Kymenlaakson käräjäoikeus ratkaisi Kotkassa tapahtuneen puolison surman, jota edelsivät internethaut vankilan säännöistä, tupakan ostaminen ja käteisen nostaminen. Oikeuden mukaan mies varautui jo ennen tekoa siihen, mitä vaimon tappamisesta seuraisi. Kotiin palattuaan hän telkesi lapsen huoneen oven ja surmasi nukkumassa olleen aviovaimonsa.
Surma tapahtui perheen yhteisessä kodissa 10. toukokuuta. Nykyisin 52-vuotias mies myönsi tappaneensa puolisonsa veitsellä ja kirveellä, mutta kiisti syyllistyneensä murhaan. Hänen mukaansa lopullinen päätös syntyi vasta vähän ennen tekoa riidan aiheuttamassa kiihtymystilassa.
Käräjäoikeus antoi ratkaisunsa syyskuun lopulla.
Hakuhistoria kertoi surmaa edeltäneistä ajatuksista
Syyttäjä vaati miehelle rangaistusta murhasta. Syytteen mukaan teko oli tehty vakaasti harkiten sekä erityisen raa’alla ja julmalla tavalla. Myös uhrin oikeudenomistaja yhtyi syytteeseen.
Mies oli jo helmikuussa etsinyt internetistä tietoa tappamistavoista. Surmaa edeltäneellä viikolla hän haki tietoa murhasta ja taposta annettavista rangaistuksista sekä siitä, saako vankilassa käyttää puhelinta ja tupakoida.
Teon aattoiltana haut koskivat muun muassa tutkintavangin oikeuksia, omaa rahaa ja tupakan ostamista vankilassa. Samana iltana mies kysyi lapseltaan, miten tämä reagoisi, jos jompikumpi vanhemmista kuolisi.
Miehen ja hänen vaimonsa välisen riidan jälkeen mies lähti huoltoasemalle. Valvontakameratallenteet ja tilitiedot osoittivat hänen nostaneen käteistä ja ostaneen tupakkatuotteita sekä kahvia ennen kotiinpaluuta.
Mies vetosi riitaan ja mökkisuunnitelmiin
Mies kertoi parisuhteen vaikeuksista, taloushuolista ja pitkään jatkuneista riidoista. Hän sanoi harkinneensa eroa ja myös omaa kuolemaansa. Puolison vahingoittamista koskevat ajatukset olivat hänen mukaansa olleet välähdyksenomaisia, ja hän oli torjunut ne.
Hän kiisti valmistelleensa surmaa konkreettisesti. Miehen mukaan hän oli vielä samana iltana toivonut kahdenkeskistä aikaa vaimonsa kanssa ja suunnitellut äitienpäivän viettoa sekä seuraavan viikon mökkimatkaa. Hän kertoi hankkineensa tupakkaa ja käteistä myös mökkireissua varten.
Toisaalta mies myönsi ajatelleensa ostosten yhteydessä myös mahdollista vankeusaikaa. Hän kertoi tehneensä lopullisen surmaamispäätöksen todennäköisesti vasta kodin pihalla.
Kotiin palattuaan mies sitoi lapsen huoneen oven kiinni, jotta lapsi ei pääsisi ulos. Sen jälkeen hän otti keittiöstä veitsen ja eteisen kaapista kirveen sekä meni vaimonsa makuuhuoneeseen.
Oikeus ei pitänyt tekoa äkillisenä riidan seurauksena
Käräjäoikeus katsoi miehen harkinneen vaimonsa tappamista ainakin keväästä lähtien yhtenä vaihtoehtona parisuhteen ongelmien ratkaisemiseksi. Arviota tukivat hänen oma kertomuksensa, hakuhistoriansa, läheiselle lähetetty viesti ja lapselle esitetty kysymys.
Oikeus ei hyväksynyt selitystä yllättävästä kiihtymystilasta. Viimeinen riita ei ollut poikennut aiemmista, ja mies oli sen jälkeen asioinut kaikessa rauhassa huoltoasemalla. Hän oli myös vastannut hätäkeskukselle kieltävästi, kun häneltä kysyttiin, oliko tekopäivänä tapahtunut jotakin erityistä.
Oikeuden mukaan internethaut ja huoltoaseman ostokset osoittivat varautumista surman seurauksiin. Lapsen oven telkeäminen ja tekovälineiden hakeminen puolestaan olivat teon toteuttamista edeltäneitä toimia.
Käräjäoikeus katsoi surman tapahtuneen vakaasti harkiten. Se, että mies oli välillä epäröinyt tai pohtinut muitakin vaihtoehtoja, ei muuttanut arviota.
Veitsi katkesi, väkivalta jatkui kirveellä
Mies löi vaimoaan päähän ja kaulaan yhteensä vähintään 12 kertaa. Veitsen terän katkettua hän jatkoi väkivaltaa kirveellä. Uhri nukkui teon alkaessa omassa sängyssään.
Mies kiisti uhrin yrittäneen puolustautua ja esitti käsivammojen voineen syntyä kuolemanjälkeisistä refleksinomaisista liikkeistä. Käräjäoikeus hylkäsi tämän selityksen. Oikeuslääketieteellisen näytön sekä vammojen laadun ja määrän perusteella uhri oli yrittänyt suojata itseään käsillään.
Kahden tekovälineen käyttö, iskujen voimakkuus ja väkivallan jatkaminen puolustautumisesta huolimatta osoittivat oikeuden mukaan päättäväistä ja sitkeää surmaamispyrkimystä. Teko oli erityisen raaka.
Syyttäjän väitettä murhan tunnusmerkistön tarkoittamasta erityisestä julmuudesta oikeus ei kuitenkaan hyväksynyt. Teko oli todennäköisesti kestänyt lyhyen ajan, eikä miehen näytetty pitkittäneen sitä tarkoituksellisesti kärsimyksen lisäämiseksi.
Oikeus piti tekoa silti myös kokonaisuutena törkeänä. Vakaan harkinnan ja raakuuden lisäksi arvioon vaikuttivat hyökkäyksen yllätyksellisyys, puolison surmaaminen yhteisessä kodissa ja alaikäisen lapsen oleminen kotona.
Murhasta elinkautinen ja lapselle 35 000 euron korvaus
Käräjäoikeus tuomitsi Vesa Mikko Antero Haaksluodon murhasta elinkautiseen vankeuteen ja määräsi hänet pidettäväksi edelleen vangittuna. Tuomiolauselmassa vapaudenmenetysajaksi on merkitty 10. toukokuuta–28. syyskuuta.
Mies oli vaatinut rangaistuksen lieventämistä, koska hän soitti itse hätäkeskukseen ja kertoi tapahtumista avoimesti. Oikeus katsoi, ettei tunnustaminen ollut säästänyt tutkinta- ja oikeudenkäyntityötä riittävästi lievennyksen perusteeksi. Murhan tunnusmerkit ja uhrin puolustautuminen olivat edelleen olleet riitaisia.
Mies velvoitettiin maksamaan lapselle äidin kuoleman aiheuttamasta kärsimyksestä 35 000 euroa viivästyskorkoineen 10. toukokuuta alkaen. Hän oli hyväksynyt korvauksen määrän.
Valtiolle hänen on maksettava 120 euron rikosuhrimaksu, 3 369,89 euroa oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen kustannuksia ja 147,60 euroa todistelukuluja. Lisäksi hänen on korvattava valtion maksamat lapsen avustajakulut, 6 811,01 euroa, viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta.
Miehen oman puolustajan 11 225,35 euron palkkio ja kulut sekä lapsen edunvalvojan sijaisen 2 195 euron palkkio ja kulut jäivät valtion maksettaviksi.
Tuomio on yksimielinen. Se ei ole lainvoimainen.
