Satakunnan käräjäoikeus tuomitsi 30-vuotiaan miehen kahdesta pahoinpitelystä yhteiseen kuuden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.
Samassa asiassa syytettynä olleen 38-vuotiaan naisen pahoinpitelysyyte hylättiin. Käräjäoikeuden mukaan nainen oli potkaissut miestä puolustautuessaan tämän hyökkäykseltä.
Mies oli ensimmäisen pahoinpitelyn tapahtumahetkellä 28-vuotias ja toisen aikana 29-vuotias. Nainen oli väitetyn tekonsa aikaan 37-vuotias.
Mies kuristi naista tämän päällä istuen
Ensimmäinen pahoinpitely tapahtui Porissa 22. joulukuuta 2024.
Käräjäoikeus katsoi miehen työntäneen avopuolisonsa sohvalle ja vetäneen tämän jaloista lattialle. Mies asettui hajareisin naisen päälle ja kuristi tätä.
Mies löi naisen päätä lattiaan, työnsi tätä ja piti häntä kiinni. Naiselle aiheutui kipua niskaan ja takaraivoon. Takaraivon kipu jatkui naisen mukaan useita päiviä, ja hän hoiti sitä ibuprofeenilla.
Syyttäjän mukaan mies myös löi naista avokämmenellä kasvoihin. Käräjäoikeus katsoi kuitenkin tämän yksittäisen lyönnin jääneen näyttämättä.
Naisen potku oli itsepuolustusta
Myös nainen sai syytteen samassa tilanteessa tapahtuneesta pahoinpitelystä.
Syyttäjän mukaan nainen potkaisi miestä ainakin kerran rintaan. Nainen myönsi potkun mutta kiisti syyllistyneensä rikokseen.
Hänen mukaansa potku oli itsepuolustusta, sillä mies oli parhaillaan pahoinpitelemässä häntä.
Käräjäoikeus hyväksyi naisen selityksen. Oikeuden mukaan potku tapahtui miehen hyökkäyksen aikana ja oli tilanteessa sallittua hätävarjelua.
Naisen pahoinpitelysyyte hylättiin, eikä hänelle määrätty rangaistusta tai rikosuhrimaksua.
Toinen pahoinpitely jatkui seuraavaan päivään
Toinen miehen tekemä pahoinpitely alkoi Porissa 22. kesäkuuta 2025 ja jatkui seuraavaan päivään.
Käräjäoikeuden mukaan mies kuristi naista molemmilla käsillään, veti tätä hiuksista sänkyyn ja löi avokämmenellä kasvoihin. Mies potki naista useita kertoja ainakin selkään, minkä seurauksena nainen kaatui.
Väkivalta jatkui seuraavana päivänä. Mies työnsi naisen seinää vasten, kuristi ja ravisteli tämän päätä. Hän kaatoi naisen lattialle, asettui hajareisin tämän päälle ja painoi naisen päätä molemmin käsin lattiaa vasten.
Mies myös retuutti, haukkui ja uhkaili naista.
Teot aiheuttivat naiselle mustelmia olkavarteen ja leuan alle sekä kipua leukaan, polveen, niskaan, selkään ja käsiin. Nainen kertoi käyttäneensä polvitukea noin kuukauden. Leukakipu jatkui useita viikkoja.
Kaikki syytteessä kuvatut tekotavat eivät tulleet näytetyiksi. Käräjäoikeuden mukaan näyttämättä jäi muun muassa se, että mies olisi lyönyt naisen päätä seinään tai estänyt tämän hengittämistä peittämällä suun käsillään.
Syyttäjä vaati rangaistusta kolmesta pahoinpitelystä
Syyttäjä vaati miehelle rangaistusta kahdesta pahoinpitelystä ja naiselle yhdestä pahoinpitelystä.
Tuomioasiakirjassa ei ilmoitettu syyttäjän vaatimien rangaistusten täsmällistä lajia tai määrää.
Syyttäjä vaati molemmille vastaajille 80 euron rikosuhrimaksua. Miehen vaadittiin lisäksi korvaavan valtiolle 20 euron lääkärintodistuskustannus sekä mahdolliset todistelukustannukset.
Nainen vaati mieheltä ensimmäisen pahoinpitelyn perusteella 400 euroa ja toisen perusteella 1 000 euroa korvauksena kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta.
Hän vaati mieheltä myös yhteensä 967,71 euroa oikeudenkäyntikuluja sekä korvauksille ja kuluille viivästyskorkoa.
Mies sanoi yrittäneensä rauhoittaa naista
Mies kiisti ensimmäisen pahoinpitelyn mutta myönsi tarttuneensa naiseen ja vetäneensä tämän lattialle.
Miehen mukaan nainen oli raivonnut asunnossa ja yrittänyt kaataa television. Hän kertoi tarttuneensa naiseen rauhoittaakseen tilanteen eikä tarkoituksenaan ollut pahoinpidellä tätä.
Mies kiisti korvausvaatimusten perusteen mutta hyväksyi ensimmäisestä tapahtumasta määrällisesti enintään 200 euroa.
Myös toisen pahoinpitelysyytteen mies pääosin kiisti. Hän myönsi tarttuneensa naiseen, läimäisseensä tätä kerran ja työntäneensä tätä.
Miehen mukaan nainen oli epäillyt häntä uskottomuudesta ja tullut yöllä hänen luokseen veitsi mukanaan. Mies kertoi ottaneensa veitsen pois, minkä yhteydessä nainen kaatui.
Mies sanoi yrittäneensä suojella itseään ja rauhoittaa aggressiivisesti käyttäytynyttä naista. Hän myönsi oikeudessa pitäneensä naista molemmin käsin kaulasta sekä painaneensa tämän päätä seinää tai lattiaa vasten.
Mies kertoi riidan jatkuneen kaksi päivää eikä muistanut tapahtumia tarkasti. Hän kuitenkin kiisti lyöneensä naisen päätä seinään tai lattiaan.
Toisen tapahtuman korvausvaatimuksesta mies hyväksyi 200 euroa, mikäli hänen myöntämänsä teot katsottaisiin pahoinpitelyksi. Laajemman syyksilukemisen tapauksessa hän hyväksyi enintään 500 euroa.
Oikeus piti naisen kertomusta uskottavampana
Käräjäoikeus piti naisen kertomuksia pahoinpitelyistä yksityiskohtaisina ja pääosin uskottavina.
Miehen kertomukset olivat oikeuden mukaan yleisluontoisia ja osittain muuttuvia. Käräjäoikeus piti epäuskottavana miehen väitettä siitä, että hän olisi vain pitänyt naista kaulasta kuristamatta tätä.
Toista pahoinpitelyä koskevaa naisen kertomusta tukivat lääkärinlausunto ja todetut vammat. Lääkäri havaitsi naisella muun muassa kaksi pientä mustelmaa vasemmassa olkavarressa, mustelman leuan alla sekä aristusta leuassa ja polvessa.
Todisteina esitettiin lisäksi kaksi hätäkeskuspuhelun tallennetta.
Käräjäoikeus ei pitänyt miehen kertomusta veitsestä riittävänä perusteena väkivallalle. Osapuolet olivat yhtä mieltä siitä, että naisella oli jossakin vaiheessa veitsi ja mies otti sen pois, mutta oikeus ei katsonut miehen myöhempien väkivallantekojen olleen hätävarjelua.
Mies sai kuusi kuukautta ehdollista vankeutta
Mies tuomittiin kahdesta pahoinpitelystä yhteiseen kuuden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.
Ehdollisen vankeuden koeaika päättyy 27. elokuuta 2028.
Käräjäoikeus piti rangaistusta ankaroittavana sitä, että pahoinpitelyt kohdistuivat miehen avopuolisoon. Jälkimmäinen pahoinpitely oli pitkäkestoinen ja sisälsi kuristamista sekä muuta vakavia vammoja mahdollisesti aiheuttavaa väkivaltaa.
Toisaalta naiselle aiheutuneet fyysiset vammat jäivät suhteellisen lieviksi, mikä vaikutti rangaistuksen mittaamiseen.
Maksettavaa kertyi yli 2 400 euroa
Mies määrättiin maksamaan naiselle ensimmäisestä pahoinpitelystä 200 euroa ja toisesta pahoinpitelystä 850 euroa korvauksena kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta.
Vahingonkorvauksia määrättiin siten yhteensä 1 050 euroa. Korvauksille kertyy viivästyskorkoa rikosten tapahtumapäivistä alkaen.
Miehen on lisäksi korvattava naiselle oikeudenkäyntikuluja yhteensä 967,71 euroa korkoineen.
Valtiolle miehen on maksettava 80 euron rikosuhrimaksu ja 20 euron lääkärintodistuskustannus. Hänet velvoitettiin myös korvaamaan valtiolle 298,34 euroa naisen avustamisesta ensimmäisen syytekohdan käsittelyssä.
Miehelle kertyi kiinteää maksettavaa yhteensä 2 416,05 euroa viivästyskorkojen lisäksi.
Miehen vaatimus omien oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta valtion varoista hylättiin.
Valtio määrättiin korvaamaan syytteestä vapautetulle naiselle 127,86 euroa oikeudenkäyntikuluja korkoineen. Naisen avustamisesta hylätyn syytteen osalta maksettiin lisäksi valtion varoista 298,34 euroa, joka jäi valtion vahingoksi.
Asia ratkaistiin Satakunnan käräjäoikeudessa
Rikosasia tuli vireille Satakunnan käräjäoikeudessa 1. syyskuuta 2025.
Tuomioasiakirjassa ei ilmoitettu pääkäsittelyn tarkkaa päivämäärää. Satakunnan käräjäoikeus antoi tuomionsa torstaina 27. elokuuta.
Ratkaisuun saa hakea muutosta. Tyytymättömyydestä on ilmoitettava viimeistään 3. syyskuuta ja valitus on toimitettava viimeistään 28. syyskuuta. Mahdollisen vastavalituksen määräpäivä on 12. lokakuuta.
