Poliisin sinivalkoiset hihamerkit ja Suomen lippu tummansinisessä virkapuvussa lähikuvassa. Etualalla näkyy poliisin miekkatunnus.

Mies sai kultaketjusta 950 euroa - Erikoislukko auttoi tunnistamaan varastetun korun

Tilannemedia

Mies kertoi ostaneensa ketjun Instagramin kautta jo vähintään vuotta aikaisemmin. Korun omistaja tunnisti sen kuitenkin erityisestä lukitusmekanismista ja muista tuntomerkeistä.

Pir­kan­maan kärä­jäoi­keus ratkaisi varas­te­tun kul­ta­ket­jun pant­taa­mista koskeneen riko­sa­sian. Nykyisin 28-vuotias mies vei korun pant­ti­lai­naa­moon Tam­pe­reella ja sai sitä vastaan 950 euron luoton.

Mies kertoi osta­neensa ketjun Ins­tag­ra­min kautta jo vähintään vuotta aikai­sem­min. Korun omistaja tunnisti sen kuitenkin eri­tyi­sestä luki­tus­me­ka­nis­mista ja muista tun­to­mer­keistä.

Panttaus tapahtui elokuussa 2025. Tuomio annettiin elokuun lop­pu­puo­lella.

Kul­ta­ket­jun arvo oli vähintään 1 400 euroa

Syyttäjän mukaan tun­te­mat­to­maksi jäänyt tekijä tai tekijät olivat anas­ta­neet omis­ta­jalta vähintään 1 400 euron arvoisen Cordell-kul­ta­ket­jun.

Vastaaja panttasi korun Helsingin Pantin Tampereen-toi­mi­pis­tee­seen ja sai 950 euroa luottoa. Hänelle vaa­dit­tiin ran­gais­tusta rahan­pe­susta.

Syyt­teessä oli kyse rikok­sella hankitun omai­suu­den vas­taa­not­ta­mi­sesta, hal­lus­sa­pi­dosta ja luo­vut­ta­mi­sesta. Vastaajaa ei tässä asiassa syytetty kul­ta­ket­jun varas­ta­mi­sesta.

Mies vetosi aikai­sem­piin verk­ko­kaup­poi­hin

Mies tunnusti esi­tut­kin­nassa pan­tan­neensa kyseisen korun ja saaneensa siitä luottoa. Hän kiisti kuitenkin syyl­lis­ty­neensä rikokseen.

Hänen mukaansa hän oli ostanut ketjun Ins­tag­ra­min kautta van­hem­malta mieheltä 1 500–2 000 eurolla ainakin vuotta ennen pant­taa­mista.

Vastaaja ei saapunut oikeuden istuntoon. Asia käsi­tel­tiin hänen pois­sao­los­taan huo­li­matta.

Omistajan tun­to­mer­kit sopivat kir­jal­li­seen näyttöön

Korun omistaja kertoi oikeu­dessa var­kau­desta ja ketjun tun­nis­ta­mi­sesta. Hän kuvasi muun muassa sen poik­kea­van luki­tus­me­ka­nis­min.

Tun­to­mer­kit sopivat yhteen kir­jal­li­sen näytön kanssa. Oikeu­dessa esi­tet­tiin valokuvia, lähikuvia ketjusta, osto­to­site ja taka­va­rik­ko­pöy­tä­kirja.

Kärä­jäoi­keus katsoi korun kuuluneen asia­no­mis­ta­jalle. Vastaajan menettely arvioi­tiin törkeän huo­li­mat­to­maksi, ja hänen syykseen luettiin tuot­ta­muk­sel­li­nen rahanpesu.

Koru palau­te­taan omis­ta­jalle, pant­ti­lai­naa­molle luotto takaisin

Kärä­jäoi­keus kumosi kul­ta­ket­jun taka­va­ri­kon ja määräsi korun palau­tet­ta­vaksi sen omis­ta­jalle.

Mies vel­voi­tet­tiin kor­vaa­maan Helsingin Pantille 950 euron lai­na­pääoma ja seitsemän euroa muita kuluja. Omis­ta­jalle mää­rät­tiin 50 euroa oikeu­den­käyn­ti­ku­luja.

Lisäksi mies joutuu kor­vaa­maan valtiolle asia­no­mis­ta­jan avus­ta­jasta maksetut 1 445,76 euron kulut.

Tuot­ta­muk­sel­li­sesta rahan­pe­susta 60 päi­vä­sak­koa

Pir­kan­maan kärä­jäoi­keus tuomitsi nykyisin 28-vuotiaan miehen tuot­ta­muk­sel­li­sesta rahan­pe­susta 60 päi­vä­sak­koon.

Kuuden euron päi­vä­sa­kolla sakkojen määrä oli 360 euroa. Lisäksi hänen mak­set­ta­vak­seen mää­rät­tiin 80 euron riko­suh­ri­maksu ja 64 euroa todis­te­lu­kus­tan­nuk­sia.

Etusivulla nyt

Tilanneuutiset

Rikosuutiset