Pohjois-Savon kärä­jäoi­keus tuomitsi 64-vuotiaan miehen hai­tan­teosta vir­ka­mie­helle 15 päi­vä­sak­koon.

Polii­si­par­tio oli tullut miehen asunnolle sel­vit­tä­mään epäiltyä rat­ti­juo­pu­musta. Mies ei suostunut lähtemään poliisien mukaan ja han­ka­loitti tehtävän suo­rit­ta­mista.

Poliisit tulivat miehen asunnolle Lapin­lah­della

Rikos tapahtui Lapin­lah­della kes­ki­viik­kona 9. huh­ti­kuuta 2025.

Polii­si­par­tio saapui miehen asunnolle kello 20.44 sel­vit­tä­mään epäiltyä rat­ti­juo­pu­musta.

Syyttäjän mukaan mies kiel­täy­tyi puhal­ta­masta seulonta-alko­met­riin ja menemästä polii­siau­tolle. Mies kiihtyi ja alkoi heiluttaa käsiään uhkaavan oloisesti.

Poliisit ottivat miehen käsi­var­sista kiinni. Miehen syy­tet­tiin haranneen vastaan ja yrit­tä­neen vapautua poliisien otteesta, minkä vuoksi hänet rau­doi­tet­tiin.

Mies vietiin polii­siau­tolle kello 20.58. Poliisit pois­tui­vat asunnolta kello 21.06.

Mies oli rikoksen tapah­tu­ma­het­kellä 63-vuotias. Hän ehti täyttää 64 vuotta ennen asian rat­kai­se­mista.

Syyttäjä vaati ran­gais­tusta vir­ka­mie­hen vas­tus­ta­mi­sesta

Syyttäjä vaati miehelle ensi­si­jai­sesti ran­gais­tusta vir­ka­mie­hen vas­tus­ta­mi­sesta.

Syytteen mukaan mies käytti vähäistä väki­val­taa poliiseja vastaan vas­tus­ta­malla kiin­niot­toa käsillään ja yrit­tä­mällä vapautua heidän ottees­taan. Syyttäjän mukaan teko oli väki­val­lan vähäi­syy­den vuoksi tehty lie­ven­tä­vien asian­haa­ro­jen val­li­tessa.

Tois­si­jai­sesti syyttäjä vaati miehelle ran­gais­tusta hai­tan­teosta vir­ka­mie­helle. Tois­si­jai­nen vaatimus koski polii­si­teh­tä­vän estämistä tai vai­keut­ta­mista ilman väki­val­taa.

Syyttäjä vaati vähintään 30 päi­vä­sa­kon sak­ko­ran­gais­tusta.

Lisäksi miehelle vaa­dit­tiin 40 euron riko­suh­ri­mak­sua ja valtion todis­te­lu­kus­tan­nus­ten kor­vaa­mista.

Mies kiisti pyr­ki­neensä vas­tus­ta­maan poliiseja

Mies kiisti vir­ka­mie­hen vas­tus­ta­mista koskevan syytteen ja sen, että hänen toi­min­tansa täyttäisi rikoksen tun­nus­mer­kis­tön.

Hän kiisti lyöneensä tai hui­to­neensa poliisia tar­koi­tuk­sel­li­sesti. Miehen mukaan mah­dol­li­set fyysiset liikkeet tai reaktiot eivät olleet tahal­lista poliisin vas­tus­ta­mista.

Mies kertoi sano­neensa kotonaan, ettei hän puhalla seulonta-alko­met­riin mutta lähtee veri­ko­kee­seen. Hänen mukaansa hän ei vas­tus­tel­lut veri­ko­kei­den ottamista.

Mies kertoi myös, että nais­po­liisi olisi käyttänyt häneen sähköä polii­siau­tolle viemisen yhtey­dessä. Oikeu­dessa kuultu poliisi ei muistanut, oliko mieheen käytetty sähköä.

Mies esitti oikeu­delle valokuvia, joissa hänen ran­tees­saan näkyi mustelma ja käm­me­nes­sään pieni haava kiin­nio­ton jälkeen. Kärä­jäoi­keu­den mukaan kuvilla ei ollut asian rat­kai­se­mi­sen kannalta näyt­töar­voa.

Mies kertoi säi­käh­tä­neensä poliisien tuloa

Mies perusteli käyt­täy­ty­mis­tään sillä, että poliisien saa­pu­mi­nen hänen kotiinsa oli hänelle äkillinen ja poik­keuk­sel­li­nen tilanne.

Hän kertoi säi­käh­tä­neensä voi­mak­kaasti sitä, että poliisit tulivat asuntoon, lait­toi­vat hänet käsi­rau­toi­hin ja veivät hänet polii­siau­toon. Tilanne eteni hänen mukaansa niin nopeasti, ettei hän pystynyt käsit­te­le­mään tapah­tu­nutta nor­maa­listi.

Mies kertoi olleensa häm­men­ty­nyt ja pelois­saan. Hän ei ollut aikai­sem­min joutunut vas­taa­van­lai­seen tilan­tee­seen poliisin kanssa.

Miehen mukaan hän ei saanut ottaa mukaansa tar­vit­se­miaan päi­vit­täi­siä lääkkeitä, puhe­lin­taan tai kenkiään. Hän ei myöskään saanut soittaa lähei­sil­leen.

Kotiin jäi kolme kissaa

Mies kertoi olleensa erityisen huo­lis­saan kotiin jääneistä kolmesta kis­sas­taan.

Kodin­hoi­to­huo­neen ikkuna kuistille oli hänen mukaansa jäänyt auki, ja ikkunassa ollut kissojen häkki oli avoinna. Mies pelkäsi kissojen karkaavan ja joutuvan alueella liik­ku­vien petoe­läin­ten saaliiksi.

Mies kertoi olleensa huo­lis­saan myös kodin jää­mi­sestä pak­ka­so­lo­suh­tei­siin ja esi­mer­kiksi putkiston jää­ty­mi­sestä.

Hänen mukaansa pelko, huoli eläimistä ja poik­keuk­sel­li­nen stressi selit­ti­vät hänen reak­tioi­taan polii­si­teh­tä­vän aikana.

Jul­ki­sesta tuomiosta on salattu osa miehen ter­vey­den­ti­laa ja tuloja kos­ke­vista tiedoista.

Rat­ti­juo­pu­mu­se­päily ei johtanut syyt­tee­seen

Mies toi oikeu­dessa esille, että tapah­tu­mien taustalla ollut rat­ti­juo­pu­mu­se­päi­lyä koskeva syyte oli myöhemmin jätetty sikseen tai siitä oli luovuttu.

Kärä­jäoi­keus totesi myös, ettei seulonta-alko­met­riin puhal­ta­mi­sesta kiel­täy­ty­mi­nen itsessään ole rikos.

Rat­kais­ta­vana oli kuitenkin se, vai­keut­tiko mies muulla käyt­täy­ty­mi­sel­lään poliisien vir­ka­teh­tä­vän suo­rit­ta­mista.

Väki­val­lan käyt­tä­mistä ei näytetty

Oikeu­dessa todis­ta­jana kuultu poliisi kertoi miehen toimineen syyt­teessä kuvatulla tavalla muuten, mutta tämä ei ollut käyttänyt väki­val­taa poliiseja kohtaan.

Poliisin mukaan miestä oli kehotettu useita kertoja tulemaan poliisien mukaan. Häntä oli myös pyydetty ottamaan eteisessä kengät mukaansa.

Kärä­jäoi­keus piti poliisin ker­to­musta yksi­tyis­koh­tai­sena ja uskot­ta­vana.

Oikeus katsoi näy­te­tyksi, ettei mies käyttänyt väki­val­taa. Tämän vuoksi ensi­si­jai­nen vir­ka­mie­hen vas­tus­ta­mista koskeva syyte ei johtanut tuomioon.

Kärä­jäoi­keu­den mukaan mies kuitenkin vaikeutti ilman väki­val­taa poliisien vir­ka­teh­tä­vän suo­rit­ta­mista. Menettely täytti hai­tan­teon vir­ka­mie­helle tun­nus­mer­kis­tön.

Ran­gais­tuk­seksi 420 euron sakot

Pohjois-Savon kärä­jäoi­keus tuomitsi miehen hai­tan­teosta vir­ka­mie­helle 15 päi­vä­sak­koon.

Yhden päi­vä­sa­kon raha­mää­räksi vah­vis­tet­tiin 28 euroa, joten sakkoja tuli mak­set­ta­vaksi yhteensä 420 euroa.

Syyttäjä oli vaatinut vähintään 30 päi­vä­sak­koa. Kärä­jäoi­keus piti kuitenkin 15 päi­vä­sak­koa oikeu­den­mu­kai­sena ran­gais­tuk­sena, kun huomioon otettiin teon vahin­gol­li­suus, vaa­ral­li­suus, vai­kut­ti­met ja miehen syyl­li­syys.

Miehen ei tarvinnut maksaa syyttäjän vaatimaa 40 euron riko­suh­ri­mak­sua, koska hai­tan­teosta vir­ka­mie­helle säädetty ankarin ran­gais­tus on sakko.

Asiassa ei aiheu­tu­nut valtiolle todis­te­lu­kus­tan­nuk­sia. Tuo­mio­lau­sel­maan ei merkitty sakon lisäksi muita mak­su­vel­vol­li­suuk­sia tai seu­raa­muk­sia.

Kärä­jäoi­keus antoi tuomionsa elokuussa

Rikosasia tuli vireille Pohjois-Savon kärä­jäoi­keu­dessa 13. huh­ti­kuuta. Kärä­jäoi­keus antoi tuomionsa tiistaina 18. elokuuta.

Tuo­mioa­sia­kir­jassa ei ole ilmoi­tettu erillistä istun­to­päi­vää.

Rat­kai­suun saa hakea muutosta valit­ta­malla. Tyy­ty­mät­tö­myy­destä oli ilmoi­tet­tava vii­meis­tään 25. elokuuta. Vali­tuk­sen mää­rä­päivä on 17. syyskuuta ja vas­ta­va­li­tuk­sen 1. lokakuuta.