Keski-Suomen kärä­jäoi­keus ratkaisi yksi­tyi­se­lä­mää louk­kaa­vaa tiedon levit­tä­mistä ja kun­nian­louk­kausta koskeneen asian.

Tapahtuma sattui Jyväs­ky­lässä jou­lu­kuussa 2025. 52-vuotias mies kirjoitti hänen ja toisen henkilön yhteisen työ­nan­ta­jan Teams-alustalle viestin, jossa hän kertoi työn­te­ki­jän yksi­tyi­se­lä­mään kuu­lu­vasta ter­vey­den­ti­laan ja päih­de­hoi­toon liit­ty­västä asiasta.

Teams-alustalla oli noin 123 käyttäjää.

Kärä­jäoi­keus antoi asiassa tuomion elokuun lop­pu­puo­lella.

Syyttäjä vaati 52-vuo­tiaalle miehelle ran­gais­tusta kahdesta rikok­sesta

Syyttäjän mukaan mies toimitti lukuisten hen­ki­löi­den saa­ta­ville asia­no­mis­ta­jan yksi­tyi­se­lä­mästä tiedon, joka oli omiaan aiheut­ta­maan tälle vahinkoa, kär­si­mystä tai hal­vek­sun­taa.

Viestissä ker­rot­tiin työn­te­ki­jän olleen hoidossa hen­ki­lö­koh­tai­seen ter­vey­den­ti­laansa liit­ty­neen asian vuoksi.

Syyttäjä katsoi saman viestin täyttävän myös kun­nian­louk­kauk­sen tun­nus­mer­kis­tön, koska miehen väi­tet­tiin esit­tä­neen asia­no­mis­ta­jasta val­heel­li­nen tieto tai vihjaus, joka oli omiaan aiheut­ta­maan vahinkoa tai kär­si­mystä.

Mies kiisti toi­mi­neensa tahal­li­sesti

Mies kiisti molemmat syytteet.

Hän kertoi tar­koit­ta­neensa lähettää viestin vain esi­mie­hel­leen, mutta viesti oli hänen mukaansa mennyt vahin­gossa Teams-alustalle laa­jem­malle käyt­tä­jä­jou­kolle.

Mies kiisti myös tien­neensä, kuinka monelle hen­ki­lölle viesti näkyisi. Hänen mukaansa hän oli ulkoinen työn­te­kijä, jolle Teams oli hyvin vieras sovellus. Hän oli käyttänyt sitä lähinnä säh­kö­pos­tin tapaan eikä ollut pereh­dy­tetty Teamsin käyttöön.

Kun­nian­louk­kauk­sen mies kiisti kokonaan.

Oikeus arvioi eri­tyi­sesti sitä, oliko viesti lähetetty tahal­li­sesti

Kärä­jäoi­keu­den mukaan molemmat syytteet edel­lyt­ti­vät tahal­li­suutta. Syyttäjän piti siten osoittaa, että miehen oli täytynyt ymmärtää varsin toden­nä­köi­seksi viestin lähtevän laajalle käyt­tä­jä­jou­kolle.

Tahal­li­suu­den puolesta puhui muun muassa se, että miehen ja asia­no­mis­ta­jan välillä oli jo ennen tapah­tu­maa ollut muidenkin tiedossa olleita ris­ti­rii­toja.

Toisaalta oikeus piti mer­kit­tä­vänä sitä, että mies oli ulko­puo­li­nen työn­te­kijä, Teams oli hänelle vieras ja hän kertoi tar­koit­ta­neensa viestin vain esi­mie­hel­leen.

Kärä­jäoi­keus totesi myös, ettei viestin sisäl­löstä voitu luo­tet­ta­vasti päätellä, oliko mies ymmär­tä­nyt viestin menevän laajalle vas­taa­not­ta­ja­jou­kolle.

Viestin lähet­tä­jän tahal­li­suu­desta jäi epäily

Kärä­jäoi­keus totesi, että viestin lähet­tä­jän on yleisesti oltava selvillä siitä, kenelle hänen kir­joit­ta­mansa viesti on lähdössä.

Oikeuden mukaan viestin lähet­tä­mi­sessä voi kuitenkin sattua virheitä ja viesti voi lähteä väärään osoit­tee­seen tai liian laajalle vas­taa­not­ta­ja­jou­kolle.

Kaikkia asiassa esi­tet­tyjä seikkoja pun­nit­tuaan kärä­jäoi­keus katsoi, että miehen tahal­li­suu­desta jäi var­tee­no­tet­tava epäily.

Molemmat syytteet hylättiin

Keski-Suomen kärä­jäoi­keus hylkäsi 52-vuotiasta miestä vastaan nostetut syytteet yksi­tyi­se­lä­mää louk­kaa­vasta tiedon levit­tä­mi­sestä ja kun­nian­louk­kauk­sesta.

Koska syytteet hylättiin, Suomen valtio mää­rät­tiin kor­vaa­maan miehelle 1 204,80 euroa oikeu­den­käyn­ti­ku­luja kor­koi­neen.

Tuomio on lain­voi­mai­nen.