Kanta-Hämeen kärä­jäoi­keus tuomitsi 64-vuotiaan miehen törkeästä lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­sesta 60 päi­vä­sak­koon.

Mies menetti lumisessa ja erittäin liuk­kaassa kelissä paket­tiau­tonsa hallinnan. Auto ajautui vas­taan­tu­le­vien kaistalle ja törmäsi nok­ka­ko­la­rissa hen­ki­löau­toon.

Hen­ki­löau­tossa oli kul­jet­ta­jan lisäksi yksi mat­kus­taja, joka sai sai­raa­la­hoi­toa vaa­ti­neita vammoja.

Nok­ka­ko­lari tapahtui Lopella

Törkeä lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­nen tapahtui Lopella maa­nan­taina 22. tam­mi­kuuta 2024.

Mies ajoi paket­tiau­tolla Kar­ta­non­tietä Riihimäen suunnasta kohti Launosta. Hän menetti ajo­neu­vonsa hallinnan Kok­ki­lan­tien kohdalla loivasti vasem­malle kaar­tu­vassa mutkassa.

Paket­tiauto ajautui vas­taan­tu­le­vien kaistalle ja törmäsi vastaan tulleen hen­ki­löau­ton keulaan. Molempien autojen tur­va­tyy­nyt lau­ke­si­vat.

Onnet­to­muus tapahtui pimeään vuo­ro­kau­de­nai­kaan lumisessa kelissä. Tie oli liukas, eikä sitä ollut aurattu.

Mies oli rikoksen tapah­tu­ma­het­kellä 62-vuotias.

Vastaan tullut kul­jet­taja yritti väistää ojaan

Hen­ki­löau­ton kul­jet­taja kertoi ajaneensa noin 40 kilo­met­rin tun­ti­no­peu­della. Hän yritti väistää vastaan ajau­tu­nutta paket­tiau­toa ohjaa­malla kohti ojaa.

Kul­jet­ta­jan mukaan paket­tiau­ton kul­jet­taja ei tehnyt havait­ta­via kor­jaus­liik­keitä. Kärä­jäoi­keus piti hänen ker­to­mus­taan uskot­ta­vana.

Vastaajan ei osoitettu ajaneen yli­no­peutta. Oikeuden mukaan hänen olisi kuitenkin pitänyt sovittaa nopeu­tensa ja ajo­ta­pansa huonoihin keli- ja tieo­lo­suh­tei­siin.

Syyttäjä vaati ran­gais­tusta törkeästä teosta

Syyttäjä vaati miehelle ran­gais­tusta törkeästä lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­sesta.

Syyttäjän mukaan mies rikkoi törkeästä huo­li­mat­to­muu­desta useita lii­ken­ne­sään­töjä. Hän ei nou­dat­ta­nut lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den edel­lyt­tä­mää huo­lel­li­suutta eikä sovit­ta­nut aja­mis­taan tien kuntoon, säähän, keliin ja näky­vyy­teen.

Syyttäjä katsoi menet­te­lyn olleen omiaan aiheut­ta­maan vakavaa vaaraa toisen hengelle tai ter­vey­delle.

Tuo­mioa­sia­kir­jassa ei ilmoi­tettu syyttäjän vaatiman ran­gais­tuk­sen täs­mäl­listä lajia tai määrää.

Syyttäjä vaati lisäksi miehen vel­voit­ta­mista maksamaan 80 euron riko­suh­ri­mak­sun ja kor­vaa­maan valtiolle todis­te­lu­kus­tan­nuk­set.

Vastaaja vetosi erittäin liuk­kaa­seen keliin

Vastaaja ei saapunut kärä­jäoi­keu­den pää­kä­sit­te­lyyn. Hänet oli haastettu sillä uhalla, että asia voitiin tutkia ja ratkaista hänen pois­sao­los­taan huo­li­matta.

Mies oli esi­tut­kin­nassa myöntänyt aiheut­ta­neensa onnet­to­muu­den. Hän kertoi menet­tä­neensä paket­tiau­ton hallinnan, minkä jälkeen hän ei saanut väis­tet­tyä vastaan tullutta autoa.

Mies kuitenkin kiisti syyl­lis­ty­neensä törkeään lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­seen. Hänen mukaansa kyse oli enintään perus­muo­toi­sesta lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­sesta.

Vastaaja perusteli kantaansa sillä, että keli oli ollut hänen kuvauk­sensa mukaan älyttömän liukas ja tiessä olleet urat olivat tehneet tilan­teesta erittäin haastavan.

Tuo­mioa­sia­kir­jassa ei esitetä muuta selitystä sille, miksi mies menetti ajo­neu­vonsa hallinnan.

Oikeuden mukaan huono keli edellytti varo­vai­sem­paa ajamista

Kärä­jäoi­keus katsoi huonojen olo­suh­tei­den koros­ta­neen kul­jet­ta­jan vel­vol­li­suutta noudattaa huo­lel­li­suutta ja varo­vai­suutta.

Oikeuden mukaan mies ei ollut sovit­ta­nut ajo­no­peut­taan ja ajo­ta­paansa erittäin huonoihin olo­suh­tei­siin, vaikka hän tiesi tien olevan liukas ja huo­no­kun­toi­nen.

Mies rikkoi useita lii­ken­ne­sään­töjä ja ajautui paket­tiau­tolla vas­taan­tu­le­vien kaistalle. Oikeuden mukaan menettely osoitti koko­nai­suu­tena törkeää huo­li­mat­to­muutta ja oli omiaan aiheut­ta­maan vakavaa vaaraa.

Kärä­jäoi­keus katsoi miehen syyl­lis­ty­neen törkeään lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­seen.

Mak­set­ta­vaa kertyi 12 530,10 euroa

Mies tuo­mit­tiin 60 päi­vä­sak­koon. Yhden päi­vä­sa­kon raha­mää­räksi vah­vis­tet­tiin 205 euroa, joten sakkoja tuli mak­set­ta­vaksi yhteensä 12 300 euroa.

Päi­vä­sa­kon rahamäärä perustui miehen viimeksi vah­vis­te­tun vero­tuk­sen mukaisiin kuu­kau­sit­tai­siin net­to­tu­loi­hin.

Miehen on lisäksi mak­set­tava valtiolle 80 euron riko­suh­ri­maksu ja kor­vat­tava 150,10 euron todis­te­lu­kus­tan­nuk­set.

Sakosta ja muista mak­su­vel­vol­li­suuk­sista kertyi yhteensä 12 530,10 euroa.

Tuo­mio­lau­sel­maan ei merkitty vahin­gon­kor­vauk­sia eikä ajo­kiel­toa koskevaa määräystä.

Kärä­jäoi­keus ratkaisi asian elokuussa

Rikosasia tuli vireille Kanta-Hämeen kärä­jäoi­keu­dessa 1. huh­ti­kuuta.

Asia käsi­tel­tiin pää­kä­sit­te­lyssä vastaajan pois­sao­losta huo­li­matta. Kärä­jäoi­keus antoi tuomionsa maa­nan­taina 24. elokuuta. Tuo­mioa­sia­kir­jassa ei ilmoi­tettu erillistä pää­kä­sit­te­ly­päi­vää.

Rat­kai­suun saa hakea muutosta valit­ta­malla. Tyy­ty­mät­tö­myy­destä on ilmoi­tet­tava vii­meis­tään 31. elokuuta. Tuo­mioa­sia­kir­jasta ei vielä ilmene, ilmoi­te­taanko rat­kai­suun tyy­ty­mät­tö­myyttä.