Pohjois-Karjalan kärä­jäoi­keus tuomitsi 25-vuotiaan miehen petok­sesta 40 päi­vä­sa­kon ran­gais­tuk­seen.

Mies väärensi Kelalle toi­mit­ta­miaan tiliot­teita ja sai niiden avulla perus­teet­to­masti 561,82 euroa perus­toi­meen­tu­lo­tu­kea.

Petos tapahtui Liperissä

Rikos tapahtui Liperissä 24. huh­ti­kuuta ja 31. tou­ko­kuuta 2022 välisenä aikana. Mies oli teko­het­kellä 21-vuotias.

Syyttäjän mukaan mies erehdytti Kan­sa­ne­lä­ke­lai­tosta ja sen puolesta toi­mi­neita työn­te­ki­jöitä hank­kiak­seen itselleen tai toiselle oikeu­de­tonta talou­del­lista hyötyä.

Kela maksoi miehelle tai hänen lukuunsa perus­teet­to­masti perus­toi­meen­tu­lo­tu­kea tou­ko­kuulta 2022 yhteensä 561,82 euroa. Saman­suu­rui­nen talou­del­li­nen vahinko jäi Kelan kan­net­ta­vaksi.

Tiliot­teista muu­tet­tiin tili­siir­to­jen summia

Mies toimitti Kelalle vää­ren­tä­miään tiliot­teita. Perus­toi­meen­tu­lo­tuen myön­tä­mi­nen ja tuen määrä perus­tui­vat kokonaan tai ainakin osittain miehen ilmoit­ta­miin menoihin ja niiden tueksi toi­mi­tet­tui­hin vää­ren­net­tyi­hin asia­kir­joi­hin.

Kärä­jäoi­keus vertasi Osuus­pan­kin miehelle antamia alku­pe­räi­siä tiliot­teita hänen Kelalle toi­mit­ta­miinsa tiliot­tei­siin.

Ver­tai­lussa selvisi, että miehen tilille oli tullut 31. maa­lis­kuuta 2022 yhteensä 420 euron tili­siirto. Kelalle toi­mi­te­tussa tiliot­teessa siirron määräksi oli muutettu 30 euroa, mutta maksun alku­pe­räi­nen viite oli jätetty ennalleen.

Miehen tilille oli lisäksi tullut 28. huh­ti­kuuta 2022 yhteensä 546,70 euron tili­siirto. Vää­ren­ne­tyssä tiliot­teessa summa oli muutettu 46,70 euroksi saman viitteen säi­lyt­täen.

Mies oli toi­meen­tu­lo­tu­ki­ha­ke­muk­ses­saan vakuut­ta­nut Kelalle ilmoit­ta­mansa tiedot oikeiksi.

Tukea myön­net­tiin tou­ko­kuuksi

Kela myönsi miehelle perus­toi­meen­tu­lo­tu­kea ajalle 1.-31. tou­ko­kuuta 2022 yhteensä 561,82 euroa.

Syyttäjän mukaan tuki mak­set­tiin perus­teet­to­masti miehen toi­mit­ta­mien väärien tietojen ja vää­ren­net­ty­jen tiliot­tei­den vuoksi.

Kelan myöhemmin tekemästä oikai­su­pää­tök­sestä ilmeni sille aiheu­tu­nut 561,82 euron talou­del­li­nen vahinko.

Syyttäjä vaati ran­gais­tusta petok­sesta

Syyttäjä vaati miehelle ran­gais­tusta petok­sesta.

Syyttäjän mukaan mies hankki oikeu­de­tonta talou­del­lista hyötyä ereh­dyt­tä­mällä Kelaa vää­ren­tä­miensä tiliot­tei­den avulla. Menettely sai Kelan maksamaan perus­toi­meen­tu­lo­tu­kea, johon miehellä ei ollut oikeutta.

Tuomioon kir­ja­tusta vaa­ti­muk­sesta ei ilmene syyttäjän vaatiman sak­ko­ran­gais­tuk­sen tarkkaa määrää.

Syyttäjä vaati lisäksi miehen vel­voit­ta­mista maksamaan valtiolle 80 euron riko­suh­ri­mak­sun.

Kela vaati rikokseen perus­tu­vana vahin­gon­kor­vauk­sena perus­teet­to­masti maksetut 561,82 euroa takaisin.

Mies tunnusti teon esi­tut­kin­nassa

Mies tunnusti esi­tut­kin­nassa toi­mi­neensa syyt­teessä kuvatulla tavalla.

Hän suostui asian rat­kai­se­mi­seen kir­jal­li­sessa menet­te­lyssä eikä vaatinut asian käsit­te­le­mistä suul­li­sessa istun­nossa.

Tuomioon ei ole kirjattu mieheltä erillistä vastausta Kelan kor­vaus­vaa­ti­muk­seen tai riko­suh­ri­mak­sua koskevaan vaa­ti­muk­seen.

Tuomiossa ei myöskään ole miehen omaa erillistä ker­to­musta siitä, miksi hän väärensi tiliot­teet. Hänen tun­nus­ta­mansa teon­ku­vauk­sen mukaan tar­koi­tuk­sena oli saada itselle tai toiselle oikeu­de­tonta talou­del­lista hyötyä.

Kir­jal­li­set todisteet tukivat tun­nus­tusta

Syyttäjä esitti todis­teina perus­toi­meen­tu­lo­tu­ki­ha­ke­muk­sen, vää­ren­ne­tyt tiliot­teet, Kelan tekemän tuen myön­tö­pää­tök­sen, Osuus­pan­kin alku­pe­räi­set tiliot­teet ja perus­toi­meen­tu­lo­tu­kea koskevan oikai­su­pää­tök­sen.

Kärä­jäoi­keus katsoi, ettei miehen tun­nus­tuk­sen oikeel­li­suutta ollut aihetta epäillä.

Oikeuden mukaan mies oli ereh­dyt­tä­nyt Kelaa toi­mit­ta­malla sille vää­ren­tä­mänsä tiliot­teet. Perus­toi­meen­tu­lo­tuen myön­tä­mi­nen ja määrä olivat perus­tu­neet kokonaan tai ainakin osittain miehen ilmoit­ta­miin menoihin ja vää­ren­net­tyi­hin asia­kir­joi­hin.

Kärä­jäoi­keus katsoi tun­nus­tuk­sen ja syyttäjän kir­jal­lis­ten todis­tei­den näyttävän syytteen toteen. Miehen menettely täytti petoksen tun­nus­mer­kis­tön.

Vahingon määrä vaikutti sak­ko­ran­gais­tuk­seen

Kärä­jäoi­keus totesi ran­gais­tusta mää­rä­tes­sään, että ran­gais­tuk­sen tulee olla oikeu­den­mu­kai­sessa suhteessa rikoksen vahin­gol­li­suu­teen ja vaa­ral­li­suu­teen, teon vai­kut­ti­miin sekä tekijän syyl­li­syy­teen.

Oikeus viittasi myös kor­keim­man oikeuden rat­kai­su­käy­tän­töön, jonka mukaan petok­sesta mää­rät­tävä ran­gais­tus suh­teu­te­taan usein ensi­si­jai­sesti tavoi­tel­lun hyödyn tai aiheu­te­tun vahingon määrään.

Kela kärsi miehen menet­te­lyn vuoksi 561,82 euron talou­del­li­sen vahingon. Kärä­jäoi­keus piti oikeu­den­mu­kai­sena seu­raa­muk­sena 40 päi­vä­sa­kon ran­gais­tusta.

Mak­set­ta­vaa mää­rät­tiin yli 1 200 euroa

Mies tuo­mit­tiin 40 päi­vä­sak­koon. Yhden päi­vä­sa­kon määrä oli 14 euroa, joten sak­ko­ran­gais­tuk­sen suu­ruu­deksi tuli 560 euroa.

Lisäksi mies mää­rät­tiin maksamaan valtiolle 80 euron riko­suh­ri­maksu.

Mies vel­voi­tet­tiin kor­vaa­maan Kelalle perus­teet­to­masti maksettu perus­toi­meen­tu­lo­tuki koko­nai­suu­des­saan eli 561,82 euroa.

Sakon, riko­suh­ri­mak­sun ja Kelalle mak­set­ta­van vahin­gon­kor­vauk­sen yhteis­määrä on 1 201,82 euroa. Tuomiossa ei määrätty muita seu­raa­muk­sia.

Asia rat­kais­tiin ilman suullista istuntoa

Asia tuli vireille Pohjois-Karjalan kärä­jäoi­keu­dessa 22. kesäkuuta.

Kärä­jäoi­keus käsitteli ja ratkaisi asian kir­jal­li­sessa menet­te­lyssä, joten asiassa ei jär­jes­tetty suullista pää­kä­sit­te­lyä. Oikeus antoi tuomionsa 20. elokuuta.

Tuomioon saa hakea muutosta valit­ta­malla. Tyy­ty­mät­tö­myy­destä on ilmoi­tet­tava vii­meis­tään 27. elokuuta. Vali­tuk­sen määräaika on 21. syyskuuta ja vas­ta­va­li­tuk­sen määräaika 5. lokakuuta.