Kainuun kärä­jäoi­keus tuomitsi 56-vuotiaan miehen pahoin­pi­te­lystä, eläin­suo­je­lu­rik­ko­muk­sesta ja kahdesta kaval­luk­sesta 60 päi­vä­sak­koon.

Mies heitti nukkuvaa puo­li­soaan metal­li­silla koi­ran­ku­peilla päähän ja puristi tätä voi­mak­kaasti ranteesta tai käsi­var­resta.

Lisäksi mies jätti yhtei­so­mis­tuk­sessa olleen koiran liian vähälle ravin­nolle, myi toisen koiran ilman puo­li­sonsa lupaa ja jätti tilit­tä­mättä tälle osuuksia koi­ran­pen­tu­jen kaup­pa­hin­noista.

Pahoin­pi­tely tapahtui Kuhmossa

Pahoin­pi­tely tapahtui Kuhmossa torstain 20. ja per­jan­tain 21. kesäkuuta 2024 välisenä aikana.

Mies heitti nuk­ku­massa ollutta puo­li­soaan metal­li­silla koi­ran­ku­peilla päähän. Tämän jälkeen hän tarttui naista ranteesta tai käsi­var­resta ja puristi voi­mak­kaasti.

Naiselle aiheutui päähän verestävä haava sekä käsi­var­teen mustelma.

Mies oli rikosten tapahtuma-aikaan 54-vuotias.

Nainen pii­les­keli metsässä kaksi yötä

Nainen kertoi herän­neensä siihen, että mies heitti häntä koi­ran­ku­peilla. Hänen yrit­täes­sään poistua huoneesta mies seisoi ovella ja yritti estää häntä läh­te­mästä.

Nainen pääsi juok­se­maan ulos ja lukit­tau­tui pihalla olleeseen autoon. Mies kierteli auton ympärillä, ja nainen pelkäsi tämän rikkovan auton ikkunat.

Nainen odotti autossa miehen nukah­ta­mista. Tämän jälkeen hän haki asunnosta juotavaa ja ruokaa ja ajoi metsään, jossa hän pii­les­keli kaksi yötä.

Nainen palasi kotiin hakemaan hen­ki­lö­koh­tai­set tavaransa vasta var­mis­tut­tuaan siitä, ettei mies ollut paikalla.

Sak­san­pai­men­koira laihtui voi­mak­kaasti

Eläin­suo­je­lu­rik­ko­mus tapahtui Kuhmossa 20. kesäkuuta ja 4. elokuuta 2024 välisenä aikana.

Miehen yksin hoi­det­ta­vana oli entisten puo­li­soi­den yhtei­sesti omistama sak­san­pai­men­koira. Syyttäjän mukaan mies ei antanut koiralle riit­tä­västi hyvä­laa­tuista ravintoa, minkä vuoksi eläin laihtui voi­mak­kaasti.

Eläin­lää­käri tarkasti koiran 5. elokuuta. Koira painoi tuolloin 24,5 kiloa ja sen kun­to­luo­kaksi arvioi­tiin 2/9. Eläin­lää­kä­rin mukaan koiran riit­tä­västä ravin­non­saan­nista ei ollut huo­leh­dittu.

Uudessa tar­kas­tuk­sessa 13. syyskuuta koira painoi 30,6 kiloa ja sen kun­to­luokka oli noussut lukemaan 4/9. Koira oli palau­tu­nut ruu­miin­ra­ken­teel­taan nor­maa­liksi.

Kärä­jäoi­keu­den mukaan koira ei ollut saanut miehen hoidossa riit­tä­västi hyvä­laa­tuista ravintoa. Mies oli huomannut eläimen laihtuvan, mutta ei lisännyt sen ruokaa tai vienyt sitä eläin­lää­kä­riin.

Mies myi yhteisen koiran ilman lupaa

Ensim­mäi­nen kavallus tapahtui Kuhmossa 1. elokuuta ja 18. syyskuuta 2024 välisenä aikana.

Mies myi entisten puo­li­soi­den yhtei­sesti omistaman itä­si­pe­rian­lai­kan ilman naisen lupaa. Koiran kaup­pa­hinta oli 200 euroa, mutta mies ei maksanut naiselle tämän 100 euron osuutta.

Toinen kavallus tapahtui Kuhmossa 1. hei­nä­kuuta ja 15. elokuuta 2024 välisenä aikana.

Mies myi kolme yhtei­sesti omis­tet­tua koi­ran­pen­tua yhteensä 2 750 eurolla. Kahden uros­pen­nun kaup­pa­hinta oli 950 euroa pentua kohden ja nart­tu­pen­nun 800 euroa.

Mies oli maksanut naiselle 710 euroa, mutta jättänyt tilit­tä­mättä vielä 402,50 euroa.

Syyttäjä vaati ran­gais­tusta neljästä rikok­sesta

Syyttäjä vaati miehelle ran­gais­tusta pahoin­pi­te­lystä, eläin­suo­je­lu­rik­ko­muk­sesta ja kahdesta kaval­luk­sesta.

Toisen kaval­lus­syyt­teen vaih­toeh­tona syyttäjä vaati ran­gais­tusta petok­sesta. Vaih­toeh­toi­sen syytteen mukaan mies oli johtanut naista harhaan koirien jalos­tu­soi­keuk­sista, pentujen hinnoista ja myyn­ti­tu­lo­jen jaka­mi­sesta.

Tuo­mioa­sia­kir­jassa ei ilmoi­tettu syyttäjän vaatiman ran­gais­tuk­sen täs­mäl­listä lajia tai määrää.

Syyttäjä vaati lisäksi miehelle 80 euron riko­suh­ri­mak­sua ja vel­vol­li­suutta korvata valtiolle todis­te­lu­kus­tan­nuk­set.

Nainen vaati pahoin­pi­te­lystä yhteensä 2 600 euroa kor­vauk­sina kivusta, tila­päi­sestä haitasta, kos­meet­ti­sesta haitasta ja akuutista stres­si­reak­tiosta.

Koirien myyn­tei­hin liit­ty­vistä teoista hän vaati yhteensä 1 065 euroa vahin­gon­kor­vauk­sia. Lisäksi nainen vaati oikeu­den­käyn­ti­ku­lu­jensa kor­vaa­mista.

Mies kertoi heit­tä­neensä kupit anten­ni­joh­don vuoksi

Mies kiisti pahoin­pi­te­ly­syyt­teen mutta myönsi heit­tä­neensä koirien ruo­ka­kup­peja sänkyyn.

Hänen mukaansa tar­koi­tuk­sena oli herättää nainen ja kysyä, minne tämä oli pii­lot­ta­nut tele­vi­sion anten­ni­joh­don. Mies kertoi naisen pii­lot­ta­neen johtoa tois­tu­vasti.

Miehen mukaan yksi kupeista oli voinut osua naisen päähän vahin­gossa. Hän kiisti tar­koit­ta­neensa pahoin­pi­dellä naista ja katsoi, että teko oli joka tapauk­sessa enintään lievä pahoin­pi­tely.

Mies kiisti myös tart­tu­neensa naista ran­tei­siin tai käsi­var­siin. Hänen mukaansa tilanne kärjistyi sen jälkeen, kun hän ilmoitti suhteen päättyvän.

Kärä­jäoi­keus ei pitänyt miehen ker­to­musta tältä osin uskot­ta­vana. Oikeuden mukaan miehen täytyi ymmärtää, että metal­lis­ten koi­ran­kup­pien heit­tä­mi­nen nukkuvaa ihmistä kohti johtaisi hyvin toden­nä­köi­sesti osumaan ja louk­kaan­tu­mi­seen.

Miehen mukaan koira sai ruokaa kahdesti päivässä

Mies kiisti eläin­suo­je­lu­rik­ko­muk­sen.

Hän kertoi anta­neensa koiralle ruokaa vähintään kaksi kertaa päivässä ja käyt­tä­neensä hyvä­laa­tuista ravintoa. Miehen mukaan koira oli erittäin aktii­vi­nen, ulosti paljon eikä sen paino tästä syystä noussut toi­vo­tulla tavalla.

Kärä­jäoi­keus ei hyväk­sy­nyt selitystä. Oikeuden mukaan koiran aktii­vi­suus tai väitetyt ruoan­su­la­tu­son­gel­mat eivät selit­tä­neet nopeaa laih­tu­mista ja palau­tu­mista nor­maa­li­pai­noi­seksi toisen henkilön hoidossa.

Mies vetosi koiran par­haa­seen ja yhteisiin velkoihin

Mies kiisti myös kaval­lus­syyt­teet.

Hän kertoi myyneensä itä­si­pe­rian­lai­kan 200 eurolla, koska halusi koiran met­säs­tä­vään per­hee­seen. Ostajalla oli miehen mukaan mah­dol­li­suus ottaa koira mukaan hir­vi­met­sälle, joten hän katsoi toi­mi­neensa koiran parhaaksi.

Mies myönsi jät­tä­neensä mak­sa­matta naiselle tämän 100 euron osuuden. Hän perusteli menet­te­lyään sillä, että nainen oli lähtenyt ja jättänyt yhteiset velat hänen hoi­det­ta­vik­seen.

Myös koi­ran­pen­tu­jen kaup­pa­hin­noista puut­tu­neen 402,50 euron osuuden mies myönsi jät­tä­neensä mak­sa­matta. Hän kertoi käyt­tä­neensä varoja perheen yhteisten ja naisen omien lainojen hoi­ta­mi­seen.

Kärä­jäoi­keu­den mukaan tuleh­tu­neet välit tai velkojen mak­sa­mi­nen eivät oikeut­ta­neet miestä myymään yhteistä omai­suutta ilman lupaa tai jättämään naiselle kuuluvia rahoja tilit­tä­mättä.

Ran­gais­tuk­seksi 60 päi­vä­sak­koa

Kärä­jäoi­keus katsoi miehen syyl­lis­ty­neen pahoin­pi­te­lyyn, eläin­suo­je­lu­rik­ko­muk­seen ja kahteen kaval­luk­seen.

Oikeus piti pahoin­pi­te­lyä rikok­sista vaka­vim­pana. Ran­gais­tusta arvioi­taessa huomioon otettiin myös se, että kyse oli lähi­suh­de­vä­ki­val­lasta.

Mies tuo­mit­tiin yhteiseen 60 päi­vä­sa­kon ran­gais­tuk­seen. Yhden päi­vä­sa­kon raha­mää­räksi vah­vis­tet­tiin 26 euroa, joten sakkoja tuli mak­set­ta­vaksi 1 560 euroa.

Mak­set­ta­vaa kertyi 4 144,40 euroa

Miehen on mak­set­tava entiselle puo­li­sol­leen pahoin­pit­te­lystä 500 euroa kivusta, särystä ja muusta tila­päi­sestä haitasta.

Kos­meet­tista haittaa ja akuuttia stres­si­reak­tiota koskevat kor­vaus­vaa­ti­muk­set hylättiin, koska niistä ei esitetty riittävää lää­ke­tie­teel­listä tai muuta näyttöä.

Kaval­luk­sista mies mää­rät­tiin maksamaan naiselle 100 euroa luvatta myydystä koirasta ja 402,50 euroa mak­sa­matta jääneistä pentujen kaup­pa­hin­noista.

Lisäksi miehen on kor­vat­tava valtiolle naisen avus­ta­mi­sesta aiheu­tu­neet 1 001,49 euron oikeu­den­käyn­ti­ku­lut ja 71,20 euron todis­te­lu­kus­tan­nuk­set. Naiselle hänen on mak­set­tava oikeu­den­käyn­ti­ku­lu­jen 429,21 euron oma­vas­tuuo­suus.

Miehelle mää­rät­tiin myös 80 euron riko­suh­ri­maksu.

Sakosta ja muista kiin­teistä mak­su­vel­vol­li­suuk­sista kertyi yhteensä 4 144,40 euroa. Osalle kor­vauk­sista kertyy lisäksi vii­väs­tys­kor­koa.

Kärä­jäoi­keus antoi tuomion elokuussa

Rikosasia tuli vireille Kainuun kärä­jäoi­keu­dessa torstaina 26. hel­mi­kuuta.

Asia käsi­tel­tiin noin kolme ja puoli tuntia kes­tä­neessä pää­kä­sit­te­lyssä. Tuo­mioa­sia­kir­jassa ei ilmoi­tettu pää­kä­sit­te­lyn tarkkaa päivää.

Kainuun kärä­jäoi­keus antoi tuomionsa per­jan­taina 21. elokuuta.

Rat­kai­suun saa hakea muutosta valit­ta­malla. Tyy­ty­mät­tö­myy­destä on ilmoi­tet­tava vii­meis­tään 28. elokuuta ja valitus on toi­mi­tet­tava vii­meis­tään 21. syyskuuta.