Pohjois-Savon kärä­jäoi­keus tuomitsi 26-vuotiaan miehen kahdesta vir­ka­mie­hen väki­val­tai­sesta vas­tus­ta­mi­sesta, kahdesta pahoin­pi­te­lystä ja vahin­gon­teosta seitsemän kuukauden ehdol­li­seen van­keu­teen.

Mies vastusti poliisia kahdessa peräk­käi­sinä päivinä tapah­tu­neessa kiin­nio­tossa Kuopiossa. Toisella kerralla hän puri kahta poliisia, joista toista olka­var­teen ja toista käteen.

Ensim­mäi­nen kiin­niotto tapahtui hel­mi­kuussa

Ensim­mäi­nen vir­ka­mie­hen väki­val­tai­nen vas­tus­ta­mi­nen tapahtui Kuopiossa per­jan­taina 28. hel­mi­kuuta 2025.

Poliisi sai häly­tys­teh­tä­vän, jonka koh­de­hen­ki­lönä mies oli. Poliisit ottivat hänet kiinni ilmoi­tu­so­soit­teessa.

Mies vastusti kiin­niot­toa vään­te­le­mällä vastaan. Poliisit saivat kul­je­tet­tua hänet polii­si­van­ki­lan säi­löö­not­toon, jossa vas­tus­ta­mi­nen jatkui.

Mies harasi vastaan, huitoi käsillään ja yritti lyödä poliisia onnis­tu­matta. Poliisit veivät hänet maahan ja käyttivät etä­la­mau­tinta vas­ta­rin­nan mur­ta­mi­seksi.

Mies rikkoi hen­ki­löau­ton

Muut neljä rikosta tapah­tui­vat Kuopiossa lauan­taina 1. maa­lis­kuuta 2025.

Mies rikkoi hen­ki­löau­tosta ikku­na­la­sin, lisävalon ja sivu­pei­lin.

Poliisi sai kii­reel­li­sen häly­tys­teh­tä­vän agg­res­sii­vi­sesti käyt­täy­ty­neestä miehestä, joka oli rikkonut autoa ja uhkaillut.

Poliisin saapuessa oma­ko­ti­ta­lon pihalle auton omistaja osoitti miehen vahin­gon­teon tekijäksi. Poliisin mukaan miehellä oli kädessään kirves, jonka hän kohotti ja heitti autoa kohti.

Mies oli rikosten tapah­tu­ma­het­kellä 25-vuotias.

Mies puri poliisia olka­var­teen

Poliisit käskivät miestä pysäh­ty­mään, mutta hän yritti poistua paikalta.

Kiin­nio­ton alettua mies riuhtoi itseään ja yritti potkia poliiseja. Poliisit saivat hänet maahan, mutta mies jatkoi voi­ma­kasta vas­tus­ta­mista.

Poliisit käyttivät etä­la­mau­tinta, koska muut keinot eivät auttaneet.

Mies käänsi päätään ja tarttui ham­pail­laan toisen poliisin olka­var­teen. Poliisin mukaan puremaote kesti arviolta minuutin eikä mies päästänyt irti, vaikka etä­la­mau­tinta käy­tet­tiin.

Poliisi kertoi kivun olleen kovaa ja säteil­leen sormiin asti. Puremasta aiheutui tur­vo­tusta, haava ja ihoon jääneet arvet. Akuutti kipu jatkui useita päiviä.

Tuki­par­tiota saapunut poliisi sai pureman käteensä

Tilan­tee­seen häly­tet­tiin toinen polii­si­par­tio miehen vas­ta­rin­nan mur­ta­mi­seksi.

Mies puri avuksi saa­pu­nutta poliisia oikean käden peukalon tyvestä. Poliisin käteen tuli verta vuotanut naarmu, mustelma, tur­vo­tusta ja kipua.

Miehen kädet ja jalat saatiin rau­doi­tet­tua vasta tuki­par­tion saa­pu­mi­sen jälkeen.

Syyttäjä vaati ran­gais­tusta viidestä rikok­sesta

Syyttäjä vaati miehelle ran­gais­tusta kahdesta vir­ka­mie­hen väki­val­tai­sesta vas­tus­ta­mi­sesta, vahin­gon­teosta ja kahdesta pahoin­pi­te­lystä.

Tuo­mioa­sia­kir­jassa ei ilmoi­tettu syyttäjän vaatiman ran­gais­tuk­sen täs­mäl­listä lajia tai määrää.

Syyttäjä vaati lisäksi miehelle 80 euron riko­suh­ri­mak­sua sekä vel­vol­li­suutta korvata valtiolle 20 euron lää­kä­rin­to­dis­tus­kulu ja todis­te­lu­kus­tan­nuk­set.

Auton omistaja vaati rik­kou­tu­neesta ikkunasta, sivu­pei­listä, lisä­va­losta ja osien vaih­to­työstä yhteensä 891,52 euroa.

Olka­var­teen purruksi tullut poliisi vaati kivusta, särystä ja tila­päi­sestä haitasta 2 250 euroa. Käteen purruksi tullut poliisi vaati vastaavaa korvausta 600 euroa.

Val­tio­kont­tori vaati mieheltä takaisin polii­sille mak­sa­mansa 156,34 euron sai­raan­hoi­to­ku­lut ja 50 euroa oikeu­den­käyn­ti­ku­luja.

Mies myönsi ensim­mäi­sen vas­tus­ta­mi­sen ja auton rik­ko­mi­sen

Mies myönsi ensim­mäi­sen vir­ka­mie­hen väki­val­tai­sen vas­tus­ta­mi­sen syytteen mukai­sesti.

Hän myönsi myös rik­ko­neensa hen­ki­löau­ton ikkunan, lisävalon ja sivu­pei­lin. Mies hyväksyi auton omistajan kor­vaus­vaa­ti­muk­sen perus­teel­taan mutta katsoi, ettei vaa­di­tusta määrästä ollut esitetty riittävää sel­vi­tystä.

Mies kertoi rii­tau­tu­neensa auton omistajan kanssa. Hänen mukaansa hänellä oli tapahtuma-aikaan sai­raus­koh­taus, jonka vuoksi hän ylireagoi.

Mies kertoi, ettei muistanut kaikkia tapah­tu­mia tarkasti ja että hänen ter­vey­den­ti­lansa vaikutti hänen toi­min­taansa.

Mies kertoi puremisen johtuneen etä­la­maut­ti­mesta

Mies kiisti toisen vir­ka­mie­hen väki­val­tai­sen vas­tus­ta­mi­sen sekä molemmat pahoin­pi­te­lyt.

Hänen mukaansa hän ei vas­tus­ta­nut kiin­niot­toa väki­val­tai­sesti, vaan seisoi tilan­teessa jäykästi pai­kal­laan. Hän myönsi kuitenkin aiheut­ta­neensa vas­ta­rin­taa ja katsoi syyl­lis­ty­neensä enintään hai­tan­te­koon vir­ka­mie­helle.

Mies kiisti purreensa poliiseja tahallaan. Hän kertoi puremisen johtuneen etä­la­maut­ti­men aiheut­ta­masta hal­lit­se­mat­to­masta lihas­reak­tiosta ja kovasta kivusta.

Miehen mukaan poliisi oli hänen päätään hal­li­tes­saan pitänyt kättään hänen suunsa edessä. Hän kertoi rea­goi­neensa vain kipuun eikä ymmär­tä­neensä aiheut­ta­vansa polii­sille kipua.

Mies myönsi aiheut­ta­neensa polii­seille pure­ma­jäl­jet, mutta ei pitänyt tekoja tahal­li­sina.

Hän katsoi myös, että mah­dol­li­set puremiset sisäl­tyi­vät vir­ka­mie­hen väki­val­tai­seen vas­tus­ta­mi­seen eikä niistä voitu rangaista eril­li­sinä pahoin­pi­te­lyinä.

Oikeus piti puremista tahal­li­sena

Kärä­jäoi­keus piti kahden poliisin ker­to­muk­sia yhden­mu­kai­sina ja luo­tet­ta­vina. Lää­kä­rin­lau­sun­not, poti­las­ker­to­muk­set ja valokuvat tukivat heidän ker­to­muk­siaan.

Olka­var­teen purruksi tullut poliisi kertoi miehen kään­tä­neen päätään tar­koi­tuk­sel­li­sesti saa­dak­seen otteen hänen kädestään. Pureminen jatkui vielä etä­la­maut­ti­men käytön lopet­ta­mi­sen jälkeen.

Kärä­jäoi­keus ei hyväk­sy­nyt miehen selitystä siitä, että pureminen olisi ollut tahaton etä­la­maut­ti­men ja kivun aiheut­tama reaktio.

Oikeuden mukaan mies oli vas­tus­ta­nut kiin­niot­toa tar­koi­tuk­sel­li­sesti. Hänen toi­min­tansa ja yksi­tyis­koh­tai­nen ker­to­muk­sensa tapah­tu­mista eivät myöskään osoit­ta­neet, että hän olisi ollut teko­het­kellä syyn­ta­kee­ton tai alen­tu­neesti syyn­ta­kei­nen.

Kärä­jäoi­keus katsoi lisäksi, että poliisien pure­mi­sista voitiin tuomita erikseen pahoin­pi­te­lyinä. Vir­ka­mie­hen väki­val­taista vas­tus­ta­mista koskeva säännös suojasi viran­toi­mi­tusta, kun taas pahoin­pi­te­ly­sään­nös suojasi väki­val­lan kohteeksi jou­tu­neita poliiseja.

Seitsemän kuukautta ehdol­lista vankeutta

Mies tuo­mit­tiin kahdesta vir­ka­mie­hen väki­val­tai­sesta vas­tus­ta­mi­sesta, kahdesta pahoin­pi­te­lystä ja vahin­gon­teosta.

Rikosten yhtei­seksi ran­gais­tuk­seksi mää­rät­tiin seitsemän kuukautta vankeutta.

Van­keus­ran­gais­tus mää­rät­tiin ehdol­li­seksi. Koeaika päättyy 18. elokuuta 2028.

Mak­set­ta­vaa kertyi 6 540,56 euroa

Miehen on kor­vat­tava auton omis­ta­jalle 891,52 euroa auton ikkunasta, lisä­va­losta, sivu­pei­listä ja osien vaih­to­työstä.

Olka­var­teen purruksi jou­tu­neelle polii­sille mies mää­rät­tiin maksamaan 2 250 euroa kivusta, särystä ja tila­päi­sestä haitasta. Käteen purruksi jou­tu­neelle polii­sille mää­rät­tiin vastaavaa korvausta 600 euroa.

Miehen on lisäksi kor­vat­tava valtiolle poliisien avus­ta­mi­sesta aiheu­tu­neet oikeu­den­käyn­ti­ku­lut, joita kertyi yhteensä 2 183,70 euroa.

Valtiolle hänen on kor­vat­tava myös 309 euron todis­te­lu­kus­tan­nuk­set, 20 euron lää­kä­rin­to­dis­tus­kulu ja 80 euron riko­suh­ri­maksu.

Val­tio­kont­to­rille mies mää­rät­tiin maksamaan 156,34 euroa sai­raan­hoi­to­ku­luista ja 50 euroa oikeu­den­käyn­ti­ku­luista.

Kiinteitä mak­su­vel­vol­li­suuk­sia kertyi yhteensä 6 540,56 euroa. Osalle kor­vauk­sista kertyy lisäksi vii­väs­tys­kor­koa.

Kärä­jäoi­keus antoi tuomion elokuussa

Rikosasia tuli vireille Pohjois-Savon kärä­jäoi­keu­dessa torstaina 24. hei­nä­kuuta 2025. Kärä­jäoi­keus yhdisti käsi­tel­tä­väksi kaksi samaa miestä kos­ke­nutta riko­sa­siaa.

Asia käsi­tel­tiin pää­kä­sit­te­lyssä, jossa kuultiin vastaajaa ja kahta poliisia. Tuo­mioa­sia­kir­jassa ei ilmoi­tettu pää­kä­sit­te­lyn tarkkaa päivää.

Pohjois-Savon kärä­jäoi­keus antoi tuomionsa kes­ki­viik­kona 19. elokuuta.

Mies on ilmoit­ta­nut mää­räa­jassa tyy­ty­mät­tö­myyttä ran­gais­tuk­sen osalta. Valitus on toi­mi­tet­tava vii­meis­tään 18. syyskuuta.