Kanta-Hämeen kärä­jäoi­keus tuomitsi 31-vuotiaan miehen kolmesta var­kau­desta, törkeästä var­kau­desta ja varkauden yri­tyk­sestä yhteiseen yhden vuoden ja kolmen kuukauden ehdol­li­seen van­keus­ran­gais­tuk­seen.

Rikokset tapah­tui­vat Hel­sin­gissä, Lohjalla, Hei­no­lassa, Rii­hi­mäellä ja Vaasassa. Mies oli neljän vuoden 2025 aikana tehdyn rikoksen tapah­tu­ma­het­kellä 30-vuotias.

Huomio vietiin ja mies otti kau­la­ko­rut

Ensim­mäi­nen varkaus tapahtui Hel­sin­gissä 3. mar­ras­kuuta 2025.

Mies meni toisen henkilön kanssa koru­liik­kee­seen. Toinen tekijä vei liik­keen­har­joit­ta­jan huomion, minkä aikana mies otti liik­keestä neljä kau­la­ko­rua.

Kaksikko poistui mak­sa­matta koruja, joiden yhteinen arvo oli 600 euroa.

Mies myönsi varkauden ja kertoi myyneensä korut eteenpäin. Korut jäivät kateisiin.

Käsikoru katosi kirp­pu­to­rin vit­rii­nistä

Toinen varkaus tapahtui Omppu Kirppis Oy:n kirp­pu­to­rilla Lohjalla 12. mar­ras­kuuta 2025.

Mies otti syytteen mukaan lukitusta vit­rii­nistä 590 euron arvoisen käsikorun ja poistui mak­sa­matta sitä. Koru jäi kateisiin.

Kirp­pu­to­rin työn­te­kijä kertoi miehen pyytäneen häntä avaamaan vitriinin ja näyt­tä­mään koruja. Työn­te­kijä näytti miehelle eri korua mutta kertoi hänelle myöhemmin kadon­neeksi havaitun käsikorun hinnan.

Vitriiniä ei avattu muille asiak­kaille kyseisen päivän aikana. Val­von­ta­ka­me­ran kuvassa näkyneen miehen tun­to­mer­kit vas­ta­si­vat työn­te­ki­jän kohtaamaa henkilöä.

Mies väitti kes­kus­tel­leensa vaat­teista ja kengistä

Mies kiisti anas­ta­neensa käsikorun.

Hän myönsi olleensa kirp­pu­to­rilla mutta väitti kes­kus­tel­leensa työn­te­ki­jän kanssa vaat­teista ja kengistä. Miehen mukaan hän ei ollut lähes­ty­nyt vitriiniä eikä hänellä ollut mitään tekemistä ran­ne­ko­run katoa­mi­sen kanssa.

Kärä­jäoi­keus ei pitänyt miehen ker­to­musta uskot­ta­vana. Syyte näy­tet­tiin toteen työn­te­ki­jän ja kirp­pu­to­rin edustajan ker­to­muk­silla, val­von­ta­ka­me­ran kuvalla ja muulla kir­jal­li­sella todis­te­lulla.

Takin taskusta vietiin yli 11 000 euron rannekoru

Kolmas varkaus tapahtui Hei­no­lassa 19. mar­ras­kuuta 2025.

Mies meni toisen henkilön kanssa naisen työ­pai­kalle. Naisen takki oli hänen takanaan olleen tuolin päällä, ja takin taskussa oli suu­ri­ko­koi­nen lompakko.

Lom­pa­kossa oli alle sata euroa käteistä, kolme pank­ki­kort­tia, ajokortti, Kela-kortti sekä 11 300 euron arvoinen rannekoru.

Nainen oli saanut korun lahjaksi tulevan merk­ki­päi­vänsä vuoksi. Koru oli ollut kor­jat­ta­vana lähei­sessä kul­ta­se­pän­liik­keessä löysän lukon takia.

Toinen miehistä kes­kus­teli vas­taa­not­to­sih­tee­rin kanssa. Vastaaja meni naisen luokse mukanaan punainen ruusu ja käyn­ti­kort­teja sekä häiritsi tämän huomiota niitä käsit­te­le­mällä.

Lompakko saatiin myöhemmin takaisin, mutta rannekoru ja käteinen raha jäivät kateisiin.

Mies kertoi etsi­neensä ham­mas­lää­kä­riä

Mies kiisti lompakon ja sen sisällön anas­ta­mi­sen.

Hän myönsi tavan­neensa naisen mutta kertoi olleensa ruusun ja ham­mas­lää­kä­rin käyn­ti­kor­tin kanssa kiin­teis­tön­vä­li­tys­liik­keessä. Miehen mukaan hän kysyi naiselta tietä ham­mas­lää­kä­riin ja nainen neuvoi hänet oikeaan suuntaan.

Kärä­jäoi­keus piti miehen kuvaamaa tapah­tu­main­kul­kua mah­dot­to­mana. Nainen työs­ken­teli hoitajana eri yri­tyk­sessä eikä miehen mai­nit­se­massa kiin­teis­tön­vä­li­tys­liik­keessä.

Nainen tunnisti miehen kuva­tun­nis­tuk­sessa. Hänen ker­to­mus­taan tukivat valokuvat anas­te­tusta ran­ne­ko­rusta ja var­kau­desta epäil­lyistä hen­ki­löistä työpaikan lähei­syy­dessä.

Kärä­jäoi­keu­delle ei jäänyt var­tee­no­tet­ta­vaa epäilyä miehen syyl­li­syy­destä.

Sormuksia vietiin yli 50 000 eurolla

Törkeä varkaus tapahtui kul­ta­se­pän­liik­keessä Rii­hi­mäellä 25. mar­ras­kuuta 2025.

Mies ja toinen henkilö toimivat yhdessä. Toinen tekijä harhautti liik­keessä ollutta yhtiö­miestä ja sai avattua myyn­ti­tis­kin luukun.

Henkilö antoi kaksi sor­mus­le­vy­laat­taa vas­taa­jalle, joka piilotti ne takkinsa sisään. Kaksikko poistui mak­sa­matta sormuksia.

Anas­tet­tu­jen sormusten yhteinen arvo oli 50 544,50 euroa. Korut jäivät kateisiin.

Syyttäjän mukaan teko oli koko­nai­suu­tena törkeä, koska sen kohteena oli erittäin arvokas omaisuus ja kaksi tekijää toimi suun­ni­tel­mal­li­sesti.

Mies myönsi syyl­lis­ty­neensä törkeään var­kau­teen syyt­teessä kuvatulla tavalla.

Ravin­to­la­työn­te­kijä keskeytti yrityksen

Viides rikos tapahtui Vaasassa 26. tou­ko­kuuta.

Mies meni Vaasan Thai House -ravin­to­lan kas­sa­ko­neen luokse ja avasi sen alla ollutta laatikkoa tar­koi­tuk­se­naan anastaa ravin­to­lan omai­suutta.

Rikos jäi yri­tyk­seksi, koska ravin­to­lan työn­te­kijä saapui paikalle.

Mies myönsi varkauden yrityksen syytteen mukai­sesti.

Mies ei kertonut myön­tä­miensä tekojen syytä

Mies myönsi Hel­sin­gissä tehdyn varkauden, Riihimäen törkeän varkauden ja Vaasassa tehdyn varkauden yrityksen.

Hän ei kertonut, miksi hän teki nämä rikokset. Helsingin varkauden osalta mies kertoi ainoas­taan myyneensä anastetut kau­la­ko­rut eteenpäin.

Lohjan ja Heinolan varkaudet mies kiisti. Näiden tekojen osalta hän esitti vaih­toeh­toi­set seli­tyk­set, joiden mukaan hän kes­kus­teli Lohjalla vaat­teista ja kengistä sekä etsi Hei­no­lassa ham­mas­lää­kä­riä.

Kärä­jäoi­keus ei pitänyt kum­paa­kaan selitystä uskot­ta­vana.

Syyttäjä vaati yli vuoden ehdol­lista vankeutta

Syyttäjä vaati miehelle ran­gais­tusta kolmesta var­kau­desta, törkeästä var­kau­desta ja varkauden yri­tyk­sestä.

Syyttäjän tarkka ran­gais­tus­vaa­ti­mus oli yksi vuosi ja kolme kuukautta ehdol­lista vankeutta.

Syyttäjä vaati lisäksi miehen vel­voit­ta­mista maksamaan valtiolle 120 euron riko­suh­ri­mak­sun ja kor­vaa­maan valtion todis­te­lu­kus­tan­nuk­set.

Hel­sin­gissä anas­tet­tu­jen kau­la­ko­ru­jen omistaja vaati mieheltä 600 euroa kor­koi­neen.

Omppu Kirppis Oy vaati kadon­neesta käsi­ko­rusta 590 euroa kor­koi­neen sekä sijaisen palk­kaa­mi­sesta kahdeksi päiväksi 338 euroa.

Mies hyväksyi Helsingin kor­vaus­vaa­ti­muk­sen kokonaan. Lohjan kor­vaus­vaa­ti­muk­sen hän kiisti perus­teel­taan mutta myönsi vaaditut määrät oikeiksi.

Hän kiisti myös todis­te­lu­kus­tan­nus­ten kor­vaa­mi­sen sillä perus­teella, ettei hänen mukaansa ollut syyl­lis­ty­nyt Lohjan ja Heinolan var­kauk­siin.

Mies tuo­mit­tiin kaikista viidestä rikok­sesta

Kärä­jäoi­keus katsoi miehen syyl­lis­ty­neen kaikkiin rikoksiin, joista syyttäjä vaati hänelle ran­gais­tusta.

Miehen tun­nus­tuk­set ja kir­jal­li­set todisteet osoit­ti­vat Helsingin, Riihimäen ja Vaasan rikokset toteen.

Lohjan ja Heinolan varkaudet näy­tet­tiin toteen asia­no­mis­ta­jien ja todis­ta­jan ker­to­muk­silla, val­von­ta­ka­me­ran kuvilla ja muulla kir­jal­li­sella todis­te­lulla.

Kärä­jäoi­keus piti syyttäjän vaatimaa yhden vuoden ja kolmen kuukauden van­keus­ran­gais­tusta oikeu­den­mu­kai­sena.

Miestä ei ollut aikai­sem­min rekis­te­röity rikok­sista. Oikeuden mukaan rikosten vakavuus tai hänen teoistaan ilmennyt syyl­li­syy­tensä eivät edel­lyt­tä­neet ehdotonta vankeutta.

Mies sai vuoden ja kolme kuukautta ehdol­lista vankeutta

Mies tuo­mit­tiin yhteiseen yhden vuoden ja kolmen kuukauden ehdol­li­seen van­keus­ran­gais­tuk­seen.

Ehdol­li­sen vankeuden koeaika päättyy 11. elokuuta 2028.

Mies oli asian vuoksi vapau­tensa menet­tä­neenä 26. tou­ko­kuuta ja 11. elokuuta välisen ajan. Vapau­den­me­ne­ty­saika mer­kit­tiin tuo­mio­lau­sel­maan.

Mak­set­ta­vaa kertyi yli 1 700 euroa

Mies mää­rät­tiin maksamaan valtiolle 120 euron riko­suh­ri­maksu ja kor­vaa­maan 230,20 euroa todis­te­lu­kus­tan­nuk­sia.

Hänen on kor­vat­tava Omppu Kirppis Oy:lle 590 euroa korun arvosta vii­väs­tys­kor­koi­neen sekä 169 euroa yhden päivän sijais­ku­luista.

Kärä­jäoi­keus hylkäsi sijais­ku­lu­vaa­ti­muk­sen toiselta päivältä, koska asian käsittely kesti vain yhden päivän.

Hel­sin­gissä anas­tet­tu­jen kau­la­ko­ru­jen omis­ta­jalle miehen on mak­set­tava 600 euroa vii­väs­tys­kor­koi­neen.

Miehelle kertyi kiinteää mak­set­ta­vaa yhteensä 1 709,20 euroa. Kor­vauk­sille kertyy lisäksi vii­väs­tys­kor­koa.

Tuo­mioa­sia­kir­jassa ei ollut Hei­no­lassa anas­tet­tua yli 11 000 euron ran­ne­ko­rua tai Rii­hi­mäellä anas­tet­tuja yli 50 000 euron sormuksia koskevia kor­vaus­vaa­ti­muk­sia.

Miehen puo­lus­ta­jalle mak­set­tiin valtion varoista palk­kioi­neen, mat­ka­ku­lui­neen, tulk­ki­ku­lui­neen ja arvon­li­sä­ve­roi­neen yhteensä 4 146,90 euroa. Summa jäi miehen talou­del­li­sen tilanteen vuoksi valtion vahin­goksi.

Asia rat­kais­tiin Kanta-Hämeen kärä­jäoi­keu­dessa

Rikosasia tuli vireille Kanta-Hämeen kärä­jäoi­keu­dessa 28. hei­nä­kuuta.

Tuo­mioa­sia­kir­jassa ei ilmoi­tettu pää­kä­sit­te­lyn tarkkaa päi­vä­mää­rää. Kärä­jäoi­keu­den mukaan asian käsittely kesti yhden päivän.

Kanta-Hämeen kärä­jäoi­keus antoi tuomionsa tiistaina 11. elokuuta.

Rat­kai­suun saa hakea muutosta. Tyy­ty­mät­tö­myy­destä oli ilmoi­tet­tava vii­meis­tään 18. elokuuta ja valitus on toi­mi­tet­tava vii­meis­tään 10. syyskuuta.