai hakea muutosta valit­ta­malla. Tyy­ty­mät­tö­myy­destä piti ilmoittaa vii­meis­tään 20. elokuuta.

Mies ilmoitti mää­räa­jassa tyy­ty­mät­tö­myyttä koko tuomioon. Hänen vali­tuk­sensa mää­rä­päivä on 14. syyskuuta. Vas­ta­va­li­tuk­sen mää­rä­päivä on 28. syyskuuta.