Varsinais-Suomen kärä­jäoi­keus käsitteli elokuussa varkautta ja tuot­ta­muk­sel­lista rahan­pe­sua. Teot tapah­tui­vat Loimaan Alas­ta­rolla 4.-5. kesäkuuta 2024. Kärä­jäoi­keus antoi asiassa tuomion elo­kuun­lop­pu­puo­lella.

Syyttäjä vaati miehelle ja naiselle ran­gais­tusta kahdesta rikok­sesta

Rikok­sista epäiltiin 40-vuotiasta miestä ja 23-vuotiasta naista. Mies oli teko­het­kellä 37-vuotias ja nainen 20-vuotias.

Syyttäjä vaati miehelle ran­gais­tusta var­kau­desta ja naiselle tuot­ta­muk­sel­li­sesta rahan­pe­susta. Molemmat vaa­dit­tiin vel­voit­ta­maan maksamaan valtiolle 80 euron riko­suh­ri­maksu.

Syyttäjä vaati miehen vel­voit­ta­mista kor­vaa­maan valtion todis­te­lu­ku­lut yhteis­vas­tuul­li­sesti aiemmin samasta var­kau­desta tuomitun miehen kanssa. Naiselta vaa­dit­tiin 258,50 euron rikos­hyö­dyn menet­tä­mistä valtiolle.

Syyttäjän mukaan kauppaan mur­tau­dut­tiin kahdesti saman yön aikana

Syyttäjän mukaan mies suun­nit­teli Alastaron K-Mar­ket­tiin koh­dis­tu­neen varkauden yhdessä aiemmin samasta teosta tuomitun miehen kanssa. Suun­ni­tel­massa hyö­dyn­net­tiin vastaajan tietoja kaupan käy­tän­nöistä, avaimista ja käteis­va­ro­jen säi­lyt­tä­mi­sestä.

Mies oli saanut tiedot seu­rus­tel­les­saan kaupan työn­te­ki­jän kanssa ja vie­rail­les­saan kaupan eri tiloissa. Hän tiesi, missä kas­sa­kaa­pin avainta säi­ly­tet­tiin ja kuinka kaupan käteis­va­roja käsi­tel­tiin.

Ensim­mäi­sellä kerralla toinen mies murtautui sork­ka­rau­dalla kaupan ulko­va­ras­toon ja taka­ti­loi­hin. Hän sammutti val­von­ta­ka­me­ran irrot­ta­malla sen johdon, mutta ei löytänyt kas­sa­kaa­pin avainta sisäl­tä­nyttä put­ki­luk­koa. Mur­tau­tu­mi­nen keskeytyi ilman saalista.

Miehet tapasivat tämän jälkeen läheisen Osuus­pan­kin kiin­teis­töllä ja sopivat uudesta yri­tyk­sestä. Muutaman tunnin kuluttua toinen mies palasi kauppaan hal­lus­saan olleella avaimella. Hän löysi vastaajan neuvojen avulla put­ki­lu­kon, sai kas­sa­kaa­pin avaimen ja avasi kas­sa­kaa­pin.

Kas­sa­kaa­pista vietiin 1 513,10 euroa käteistä rahaa ja 445 euron arvosta raha-arpoja. Kaupan hen­ki­lö­kunta oli ehtinyt piilottaa 7 000 euroa muualle raken­nuk­seen, joten varkaus jäi tältä osin yri­tyk­seksi.

Varas­tettu omaisuus vietiin ennalta sovittuun paikkaan, jossa miehet jakoivat sen keskenään.

Nainen vas­taa­notti varkauden tehneeltä mieheltä 56 raha-arpaa, joiden arvo oli yhteensä 445 euroa, sekä 258,50 euroa käteistä. Hän raaputti arvat ja talletti käteis­ra­hat pank­ki­ti­lil­leen.

Mies kiisti osal­li­suu­tensa ja nainen kiisti tien­neensä omai­suu­den alkuperän

Mies kiisti osal­lis­tu­neensa var­kau­teen. Hän myönsi tun­te­vansa varkauden käy­tän­nössä toteut­ta­neen miehen ja olleensa tähän puhe­li­mitse yhtey­dessä. Hän myönsi myös näkyvänsä Osuus­pan­kin luona kuva­tuilla tal­len­teilla.

Nainen myönsi vas­taa­not­ta­neensa rahat ja arvat mutta kiisti tien­neensä niiden olleen rikok­sella han­kit­tuja. Hän kertoi saaneensa tietää asiasta vasta jäl­ki­kä­teen.

Naisen mukaan hän otti toisen miehen aamuyöllä kyytiin. Miehellä oli reppu, josta hän antoi naiselle rahat ja 56 raha-arpaa. Nainen kertoi usko­neensa miehen väitteen, jonka mukaan tämä oli ostanut arvat. Käteis­ra­ho­jen oli puo­les­taan kerrottu olevan korvausta naisen auton kor­jaa­mi­sesta.

Nainen myönsi, että hänen olisi pitänyt epäillä omai­suu­den alkuperää. Hän kertoi saaneensa tietää omai­suu­den olleen varas­tet­tua hieman ennen poliisin suo­rit­ta­maa kiin­niot­toa.

Kärä­jäoi­keus katsoi miehen ohjanneen varkauden toteu­tusta

Kauppias kertoi miehen seu­rus­tel­leen kaupan työn­te­ki­jän kanssa ja vie­rail­leen myy­mä­lässä päi­vit­täin. Mies oli käynyt myös kaupan taka­huo­neessa.

Puhe­lu­tie­dot osoit­ti­vat, että ensim­mäi­sen mur­tau­tu­mi­sen aikana teko­pai­kalta soitettu puhelu oli tehty vas­taa­jalle. Val­von­ta­ka­me­ra­tal­len­teet osoit­ti­vat miesten tavanneen toisensa kaupan lähei­syy­dessä kahden mur­tau­tu­mis­ker­ran välillä.

Kärä­jäoi­keus katsoi näytön osoit­ta­van miehen osal­lis­tu­neen tekoon ja ohjanneen käytännön varkauden toteut­ta­nutta miestä. Vastaajan osuus oli rikoksen toteut­ta­mi­sen kannalta keskeinen, vaikka toinen mies suoritti var­si­nai­sen mur­tau­tu­mi­sen ja omai­suu­den anas­ta­mi­sen.

Oikeus piti tekoa suun­ni­tel­mal­li­sena. Suun­ni­tel­massa hyö­dyn­net­tiin kaupan hen­ki­lö­kun­nalta saatua sisä­pii­ri­tie­toa, ja kahteen yri­tyk­seen jakau­tu­nut teko osoitti oikeuden mukaan sin­ni­kästä pyr­ki­mystä.

Naisen osalta kärä­jäoi­keus katsoi jo 56 raha-arvan määrän antaneen aiheen epäillä omai­suu­den alkuperää. Nainen oli vas­taa­not­ta­nut rahat ja arvat aamuyöllä olo­suh­teissa, joissa hänen olisi pitänyt ymmärtää niiden olevan rikok­sella han­kit­tuja.

Kärä­jäoi­keus katsoi naisen mene­tel­leen törkeän huo­li­mat­to­masti ja syyl­lis­ty­neen tuot­ta­muk­sel­li­seen rahan­pe­suun.

Kauppias ja Fennia vaativat yhteensä 4 730,91 euroa

Kauppias vaati kor­vauk­sena 578,01 euroa kas­sa­kaa­pin auki­po­rauk­seen ja käsit­te­lyyn liit­ty­neistä kuluista sekä 445 euroa anas­te­tuista raha-arvoista.

Kes­ki­näi­nen Vakuu­tu­syh­tiö Fennia vaati mieheltä 3 507,90 euroa vakuu­tus­kor­vauk­sista, jotka yhtiö oli maksanut kaup­piaalle. Summalle vaa­dit­tiin vii­väs­tys­kor­koa 10. hel­mi­kuuta 2025 lähtien.

Fennia vaati lisäksi 200 euroa oikeu­den­käyn­ti­ku­luja kor­koi­neen.

Kärä­jäoi­keus hyväksyi vaa­ti­muk­set ja velvoitti miehen maksamaan kor­vauk­set yhteis­vas­tuul­li­sesti aiemmin samasta var­kau­desta tuomitun miehen kanssa.

Mies sai ehdol­lista vankeutta ja nainen päi­vä­sak­koja

Kärä­jäoi­keus tuomitsi miehen var­kau­desta kolmen kuukauden ehdol­li­seen van­keus­ran­gais­tuk­seen. Koeaika päättyy 24. elokuuta 2028. Miehen 9.-12. kesäkuuta 2024 kestänyt vapau­den­me­ne­tys vähen­net­tiin ran­gais­tuk­sesta.

Mies vel­voi­tet­tiin maksamaan valtiolle 80 euron riko­suh­ri­maksu. Valtion varoista mak­set­ta­via todis­te­lu­ku­luja asiassa ei syntynyt.

Nainen tuo­mit­tiin tuot­ta­muk­sel­li­sesta rahan­pe­susta 30 päi­vä­sak­koon. Hänen 8.-9. kesäkuuta 2024 kestäneen vapau­den­me­ne­tyk­sensä vuoksi ran­gais­tuk­sesta vähen­net­tiin kahdeksan päi­vä­sak­koa.

Naiselle jäi mak­set­ta­vaksi 22 päi­vä­sak­koa. Yhden päi­vä­sa­kon suuruus oli kuusi euroa, joten sakkoja kertyi 132 euroa. Lisäksi hänen on mak­set­tava valtiolle 80 euron riko­suh­ri­maksu ja mene­tet­tävä rikos­hyö­tynä 258,50 euroa.

Tuomiosta sai ilmoittaa tyy­ty­mät­tö­myyttä. Tiedossa ei ole, onko tuomio lain­voi­mai­nen.