Kanta-Hämeen käräjäoikeus käsitteli huumausaineen käyttörikosta ja rattijuopumusta, jotka tapahtuivat Riihimäellä 19.–21. maaliskuuta.
Käräjäoikeus antoi asiassa tuomion elokuun loppupuolella.
Syyttäjä vaati 42-vuotiaalle miehelle rangaistusta
Rikoksista epäiltiin 42-vuotiasta miestä.
Syyttäjä vaati hänelle rangaistusta huumausaineen käyttörikoksesta ja rattijuopumuksesta.
Lisäksi syyttäjä vaati miestä maksamaan valtiolle 60 euron rikosuhrimaksun ja korvaamaan 152 euroa päihdetutkimuskustannuksia.
Miehen väitettiin käyttäneen kolmea huumausainetta
Syyttäjän mukaan mies käytti laittomasti kannabista, kokaiinia ja amfetamiinia 19.–21. maaliskuuta.
Mies kuljetti henkilöautoa liikenteessä 21. maaliskuuta.
Hänen verestään todettiin ajon jälkeen tetrahydrokannabinolia ja amfetamiinia.
Mies kiisti molemmat rikokset
Mies kiisti syyllistyneensä huumausaineen käyttörikokseen ja rattijuopumukseen.
Hänen mukaansa amfetamiinin käyttämiselle oli lääkinnällinen peruste.
Mies katsoi, ettei hänen veressään ollut huumausainetta siinä määrin, että kyse olisi rikoksesta.
Hän kertoi myös, ettei ollut tietoisesti ajanut huumausaineeksi luokiteltavia aineita veressään.
Verestä löytyi useita aineita
Oikeudessa esitetyn Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunnon mukaan miehen verestä löytyi amfetamiinia, paroksetiinia ja kannabiksen vaikuttavaa ainetta tetrahydrokannabinolia.
Veressä oli myös kokaiinin aineenvaihduntatuotetta bentsoyyliekgoniinia ja kannabiksen aineenvaihduntatuotetta karboksitetrahydrokannabinolia.
Ajon jälkeen miehen veressä todettiin amfetamiinia ja kannabista.
Lääkemääräystä ei esitetty
Mies ei esittänyt käräjäoikeudelle lääkemääräystä, joka olisi oikeuttanut amfetamiinin käyttämisen lääkinnälliseen tarkoitukseen.
Hän ei esittänyt hyväksyttävää perustetta myöskään muiden verestään löytyneiden huumausaineiden käyttämiselle.
Käräjäoikeus katsoi miehen käyttäneen kannabista, kokaiinia ja amfetamiinia laittomasti.
Huumausainerattijuopumuksessa on nollaraja
Käräjäoikeus totesi huumausainerattijuopumusta koskevan nollarajan merkitsevän sitä, että verestä todettu huumausaineen vaikuttava aine tai sen aineenvaihduntatuote riittää rikosvastuuseen.
Oikeuden mukaan huumausaineen määrällä ei ollut syyllisyyden kannalta merkitystä.
Myöskään miehen omalla käsityksellä ajokunnostaan tai sillä, tiedostiko hän veressään olleet aineet, ei ollut ratkaisevaa merkitystä.
Käräjäoikeus katsoi miehen syyllistyneen huumausaineen käyttörikokseen ja rattijuopumukseen.
Mies sai 1 620 euron sakot
Käräjäoikeus tuomitsi miehen huumausaineen käyttörikoksesta ja rattijuopumuksesta yhteiseen 60 päiväsakon rangaistukseen.
Päiväsakon rahamäärä oli miehen viimeksi vahvistettujen verotietojen perusteella 27 euroa.
Sakkojen kokonaismääräksi tuli 1 620 euroa.
Lisäksi mies velvoitettiin maksamaan valtiolle 60 euron rikosuhrimaksu ja korvaamaan 152 euroa päihdetutkimuskustannuksia.
