Pohjois-Savon käräjäoikeus tuomitsi 55-vuotiaan miehen törkeästä rattijuopumuksesta 60 päivän ehdolliseen vankeuteen.
Mies oli kertonut esitutkinnassa ajaneensa henkilöautoa ja juoneensa samalla puolet puolen litran Leijona-viinapullosta.
Rikos tapahtui Iisalmessa
Törkeä rattijuopumus tapahtui Iisalmessa perjantaina 16. tammikuuta.
Syyttäjän mukaan mies kuljetti henkilöautoa yleisellä tiellä alkoholin vaikutuksen alaisena. Tiellä oli tapahtumahetkellä myös muuta liikennettä.
Ensimmäisessä kello 20.40 otetussa verinäytteessä miehen veren alkoholipitoisuudeksi mitattiin 2,13 promillea. Toisessa kello 22.52 otetussa näytteessä pitoisuus oli 1,75 promillea.
Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion laskelman mukaan miehen veren alkoholipitoisuus oli jälkinauttiminen huomioon otettuna kaksi promillea.
Mies oli rikoksen tapahtuessa 54-vuotias.
Syyttäjä vaati ehdollista vankeutta ja oheissakkoa
Syyttäjä vaati miehelle rangaistusta törkeästä rattijuopumuksesta.
Rangaistukseksi vaadittiin ehdollista vankeutta ja päiväsakkoina määrättävää oheissakkoa. Tuomioasiakirjassa ei ole ilmoitettu syyttäjän vaatiman vankeusrangaistuksen tai oheissakon täsmällistä määrää.
Syyttäjä vaati lisäksi miehen velvoittamista maksamaan valtiolle 120 euron rikosuhrimaksun ja korvaamaan 97 euron päihdetutkimuskustannukset.
Vastaaja ei saapunut pääkäsittelyyn
Mies oli kutsuttu käräjäoikeuden pääkäsittelyyn sillä uhalla, että asia voitiin käsitellä ja ratkaista hänen poissaolostaan huolimatta.
Vastaaja ei saapunut pääkäsittelyyn eikä toimittanut käräjäoikeudelle kirjallista ennakkovastausta. Siten hän ei ottanut oikeudessa kantaa syytteeseen tai syyttäjän muihin vaatimuksiin.
Esitutkinnassa mies oli kuitenkin kertonut ajaneensa autolla ja juoneensa samalla puolet puolen litran viinapullosta.
Tuomioasiakirjassa ei kerrota, miksi mies lähti ajamaan alkoholia nautittuaan tai miksi hän joi viinaa ajon yhteydessä.
Käräjäoikeus katsoi miehen syyllistyneen törkeään rattijuopumukseen
Pohjois-Savon käräjäoikeus ratkaisi asian miehen poissaolosta huolimatta. Oikeuden mukaan hänen läsnäolonsa ei ollut asian selvittämiseksi tarpeen.
Käräjäoikeus katsoi Keskusrikospoliisin verikoelausunnon osoittavan, että miehen veren alkoholipitoisuus oli jälkinauttiminen huomioon otettuna kaksi promillea.
Alkoholipitoisuus täytti törkeän rattijuopumuksen tunnusmerkistön. Käräjäoikeus katsoi miehen syyllistyneen syytteessä kuvattuun törkeään rattijuopumukseen.
Rangaistukseksi 60 päivää ehdollista vankeutta
Käräjäoikeus tuomitsi miehen 60 päivän vankeusrangaistukseen. Vankeus määrättiin ehdolliseksi, ja koeaika päättyy 17. elokuuta 2028.
Ehdollisen vankeuden ohessa miehelle määrättiin 40 päiväsakon oheissakko.
Yhden päiväsakon rahamääräksi vahvistettiin 43 euroa, joten sakkoja tuli maksettavaksi yhteensä 1 720 euroa.
Maksettavaa kertyi yhteensä 1 937 euroa
Miehen on maksettava valtiolle 120 euron rikosuhrimaksu.
Lisäksi hänet velvoitettiin korvaamaan valtiolle päihdetutkimuksesta aiheutuneet 97 euron kustannukset.
Oheissakko, rikosuhrimaksu ja päihdetutkimuskustannukset ovat yhteensä 1 937 euroa.
Poliisin taulukossa normaalin ajokiellon pituus on kymmenen kuukautta
Käräjäoikeuden tuomiossa ei määrätty ajokiellon täsmällistä pituutta. Ajokiellon ratkaisee poliisi erillisessä ajokieltoasiassa rikosasian ratkaisemisen jälkeen.
Miehen kahden promillen alkoholipitoisuus kuuluu poliisin ajokieltotaulukossa välille 2,00–2,49 promillea. Ensikertalaiselle määrättävän ajokiellon normaali pituus on tällöin kymmenen kuukautta, ja ohjeellinen vaihteluväli on kahdeksasta kuukaudesta yhteen vuoteen.
Ensikertalaisena pidetään kuljettajaa, joka ei ole tekoa edeltäneiden viiden vuoden aikana syyllistynyt rattijuopumukseen, törkeään rattijuopumukseen, törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen tai vaarallisten aineiden kuljetusrikokseen.
Tuomioasiakirjasta ei ilmene, onko miehellä aikaisempia ajokieltoon vaikuttavia rikoksia. Sen vuoksi hänen ajokieltonsa täsmällistä pituutta ei voida päätellä käräjäoikeuden tuomiosta.
Käräjäoikeus ratkaisi asian elokuussa
Rikosasia tuli vireille Pohjois-Savon käräjäoikeudessa 3. maaliskuuta. Mies sai haasteen tiedoksi 4. elokuuta.
Asia käsiteltiin pääkäsittelyssä vastaajan poissaolosta huolimatta. Käräjäoikeus antoi tuomionsa tiistaina 18. elokuuta. Tuomioasiakirjassa ei ole ilmoitettu erillistä pääkäsittelypäivää.
Ratkaisuun sai hakea muutosta valittamalla. Tyytymättömyydestä oli ilmoitettava viimeistään 25. elokuuta. Määräajassa tyytymättömyyttä ilmoittaneen on toimitettava valituksensa viimeistään 17. syyskuuta. Vastavalituksen määräpäivä on 1. lokakuuta. Tuomioasiakirjasta ei ilmene, ilmoitettiinko ratkaisuun tyytymättömyyttä.





