Mies pakeni poliisia spraymaalit hallussaan Tampereella - Kertoi olleensa matkalla lailliselle seinälle

Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi 20-vuotiaan miehen niskoittelusta poliisia vastaan ja järjestysrikkomuksesta 25 päiväsakkoon.

Pir­kan­maan kärä­jäoi­keus tuomitsi 20-vuotiaan miehen nis­koit­te­lusta poliisia vastaan ja jär­jes­tys­rik­ko­muk­sesta 25 päi­vä­sak­koon.

Mies pakeni toisen henkilön kanssa polii­si­par­tiota jalkaisin Tam­pe­reella. Hänellä oli yleisellä paikalla hal­lus­saan spray­maa­leja.

Mies kertoi olleensa spray­maa­lien kanssa matkalla luval­li­selle maa­laus­sei­nälle. Kärä­jäoi­keus ei hyväk­sy­nyt hänen seli­tys­tään.

Rikokset tapah­tui­vat Tam­pe­reella

Rikokset tapah­tui­vat Tam­pe­reella torstaina 24. huh­ti­kuuta 2025 yöaikaan.

Polii­si­par­tio havaitsi miehen ja toisen henkilön yleisellä paikalla. Poliisi näytti miehelle pysäy­tys­va­loa polii­sia­jo­neu­vosta.

Mies ei nou­dat­ta­nut poliisin käskyä, vaan pakeni toisen henkilön kanssa jalkaisin heti havait­tuaan polii­si­par­tion.

Miehellä oli yleisellä paikalla hal­lus­saan spray­maa­leja. Jär­jes­tys­lain mukaan toisen omai­suu­den töh­ri­mi­seen hyvin sovel­tu­vien aineiden hal­lus­sa­pito yleisellä paikalla ilman hyväk­syt­tä­vää syytä on kiel­let­tyä.

Mies oli rikosten tapah­tu­ma­het­kellä 19-vuotias.

Syyttäjä vaati ran­gais­tusta kahdesta teosta

Syyttäjä vaati miehelle ran­gais­tusta nis­koit­te­lusta poliisia vastaan ja jär­jes­tys­rik­ko­muk­sesta.

Nis­koit­te­lu­syyt­teen mukaan mies jätti nou­dat­ta­matta poliisin toi­mi­val­tansa rajoissa antaman pysäh­ty­mis­käs­kyn ja pakeni poliisia jalkaisin.

Jär­jes­tys­rik­ko­musta koskeneen syytteen mukaan mies piti ilman hyväk­syt­tä­vää syytä yleisellä paikalla hal­lus­saan spray­maa­leja, jotka sovel­tui­vat hyvin toisen omai­suu­den töh­ri­mi­seen.

Tuo­mioa­sia­kir­jassa ei ilmoi­tettu syyttäjän vaatiman sak­ko­ran­gais­tuk­sen täs­mäl­listä määrää.

Syyttäjä vaati lisäksi miehen vel­voit­ta­mista maksamaan valtiolle 40 euron riko­suh­ri­mak­sun ja kor­vaa­maan valtiolle todis­te­lu­kus­tan­nuk­set.

Vastaaja ei saapunut oikeuteen

Vastaaja ei saapunut kärä­jäoi­keu­den käsit­te­lyyn.

Hänet oli haastettu oikeuteen uhalla, että asia voitiin käsitellä ja ratkaista hänen pois­sao­los­taan huo­li­matta.

Mies oli esi­tut­kin­nassa kiistänyt nis­koit­te­lun poliisia vastaan. Koska hän kiisti paen­neensa poliisia, hän ei kertonut teolle syytä.

Spray­maa­lien hal­lus­sa­pi­don mies myönsi. Hän kertoi olleensa spray­maa­lien kanssa matkalla lail­li­selle maa­laus­sei­nälle.

Pysäy­tys­va­lot eivät voineet jäädä huo­maa­matta

Kärä­jäoi­keu­dessa kuultiin tapah­tu­maan osal­lis­tu­neen polii­si­par­tion jäsentä.

Poliisin mukaan mies pakeni toisen henkilön kanssa polii­si­par­tiota heti havait­tuaan sen.

Kärä­jäoi­keus katsoi, etteivät polii­siau­ton pysäy­tys­va­lot voineet jäädä mieheltä huo­maa­matta. Tapahtuma-aika oli pimeä, joten valojen hei­jas­tus­ten täytyi näkyä selvästi.

Oikeuden mukaan miehen täytyi myös kuulla hänen takanaan ajanut polii­siauto.

Näillä perus­teilla kärä­jäoi­keus katsoi miehen jättäneen tahallaan nou­dat­ta­matta poliisin pysäh­ty­mis­käs­kyä.

Oikeus ei uskonut selitystä lail­li­sesta seinästä

Spray­maa­lien hal­lus­sa­pito yleisellä paikalla oli asiassa rii­da­tonta.

Kärä­jäoi­keus ei pitänyt uskot­ta­vana miehen selitystä siitä, että hän oli ollut matkalla luval­li­selle maa­laus­sei­nälle.

Oikeus kiinnitti huomiota siihen, että mies oli ollut liik­keellä yöaikaan ja kulkenut vas­tak­kai­seen suuntaan kuin missä sallittu maa­laus­paikka sijaitsi. Lisäksi hän oli paennut polii­si­par­tiota.

Kärä­jäoi­keus katsoi näiden seikkojen osoit­ta­van, ettei spray­maa­lien hal­lus­sa­pi­dolle ollut hyväk­syt­tä­vää syytä.

Mies tuo­mit­tiin syyt­tei­den mukai­sesti nis­koit­te­lusta poliisia vastaan ja jär­jes­tys­rik­ko­muk­sesta.

Mak­set­ta­vaa kertyi 280 euroa

Mies tuo­mit­tiin rikok­sista yhteiseen 25 päi­vä­sa­kon ran­gais­tuk­seen.

Yhden päi­vä­sa­kon raha­mää­räksi vah­vis­tet­tiin kahdeksan euroa, joten päi­vä­sa­koista kertyi mak­set­ta­vaa 200 euroa.

Sak­ko­ran­gais­tuk­seen lisättiin jär­jes­tys­rik­ko­muk­sen vuoksi 40 euron rike­sak­ko­ko­ro­tus. Sakkojen yhteis­mää­räksi tuli siten 240 euroa.

Lisäksi miehen on mak­set­tava valtiolle 40 euron riko­suh­ri­maksu.

Sakosta ja riko­suh­ri­mak­susta kertyi mak­set­ta­vaa yhteensä 280 euroa.

Tuo­mio­lau­sel­massa ei määrätty miestä kor­vaa­maan valtiolle todis­te­lu­kus­tan­nuk­sia.

Asia käsi­tel­tiin vastaajan poissa ollessa

Rikosasia tuli vireille Pir­kan­maan kärä­jäoi­keu­dessa torstaina 7. tou­ko­kuuta.

Asia käsi­tel­tiin vastaajan pois­sao­losta huo­li­matta. Käsit­te­lyssä kuultiin polii­si­par­tion jäsentä. Tuo­mioa­sia­kir­jassa ei ilmoi­tettu pää­kä­sit­te­lyn tarkkaa päivää.

Pir­kan­maan kärä­jäoi­keus antoi tuomionsa kes­ki­viik­kona 12. elokuuta.

Rat­kai­suun sai ilmoittaa tyy­ty­mät­tö­myyttä vii­meis­tään 19. elokuuta. Mikäli tyy­ty­mät­tö­myy­destä ilmoi­tet­tiin mää­räa­jassa, valitus on toi­mi­tet­tava vii­meis­tään 11. syyskuuta.

Etusivulla nyt







Tilanneuutiset



Rikosuutiset