Mies löi ensihoitajaa kepillä ja nyrkillä ambulanssissa - Delirium ei poistanut vastuuta

Kainuun käräjäoikeus tuomitsi 56-vuotiaan miehen pahoinpitelystä 45 päiväsakkoon. Mies kertoi olleensa päihteiden liiallisesta käytöstä johtuneessa deliriumissa eikä muistanut tapahtumia.

Kainuun kärä­jäoi­keus tuomitsi 56-vuotiaan miehen ensi­hoi­ta­jaan koh­dis­tu­neesta pahoin­pi­te­lystä.

Rikos tapahtui 11. hel­mi­kuuta 2025 Kajaa­nissa ambu­lans­sin poti­las­ti­lassa. Teon aikaan 54-vuotiasta miestä kul­je­tet­tiin Suo­mus­sal­men ter­veys­kes­kuk­sen vuo­deo­sas­tolta Kajaaniin.

Mies löi työ­teh­tä­väänsä hoi­ta­nutta ensi­hoi­ta­jaa val­koi­sella kepillä sil­mä­la­sei­hin sekä nyrkillä vasempaan olka­pää­hän ja vasemman silmän alueelle.

Ensi­hoi­ta­jalle aiheutui pahoin­pi­te­lystä kipua, lievää tur­vo­tusta ja nirhauma vasemman silmän alueelle. Vammat olivat lieviä eivätkä vaatineet erityistä hoitoa.

Syyttäjä vaati ran­gais­tusta pahoin­pi­te­lystä

Syyttäjä vaati miehelle ran­gais­tusta pahoin­pi­te­lystä. Lisäksi syyttäjä vaati hänen vel­voit­ta­mis­taan maksamaan 80 euron riko­suh­ri­mak­sun ja kor­vaa­maan valtiolle 157 euroa todis­te­lu­kus­tan­nuk­sia.

Ensi­hoi­taja yhtyi syyttäjän ran­gais­tus­vaa­ti­muk­seen.

Hän vaati mieheltä yhteensä 1 750 euroa kor­vauk­sia. Vaa­ti­muk­sesta 250 euroa koski silmän alueen vammasta ja kivusta aiheu­tu­nutta tila­päistä haittaa, 1 000 euroa niskan venäh­dys­vam­masta aiheu­tu­nutta kipua ja 500 euroa akuuttia stres­si­reak­tiota.

Kor­vauk­sille vaa­dit­tiin vii­väs­tys­kor­koa rikoksen tapah­tu­ma­päi­västä lähtien. Lisäksi ensi­hoi­taja vaati oikeu­den­käyn­ti­ku­lu­jensa kor­vaa­mista kor­koi­neen.

Mies ei muistanut tapah­tu­mia

Mies ei myöntänyt eikä kiistänyt pahoin­pi­te­lyä, koska hän kertoi, ettei muistanut ambu­lans­sissa tapah­tu­nutta tilan­netta. Hän myönsi ainoas­taan sen, että häntä kul­je­tet­tiin kyseisenä päivänä ambu­lans­silla Kajaaniin.

Miehen mukaan hän oli ollut päih­tei­den liial­li­sesta käytöstä aiheu­tu­neessa deli­riu­missa eli seka­vuus­ti­lassa. Hän kertoi tämän olleen syynä tapah­tu­mien aikai­selle käy­tök­sel­leen ja muis­ta­mat­to­muu­del­leen.

Oikeu­dessa esitetyn sel­vi­tyk­sen mukaan mies oli ollut ambu­lans­si­mat­kan aikana levoton, nähnyt ole­mat­to­mia asioita ja puhunut hen­ki­löille, joita ei ollut paikalla.

Mies kiisti ensi­hoi­ta­jan kor­vaus­vaa­ti­muk­set sekä perus­teil­taan että mää­ril­tään. Hän katsoi silmän alueen vamman olleen lievä ja hyväksyi sen perus­teella kor­vauk­sen määräksi enintään 85 euroa.

Mies kiisti kokonaan niskan venäh­dyk­sestä ja akuutista stres­si­reak­tiosta esitetyt vaa­ti­muk­set. Hänen mukaansa silmän alueelle koh­dis­tu­nut lievä vamma ei ollut voinut aiheuttaa väitettyä nis­ka­vam­maa.

Ensi­hoi­taja oli kertonut miehen myös uhanneen tappaa hänet, jos he tapai­si­vat myöhemmin uudelleen. Mies katsoi deli­rium­ti­lansa vuoksi, ettei lau­su­malle voitu antaa todel­lista mer­ki­tystä. Uhkauk­sesta ei ollut nostettu erillistä syytettä.

Mies vastusti myös sitä, että kor­vauk­sen määrää koro­tet­tai­siin teon koh­dis­tut­tua työ­teh­tä­vässä olleeseen ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­lai­seen.

Kärä­jäoi­keus piti ensi­hoi­ta­jan ker­to­musta uskot­ta­vana

Kärä­jäoi­keu­dessa kuultiin ensi­hoi­ta­jan ja miehen lisäksi ambu­lans­sia kul­jet­ta­nutta henkilöä. Kir­jal­li­sena näyttönä esi­tet­tiin muun muassa lää­kä­rin­lau­sunto, lää­kä­rin­to­dis­tus ja poliisin ottama valokuva ensi­hoi­ta­jan vammoista.

Kärä­jäoi­keus piti ensi­hoi­ta­jan ja ambu­lans­sin kul­jet­ta­jan ker­to­muk­sia uskot­ta­vina ja keskenään yhden­mu­kai­sina. Niitä tukivat myös kir­jal­li­set todisteet.

Kärä­jäoi­keus katsoi näy­te­tyksi, että mies oli lyönyt ensi­hoi­ta­jaa syyt­teessä kuvatulla tavalla. Oikeuden mukaan silmän alueelle oli aiheu­tu­nut nirhauma, lievää tur­vo­tusta ja kipua.

Sen sijaan kärä­jäoi­keus ei pitänyt näy­tet­tynä, että pahoin­pi­te­lystä olisi aiheu­tu­nut ensi­hoi­ta­jalle vaa­ti­muk­sessa tar­koi­tettu musta silmä.

Päih­ty­myk­sestä seurannut seka­vuus­tila ei poistanut vastuuta

Kärä­jäoi­keus katsoi miehen olleen tapah­tu­ma­het­kellä päih­tei­den liial­li­sesta käytöstä joh­tu­neessa deli­riu­missa.

Oikeuden mukaan itse aiheu­tet­tua päih­ty­mystä tai siihen liittyvää tila­päistä tajun­nan­häi­riötä ei kui­ten­kaan läh­tö­koh­tai­sesti oteta huomioon riko­soi­keu­del­lista vastuuta arvioi­taessa. Asiassa ei ollut esitetty erityisen painavia syitä, joiden vuoksi tilan­teesta olisi pitänyt poiketa.

Kärä­jäoi­keus katsoi miehen toimineen tahal­li­sesti ja syyl­lis­ty­neen pahoin­pi­te­lyyn.

Ran­gais­tuk­seksi 45 päi­vä­sak­koa

Kainuun kärä­jäoi­keus tuomitsi miehen pahoin­pi­te­lystä 45 päi­vä­sak­koon. Yhden päi­vä­sa­kon määräksi vah­vis­tet­tiin 12 euroa, joten sak­ko­ran­gais­tuk­sen yhteis­mää­räksi tuli 540 euroa.

Ran­gais­tusta mää­rä­tes­sään kärä­jäoi­keus kiinnitti huomiota väki­val­lan laatuun, lyöntien luku­mää­rään ja niissä käy­tet­tyyn voimaan.

Mies mää­rät­tiin lisäksi maksamaan valtiolle 80 euron riko­suh­ri­maksu ja kor­vaa­maan 157 euroa todis­te­lu­kus­tan­nuk­sia.

Osa kor­vaus­vaa­ti­muk­sista hylättiin

Mies vel­voi­tet­tiin maksamaan ensi­hoi­ta­jalle silmän alueen vammasta 250 euroa. Kor­vauk­selle on mak­set­tava vii­väs­tys­kor­koa 11. hel­mi­kuuta 2025 lähtien.

Kärä­jäoi­keus hylkäsi niskan venäh­dystä koskevan 1 000 euron kor­vaus­vaa­ti­muk­sen. Oikeuden mukaan pahoin­pi­te­lyn ja todetun nis­ka­vam­man välisestä syy-yhtey­destä ei ollut esitetty riittävää näyttöä.

Myös 500 euron vaatimus akuutista stres­si­reak­tiosta hylättiin. Uhkailu ei sisäl­ty­nyt syyt­tee­seen, eikä oikeu­delle esitetty riittävää näyttöä siitä, että stres­si­reak­tio olisi aiheu­tu­nut syyt­teessä tar­koi­te­tusta pahoin­pi­te­lystä.

Kärä­jäoi­keus katsoi lisäksi, ettei ensi­hoi­ta­jan asema työ­teh­tä­vässä olleena ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­lai­sena antanut tässä tapauk­sessa aihetta korottaa vahin­gon­kor­vausta.

Mies vel­voi­tet­tiin kor­vaa­maan ensi­hoi­ta­jan oikeu­den­käyn­ti­ku­luja 665 euroa kor­koi­neen. Miehen mak­set­ta­vaksi mää­rät­ty­jen sakkojen, kor­vaus­ten, kulujen ja maksujen yhteis­määrä on ilman korkoja 1 692 euroa.

Ratkaisu annettiin Kainuun kärä­jäoi­keu­dessa

Asia tuli vireille 11. tou­ko­kuuta. Kainuun kärä­jäoi­keus antoi asiassa tuomion 21. elokuuta.

Tuomioon saa hakea muutosta valit­ta­malla. Tyy­ty­mät­tö­myys on ilmoi­tet­tava vii­meis­tään 28. elokuuta. Mää­räa­jassa tehdyn tyy­ty­mät­tö­myy­den ilmoi­tuk­sen jälkeen vali­tuk­sen mää­rä­päivä on 21. syyskuuta ja vas­ta­va­li­tuk­sen mää­rä­päivä 5. lokakuuta.

Etusivulla nyt







Tilanneuutiset



Rikosuutiset