Kanta-Hämeen kärä­jäoi­keus tuomitsi 22-vuotiaan miehen kahdesta pahoin­pi­te­lystä, lievästä vahin­gon­teosta, lait­to­masta uhkauk­sesta, vahin­gon­teosta, huu­mau­sai­neen käyt­tö­ri­kok­sesta ja huu­mau­sai­ne­ri­kok­sesta 237 tunnin yhdys­kun­ta­pal­ve­luun.

Mies löi silloista seu­rus­te­lu­kump­pa­niaan päähän, painoi veitsen kärkeä tämän poh­kee­seen ja uhkasi tappaa naisen. Nainen menetti pahoin­pi­te­lyn aikana tajun­tansa.

Samassa asiassa vas­taa­jana ollut 22-vuotias nainen tuo­mit­tiin huu­mau­sai­neen käyt­tö­ri­kok­sesta 15 päi­vä­sak­koon. Nainen oli samalla miehen väki­val­ta­ri­kos­ten asia­no­mis­taja.

Väkivalta alkoi asunnossa Hämeen­lin­nassa

Pahoin­pi­te­lyt, vahin­gon­teot, laiton uhkaus ja huu­mau­sai­neen käyt­tö­ri­kos tapah­tui­vat Hämeen­lin­nassa torstain 3. lokakuuta ja per­jan­tain 4. lokakuuta välisenä aikana vuonna 2024.

Syyttäjän mukaan mies löi silloista seu­rus­te­lu­kump­pa­niaan tämän asunnossa ainakin kaksi kertaa nyrkillä tai avo­käm­me­nellä päähän. Lisäksi mies painoi veitsen kärkeä naisen poh­kee­seen.

Naisen poh­kee­seen aiheutui verisiä naarmuja. Hän sai myös kipua, mustelman ja tur­vo­tusta kas­voi­hinsa.

Nainen menetti lyöntien seu­rauk­sena tajun­tansa ja kaatui.

Mies oli rikosten tapah­tu­ma­het­kellä 20-vuotias ja nainen 21-vuotias.

Mies jatkoi pahoin­pi­te­lyä sai­raa­la­reis­sun jälkeen

Nainen vietiin ensim­mäi­sen pahoin­pi­te­lyn jälkeen sai­raa­laan. Kun hän oli kotiu­tu­nut sai­raa­lasta, mies jatkoi väki­val­taa auto­mat­kan aikana.

Mies löi naista jälleen päähän. Toisesta pahoin­pi­te­lystä aiheutui naiselle ainakin kipua, mustelmaa ja tur­vo­tusta kasvoihin.

Mies uhkasi pahoin­pi­te­ly­jen yhtey­dessä tappaa naisen. Hän uhkasi tap­pa­mi­sella myös siinä tapauk­sessa, että nainen jäisi lääkärin vas­taa­no­tolle tut­ki­muk­siin.

Syyttäjän mukaan naisella oli olo­suh­teissa perus­teltu syy pelätä hen­ki­lö­koh­tai­sen tur­val­li­suu­tensa olevan vakavassa vaarassa.

Mies rikkoi pöydän ja rap­pu­käy­tä­vän oven lasin

Mies rikkoi naisen asunnossa olo­huo­neen pöydän. Teko luettiin hänen syykseen lievänä vahin­gon­te­kona.

Seu­raa­vana päivänä mies rikkoi ker­ros­ta­lon rap­pu­käy­tä­vän ulko-oven lasin. Taloyh­tiölle aiheutui vahin­gosta kor­jaus­kus­tan­nuk­sia.

Mies piti samana päivänä omaa käyttöään varten hal­lus­saan 2,2 grammaa kan­na­bista.

Asunnosta löytyi amfe­ta­mii­nia ja kan­na­bista

Huu­mau­sai­ne­ri­kos tapahtui Hämeen­lin­nassa maa­nan­taina 9. jou­lu­kuuta 2024.

Naisen asunnosta löytyi 12,4 grammaa amfe­ta­mii­nia ja 14,1 grammaa kan­na­bista. Syyttäjä katsoi miehen ja naisen pitäneen huu­mau­sai­neita hal­lus­saan yhdessä tai ainakin miehen pitäneen niitä hal­lus­saan yksin.

Syyttäjä vaati naiselle ensi­si­jai­sesti ran­gais­tusta huu­mau­sai­ne­ri­kok­sesta. Tois­si­jai­sesti syyttäjä vaati ran­gais­tusta huu­mau­sai­neen käyt­tö­ri­kok­sesta, koska naisella oli ollut omaa käyttöään varten hal­lus­saan enintään kaksi grammaa amfe­ta­mii­nia.

Syyttäjä vaati miehelle ran­gais­tusta seit­se­mästä rikok­sesta

Syyttäjä vaati miehelle ran­gais­tusta kahdesta pahoin­pi­te­lystä, lievästä vahin­gon­teosta, lait­to­masta uhkauk­sesta, vahin­gon­teosta, huu­mau­sai­neen käyt­tö­ri­kok­sesta ja huu­mau­sai­ne­ri­kok­sesta.

Tuo­mioa­sia­kir­jassa ei ilmoi­tettu syyttäjän vaatiman yhteisen ran­gais­tuk­sen täs­mäl­listä lajia tai määrää.

Syyttäjä vaati miehen vel­voit­ta­mista maksamaan valtiolle 80 euron riko­suh­ri­mak­sun sekä kor­vaa­maan lää­kä­rin­to­dis­tuk­sesta ja todis­te­lusta aiheu­tu­neet kus­tan­nuk­set.

Nainen vaati mieheltä yhteensä 3 860 euroa kor­vauk­sia vammoista, hoi­to­ku­luista, rik­kou­tu­neesta pöydästä ja hen­ki­sestä kär­si­myk­sestä.

Taloyhtiö vaati mieheltä 235,06 euroa kor­vauk­sena rik­kou­tu­neesta oven­la­sista.

Mies ei saapunut oikeuteen

Mies ei saapunut kärä­jäoi­keu­den pää­kä­sit­te­lyyn eikä toi­mit­ta­nut kir­jal­lista ennak­ko­vas­tausta.

Hän oli esi­tut­kin­nassa tun­nus­ta­nut lievän vahin­gon­teon ja huu­mau­sai­ne­ri­kok­sen. Huu­mau­sai­neen käyt­tö­ri­kok­sen hän oli myöntänyt ehdol­li­sesti ja ensim­mäi­sen pahoin­pi­te­lyn osittain.

Mies kiisti muut syytteet. Hänen vas­taus­taan syyttäjän muihin vaa­ti­muk­siin tai asia­no­mis­ta­jien kor­vaus­vaa­ti­muk­siin ei saatu.

Tuo­mioa­sia­kir­jassa ei kerrota, miksi mies pahoin­pi­teli ja uhkasi seu­rus­te­lu­kump­pa­niaan tai rikkoi omai­suutta.

Nainen kertoi huumeiden kuuluneen miehelle

Nainen kiisti syyl­lis­ty­neensä var­si­nai­seen huu­mau­sai­ne­ri­kok­seen.

Hänen mukaansa asunnosta taka­va­ri­koi­dut huu­mau­sai­neet kuuluivat miehelle. Nainen myönsi pitä­neensä hal­lus­saan ainoas­taan omaan käyttöön tar­koi­te­tun vähäisen määrän amfe­ta­mii­nia.

Kärä­jäoi­keus katsoi miehen tun­nus­tuk­sen tukeneen naisen ker­to­musta huu­mau­sai­nei­den omis­ta­jasta. Oikeus otti huomioon myös sen, että nainen oli rikos­ko­ko­nai­suu­dessa alis­tei­sessa asemassa suhteessa mieheen.

Pel­käs­tään huu­mau­sai­nei­den löy­ty­mi­nen naisen asunnosta ei oikeuden mukaan osoit­ta­nut hänen osal­lis­tu­neen niiden hal­lus­sa­pi­toon huu­mau­sai­ne­ri­kok­sen tekijänä.

Naisen syyksi luettiin tämän vuoksi vain hänen tun­nus­ta­mansa huu­mau­sai­neen käyt­tö­ri­kos.

Aikai­sem­mat tuomiot estivät ehdol­li­sen vankeuden

Kärä­jäoi­keus katsoi miehen syyl­lis­ty­neen kaikkiin seit­se­mään rikokseen.

Ran­gais­tuk­sen läh­tö­koh­daksi otettiin veistä käyttäen tehty lähi­suh­de­pa­hoin­pi­tely, jossa nainen oli oikeuden mukaan ilmeisen puo­lus­tus­ky­vy­tön. Kärä­jäoi­keus arvioi, että tästä teosta olisi yksinään seurannut noin viiden kuukauden van­keus­ran­gais­tus.

Kaikista rikok­sista oikeu­den­mu­kai­seksi yhtei­seksi ran­gais­tuk­seksi kat­sot­tiin kahdeksan kuukautta vankeutta.

Mies oli tuomittu ehdol­li­seen van­keu­teen vuosina 2023 ja 2024. Aikai­sem­man rikol­li­suu­den vuoksi uusi van­keus­ran­gais­tus oli mää­rät­tävä ehdot­to­mana.

Seu­raa­mus­sel­vi­tyk­sen mukaan mies suostui kuitenkin yhdys­kun­ta­pal­ve­luun ja hänellä oli edel­ly­tyk­set suoriutua siitä. Kahdeksan kuukauden van­keus­ran­gais­tus muun­net­tiin 240 tunniksi yhdys­kun­ta­pal­ve­lua.

Miehen aiemmin kärsimä kolmen vuo­ro­kau­den vapau­den­me­ne­tys vähen­net­tiin ran­gais­tuk­sesta. Suo­ri­tet­ta­vaksi jäi 237 tuntia yhdys­kun­ta­pal­ve­lua.

Miehen mak­su­vel­vol­li­suu­det ylittivät 6 400 euroa

Mies mää­rät­tiin maksamaan naiselle yhteensä 3 860 euroa kor­vauk­sia. Summaan sisäl­ty­vät kor­vauk­set vammoista ja tila­päi­sestä haitasta, lääke- ja polik­li­nik­ka­ku­luista, asian­hoi­to­ku­luista, rik­kou­tu­neesta pöydästä sekä hen­ki­sestä kär­si­myk­sestä.

Taloyh­tiölle miehen on mak­set­tava 235,06 euroa rik­kou­tu­neesta oven­la­sista.

Valtiolle hänen on mak­set­tava 80 euron riko­suh­ri­maksu sekä kor­vat­tava 20 euron lää­kä­rin­to­dis­tus­kulu, 55 euron todis­te­lu­kus­tan­nuk­set ja naisen avustajan palkkio 2 215,08 euroa.

Miehen kiinteät mak­su­vel­vol­li­suu­det olivat yhteensä 6 465,14 euroa. Osalle kor­vauk­sista kertyy lisäksi vii­väs­tys­kor­koa.

Naiselle 90 euron sakot

Nainen tuo­mit­tiin huu­mau­sai­neen käyt­tö­ri­kok­sesta 15 päi­vä­sak­koon. Yhden päi­vä­sa­kon raha­mää­räksi vah­vis­tet­tiin kuusi euroa, joten sakkoja tuli mak­set­ta­vaksi 90 euroa.

Lisäksi naisen on mak­set­tava valtiolle 40 euron riko­suh­ri­maksu. Hänen mak­su­vel­vol­li­suu­tensa olivat yhteensä 130 euroa.

Kärä­jäoi­keus antoi tuomion elokuussa

Rikosasia tuli vireille Kanta-Hämeen kärä­jäoi­keu­dessa 7. tou­ko­kuuta.

Asia käsi­tel­tiin pää­kä­sit­te­lyssä. Mies jäi pois oikeu­desta, mutta naista kuultiin väki­val­ta­ri­kos­ten asia­no­mis­ta­jana.

Kanta-Hämeen kärä­jäoi­keus antoi tuomionsa torstaina 20. elokuuta. Tuo­mioa­sia­kir­jassa ei ilmoi­tettu erillistä pää­kä­sit­te­ly­päi­vää.

Rat­kai­suun saa hakea muutosta valit­ta­malla. Tyy­ty­mät­tö­myy­destä on ilmoi­tet­tava vii­meis­tään 27. elokuuta. Tuo­mioa­sia­kir­jasta ei vielä ilmene, ilmoi­te­taanko rat­kai­suun tyy­ty­mät­tö­myyttä.