Varsinais-Suomen kärä­jäoi­keus ratkaisi syys­kuussa Turussa tapah­tu­nutta puolisoon koh­dis­tu­nutta pahoin­pi­te­lyä ja polii­si­par­tion väki­val­taista vas­tus­ta­mista koskeneen riko­sa­sian.

Nykyisin 48-vuotias mies uhkasi tappaa molemmat partion jäsenet ja heidän perheensä. Uhkaukset jatkuivat koko tehtävän ajan, eikä mies lopet­ta­nut niitä edes polii­si­ta­lolla.

Partio oli tullut asuntoon sel­vit­tä­mään naiseen koh­dis­tu­nutta väki­val­taa. Kärä­jäoi­keus katsoi miehen kaataneen puo­li­sonsa sohvalle, painaneen tätä suun alueelta ja lyöneen nyrkillä päähän. Kaikkia syyt­teessä kuvattuja väki­val­lan­te­koja ei kui­ten­kaan katsottu näy­te­tyiksi.

Tapah­tu­mat sijoit­tui­vat jou­lu­kuu­hun 2024. Tuomio annettiin syyskuun alku­puo­lella.

Partio tuli paikalle naapurin ilmoi­tuk­sen jälkeen

Syyttäjä vaati miehelle ran­gais­tusta pahoin­pi­te­lystä ja vir­ka­mie­hen väki­val­tai­sesta vas­tus­ta­mi­sesta.

Naapuri oli soittanut hätä­kes­kuk­seen asunnosta kuuluneen naisen kir­ku­mi­sen vuoksi. Poliisin tultua paikalle mies käs­ket­tiin avaamaan ovi, minkä jälkeen hänet rau­doi­tet­tiin.

Toinen polii­seista jäi puhut­ta­maan naista ja toinen vei miehen ulos asunnosta. Mies yritti käsi­rau­doista huo­li­matta kääntyä poliisiin päin, ja poliisi vei hänet maahan tilanteen hal­lit­se­mi­seksi. Toinen partion jäsen tuli avuksi.

Syyttäjän mukaan mies rimpuili poliisien otteesta ja toisti tap­pouh­kauk­sia. Hän vaati saada poliisien nimet ja ilmoitti, ettei hänellä ollut mitään hävit­tä­vää.

Mies myönsi uhkailun mutta kiisti osan puolison pahoin­pi­te­lystä

Mies tunnusti vir­ka­mie­hen väki­val­tai­sen vas­tus­ta­mi­sen. Hän kiisti kuitenkin poliisien kär­si­mys­kor­vaus­vaa­ti­muk­set ja katsoi uhkausten pysyneen poliisin sie­tä­mis­vel­vol­li­suu­den rajoissa.

Hän korosti uhkausten olleen suu­sa­nal­li­sia ja kertoi pyy­tä­neensä myöhemmin välit­tä­mään pahoit­te­lunsa partion jäsenille.

Puolisoon koh­dis­tu­neen väki­val­lan osalta mies myönsi kaa­ta­neensa naisen sohvalle, pitä­neensä tämän päästä kiinni ja tuk­ki­neensa tämän suun. Hän katsoi teon olevan lievä pahoin­pi­tely, mutta kiisti muun syyt­teessä kuvatun väki­val­lan.

Kuris­ta­mi­nen ja pään lyöminen lattiaan jäivät näyt­tä­mättä

Naista ei kuultu kärä­jäoi­keu­dessa, eikä hän ollut antanut ker­to­musta esi­tut­kin­nassa. Oikeu­dessa arvioi­tiin muun muassa hänen polii­sille tapah­tu­ma­pai­kalla ker­to­mas­taan saatua näyttöä, hätä­kes­kus­tal­len­teita ja valokuvia.

Kärä­jäoi­keus kiinnitti huomiota siihen, ettei naisen ker­to­muk­sen luo­tet­ta­vuutta voitu arvioida yhtä tarkasti kuin häntä itseään kuu­le­malla. Miehellä ei myöskään ollut ollut mah­dol­li­suutta esittää naiselle kysy­myk­siä tämän ker­to­muk­sesta.

Oikeus ei katsonut riit­tä­västi sel­vi­te­tyksi väitteitä kuris­ta­mi­sesta, nenän pai­na­mi­sesta tai pään lyö­mi­sestä voi­mak­kaasti lattiaan.

Sen sijaan poliisin havait­sema ja valo­ku­vissa näkyvä kasvojen turvotus sopi nyr­ki­nis­kui­hin. Kärä­jäoi­keus katsoi miehen lyöneen naista päähän sekä mene­tel­leen muuten myön­tä­mäl­lään tavalla. Näytetty väkivalta täytti pahoin­pi­te­lyn, ei lievän pahoin­pi­te­lyn, tun­nus­mer­kis­tön.

Kokeneet poliisit pitivät uhkauksia poik­keuk­sel­li­sen vakavina

Molemmat poliisit kertoivat oikeu­dessa, miksi tilanne erosi tava­no­mai­sesta tehtävään liit­ty­västä uhit­te­lusta.

Mies kohdisti uhkauksia polii­sei­hin hen­ki­lö­koh­tai­sesti ja ulotti ne heidän per­hei­siinsä. Hän ei rau­hoit­tu­nut kul­je­tuk­sen aikana, vaan jatkoi polii­si­ta­lolla sekä uhkailua että yrityksiä selvittää partion jäsenten hen­ki­löl­li­syy­det.

Toinen polii­seista kertoi, ettei muistanut yhtäkään vas­taa­van­laista tapausta. Molemmat olivat joutuneet pohtimaan, pitäisikö uhkauk­sista kertoa heidän per­heil­leen.

Kärä­jäoi­keu­den mukaan polii­seilla oli perus­teltu syy pelätä hen­ki­lö­koh­tai­sen tur­val­li­suu­tensa olevan vakavassa vaarassa. Menettely ylitti polii­sille kuuluvan sie­tä­mis­vel­vol­li­suu­den.

Kum­mal­le­kin polii­sille kär­si­mys­kor­vaus

Poliisit vaativat kumpikin 950 euron korvausta kär­si­myk­sestä. Kärä­jäoi­keus arvioi koh­tuul­li­seksi määräksi 700 euroa kum­mal­le­kin.

Mies vel­voi­tet­tiin lisäksi kor­vaa­maan valtiolle poliisien avus­ta­mi­sesta maksetut yhteensä 1 807,20 euroa sekä 50 euroa todis­te­lu­kus­tan­nuk­sia.

Pahoin­pi­te­lystä ja poliisin vas­tus­ta­mi­sesta ehdol­lista vankeutta

Varsinais-Suomen kärä­jäoi­keus tuomitsi nykyisin 48-vuotiaan miehen pahoin­pi­te­lystä ja vir­ka­mie­hen väki­val­tai­sesta vas­tus­ta­mi­sesta yhteiseen kuuden kuukauden ehdol­li­seen van­keus­ran­gais­tuk­seen.

Koeaika päättyy 11. syyskuuta 2028. Lisäksi mies mää­rät­tiin maksamaan valtiolle 80 euron riko­suh­ri­maksu.