Lapin kärä­jäoi­keus käsitteli 27. elokuuta 2026 ampuma-ase­ri­kosta, joka tapahtui Sallassa 28. hei­nä­kuuta ja 15. syyskuuta 2024 välisenä aikana. Kärä­jäoi­keus antoi asiassa tuomion 27. elokuuta 2026.

Syyttäjä vaati miehelle ran­gais­tusta

Rikok­sesta epäiltiin vuonna 1952 syn­ty­nyttä miestä. Syyttäjä vaati hänelle ran­gais­tusta ampuma-ase­ri­kok­sesta.

Syyttäjän mukaan hau­li­kolle ei ollut lupaa

Syyttäjän mukaan mies piti hal­lus­saan Baikal-merkkistä haulikkoa ilman sen hal­lus­sa­pi­toon oikeut­ta­vaa lupaa.

Haulikko oli miehen hallussa 28. hei­nä­kuuta ja 15. syyskuuta 2024 välisen ajan. Mies luovutti tai myi aseen 15. syyskuuta hen­ki­lölle, jolla oli haulikon hank­ki­mi­seen oikeut­tava lupa.

Mies kiisti ampuma-ase­ri­kok­sen

Mies kiisti syytteen ja vaati sen hyl­kää­mistä. Hän kertoi, että hänellä oli ollut hau­lik­koon kantolupa. Lisäksi hän omisti toisen haulikon, jonka hal­lus­sa­pi­toon hänellä oli lupa.

Miehen mukaan hän oli ostanut asiassa käsi­tel­lyn haulikon toiselta hen­ki­löltä. Osapuolet eivät olleet ehtineet hoitaa aseen ostolupaa kuntoon ennen myyjän kuolemaa, minkä jälkeen haulikko oli jäänyt miehelle. Ase pysyi kuolleen omistajan nimissä eikä siirtynyt missään vaiheessa miehen nimiin.

Mies kertoi myyneensä haulikon edelleen hen­ki­lölle, jolla oli aseen hank­ki­mi­seen oikeut­tava lupa. Hän myönsi toi­mi­neensa vir­heel­li­sesti mer­ki­tes­sään luo­vu­tu­sa­sia­kir­jaan itsensä aseen myyjäksi.

Mies kuvaili tapah­tu­nutta aja­tus­vir­heeksi. Hän kertoi myyneensä elämänsä aikana useita aseita.

Jokainen ase tarvitsee oman luvan

Kir­jal­li­sena todis­teena esitetyn hank­ki­mis­lu­van mukaan luvan­hal­tija oli hankkinut kyseisen Baikal-haulikon mieheltä 15. syyskuuta 2024.

Kärä­jäoi­keu­den mukaan haulikon lai­naa­mi­nen miehen käyttöön olisi ollut mah­dol­lista, koska hänellä oli lupa oman hau­lik­konsa hal­lus­sa­pi­toon. Mies oli kuitenkin oman ker­to­muk­sensa perus­teella ostanut kyseisen aseen ennen sen aiemman omistajan kuolemaa.

Kärä­jäoi­keus totesi, että lupa tarvitaan jokaiseen hallussa olevaan aseeseen erikseen. Aikai­sem­min myönnetty lupa vas­taa­van­lai­seen hau­lik­koon ei oikeut­ta­nut pitämään hallussa toista asetta.

Mies oli itse kertonut, että aseen ostolupa olisi pitänyt hoitaa kuntoon. Kärä­jäoi­keu­den mukaan tämä sekä miehen aikai­sem­mat asekaupat osoit­ti­vat hänen tienneen, että ampuma-aseen hank­ki­mi­nen oli luvan­va­raista.

Kärä­jäoi­keus katsoi näy­te­tyksi, että mies oli pitänyt Baikal-haulikkoa hal­lus­saan ilman kyseiseen aseeseen oikeut­ta­vaa lupaa.

Ran­gais­tusta arvioi­des­saan kärä­jäoi­keus huomioi, että raken­teel­taan laillinen haulikko oli miehen hallussa alle kaksi kuukautta. Miehellä oli lupa vas­taa­van­lai­seen aseeseen, eikä haulikon hal­lus­sa­pi­toon liittynyt viitteitä lait­to­masta käyt­tö­tar­koi­tuk­sesta.

Syyttäjä vaati riko­suh­ri­mak­sua

Syyttäjä vaati, että mies vel­voi­te­taan maksamaan 80 euron riko­suh­ri­maksu.

Mies tuo­mit­tiin ampuma-ase­ri­kok­sesta

Lapin kärä­jäoi­keus tuomitsi miehen ampuma-ase­ri­kok­sesta 60 päi­vä­sak­koon. Päi­vä­sa­kon suuruus oli 17 euroa, joten sakkoja tuli mak­set­ta­vaksi yhteensä 1 020 euroa.

Lisäksi mies mää­rät­tiin maksamaan 80 euron riko­suh­ri­maksu. Hänelle mää­rät­tiin siten mak­set­ta­vaa yhteensä 1 100 euroa.

Tuomioon saa ilmoittaa tyy­ty­mät­tö­myyttä 3. syyskuuta 2026 asti.