Päijät-Hämeen kärä­jäoi­keus tuomitsi vuonna 1980 syntyneen Yildiray Kurkutin törkeästä sek­suaa­li­sesta kajoa­mi­sesta lapseen viiden vuoden ja kahdeksan kuukauden ehdot­to­maan van­keus­ran­gais­tuk­seen.

Teot jatkuivat yli kaksi vuotta

Rikos tapahtui 1. syyskuuta 2023 ja 9. maa­lis­kuuta 2026 välisenä aikana.

Jul­ki­sessa selos­teessa ei ilmoi­tettu rikoksen tapah­tu­ma­paik­ka­kun­taa tai tarkempaa osoitetta.

Kärä­jäoi­keu­den mukaan mies teki lapselle useita sek­suaa­li­sia tekoja pitkän ajan kuluessa. Teot tapah­tui­vat muun muassa sohvalla, saunassa, suihkussa ja lapsen makuu­huo­neessa.

Mies kos­ket­teli lasta tois­tu­vasti sek­suaa­li­sesti eri puolilta kehoa. Hän myös suuteli lasta suulle, esitti tälle sek­suaa­li­sia pyyntöjä ja teki lapsen läsnä ollessa itseensä koh­dis­tu­neita sek­suaa­li­sia tekoja.

Syyttäjä vaati ran­gais­tusta törkeästä rikok­sesta

Syyttäjä vaati miehelle ran­gais­tusta törkeästä sek­suaa­li­sesta kajoa­mi­sesta lapseen.

Jul­ki­sessa selos­teessa ei ilmoi­tettu syyttäjän vaatiman ran­gais­tuk­sen täs­mäl­listä lajia tai pituutta.

Uhri yhtyi syyttäjän ran­gais­tus­vaa­ti­muk­seen.

Mies kiisti tehneensä teot

Mies kiisti syyt­teessä kuvatut teot.

Jul­ki­sessa selos­teessa ei kerrottu hänen esit­tä­neen vaih­toeh­toista kuvausta tapah­tu­mista. Selos­teessa ei myöskään ilmoi­tettu, miksi mies teki teot.

Koska mies kiisti menet­te­lyn koko­nai­suu­des­saan, hän ei esittänyt teoille motiivia.

Oikeus piti uhrin ker­to­musta luo­tet­ta­vana

Kärä­jäoi­keus katsoi miehen mene­tel­leen pääosin syyt­teessä kuvatulla tavalla.

Syyk­si­lu­ke­mi­nen perustui eri­tyi­sesti uhrin luo­tet­ta­vana pidettyyn ker­to­muk­seen. Uhrin ker­to­musta tukivat todis­ta­jien lausunnot ja asiassa esitetty kir­jal­li­nen näyttö.

Oikeu­dessa kuultiin kahta todis­ta­jaa. Kir­jal­li­sina todis­teina esi­tet­tiin muun muassa taka­va­rik­ko­pöy­tä­kirja, labo­ra­to­rio­lau­sunto sekä lasten ja nuorten oikeusp­sy­ko­lo­gian yksikön lausunto.

Kärä­jäoi­keus piti menet­te­lyä erittäin moi­tit­ta­vana

Kärä­jäoi­keu­den mukaan teko oli omiaan aiheut­ta­maan uhrille erityistä vahinkoa. Rikos oli myös koko­nai­suu­tena törkeä tekojen luonteen, keston ja olo­suh­tei­den vuoksi.

Miehen menettely koostui lukui­sista osa­teoista ja jatkui usean vuoden ajan. Toistuvat sek­suaa­li­set teot osoit­ti­vat oikeuden mukaan äärim­mäistä piit­taa­mat­to­muutta lapsen sek­suaa­lista itse­mää­rää­mi­soi­keutta kohtaan.

Kärä­jäoi­keus piti rikosta poik­keuk­sel­li­sen pit­kä­kes­toi­sena, vahin­gol­li­sena ja vaa­ral­li­sena. Menettely osoitti poik­keuk­sel­li­sen suurta syyl­li­syyttä.

Ran­gais­tusta lie­ven­tä­viä seikkoja ei ollut.

Mies sai viisi vuotta ja kahdeksan kuukautta vankeutta

Mies tuo­mit­tiin törkeästä sek­suaa­li­sesta kajoa­mi­sesta lapseen viiden vuoden ja kahdeksan kuukauden ehdot­to­maan van­keus­ran­gais­tuk­seen.

Rikok­sesta säädetty ran­gais­tu­sas­teikko on vähintään kaksi ja enintään kymmenen vuotta vankeutta.

Mies mää­rät­tiin pidet­tä­väksi edelleen van­git­tuna.

Uhrille mää­rät­tiin 14 000 euroa

Mies vel­voi­tet­tiin maksamaan uhrille 14 000 euroa kor­vauk­sena rikoksen aiheut­ta­masta kär­si­myk­sestä.

Jul­ki­sessa selos­teessa ei ilmoi­tettu miehelle mää­rä­tyistä muista mak­su­vel­vol­li­suuk­sista.

Oikeu­den­käynti käytiin ilman yleisöä

Uhrin hen­ki­löl­li­syys mää­rät­tiin salassa pidet­tä­väksi.

Asia käsi­tel­tiin ilman yleisöä, koska oikeu­den­käyn­nissä esi­tet­tiin arka­luon­tei­sia tietoja uhrin yksi­tyi­se­lä­mään liit­ty­vistä seikoista.

Kaikki oikeu­den­käyn­tia­sia­kir­jat mää­rät­tiin salassa pidet­tä­viksi 60 vuoden ajan. Myös tuomio salattiin tuo­mio­lau­sel­maa ja sovel­let­tuja lain­koh­tia lukuun ottamatta.

Kärä­jäoi­keus antoi tuomion elokuussa

Kärä­jäoi­keus antoi tuomionsa torstaina 27. elokuuta.

Jul­ki­sessa selos­teessa ei ilmoi­tettu pää­kä­sit­te­lyn ajan­koh­taa, asian käsit­te­ly­paik­kaa tai ratkaisun antaneen kärä­jäoi­keu­den nimeä.

Ratkaisun tekivät kärä­jä­tuo­mari ja kaksi lau­ta­miestä. Tuomio oli yksi­mie­li­nen.