Keski-Suomen kärä­jäoi­keus ratkaisi laajan rikos­ko­ko­nai­suu­den, jossa miestä lyötiin sääreen ja hänen van­hem­mil­taan yri­tet­tiin kiristää rahaa Jyväs­ky­lässä.

Nykyisin 37-vuotias mies vaati uhrin isältä 6 000 euroa ja äidiltä 12 000 euroa. Puhe­luissa luotiin kuva siitä, että van­hem­pien poika oli vaarassa. Vanhemmat eivät maksaneet vaa­dit­tuja summia.

Uhrin sääreen aiheutui noin kymmenen sent­ti­met­rin syvyinen haava. Oikeus arvioi teon pahoin­pi­te­lyksi, ei törkeäksi pahoin­pi­te­lyksi. Vapau­den­riis­toa koskenut syyte puo­les­taan hylättiin kaikkien siitä syy­tet­ty­jen osalta.

Tapah­tu­ma­ko­ko­nai­suus ajoittui touko–kesä­kuulle. Tuomio annettiin syyskuun lop­pu­puo­lella.

Syyttäjä liitti väki­val­lan velan perintään

Kesäkuun tapah­tu­missa syyttäjä vaati neljälle hen­ki­lölle ran­gais­tusta törkeästä pahoin­pi­te­lystä. Syyttäjän mukaan uhria oli lyöty teräa­seella tai muulla terävällä esineellä sääreen, ja teon taustalla oli velan perintä.

Nykyisin 37-vuotias pää­vas­taaja myönsi lyöneensä miestä kerran jalkaan. Hän kertoi käyt­tä­neensä metal­lista kun­toi­lu­lai­tetta ja toi­mi­neensa yksin. Hän kiisti teräaseen käytön ja kertoi yllät­ty­neensä syn­ty­neestä haavasta.

Muut pahoin­pi­te­lystä syytetyt kiistivät osal­lis­tu­neensa väki­val­taan.

Teko­vä­li­neen tarkat omi­nai­suu­det jäivät epä­sel­viksi

Lää­kä­rin­lau­sun­non mukaan sääressä oli pis­te­mäi­nen, noin kymmenen sent­ti­met­riä syvä verta vuotava haava. Myös housuissa ollut reikä oli pieni ja pis­te­mäi­nen.

Kärä­jäoi­keus katsoi vastaajan lyöneen uhria terävällä esineellä. Veitsen käytöstä ei kui­ten­kaan ollut näyttöä. Paras selvitys väli­neestä oli vastaajan kertomus metal­li­sesta kun­toi­lu­vä­li­neestä, jossa oli ulkoneva osa.

Välineen omi­nai­suu­det jäivät liian epä­sel­viksi, jotta sitä olisi voitu pitää törkeän pahoin­pi­te­lyn tun­nus­mer­kis­tössä tar­koi­tet­tuna teräa­see­seen rin­nas­tet­ta­vana hen­gen­vaa­ral­li­sena välineenä. Yhden sääreen koh­dis­tu­neen lyönnin ei myöskään katsottu täyttävän erityisen raakaa tai julmaa tekotapaa.

Pää­vas­taa­jan syyksi luettiin pahoin­pi­tely. Kolmen muun vastaajan osal­lis­tu­mi­sesta ei ollut riittävää näyttöä, joten syytteet hylättiin heidän osaltaan.

Isä soitti hätä­kes­kuk­seen raha­vaa­ti­mus­ten jälkeen

Uhrin isälle soi­tet­tiin ja ker­rot­tiin hänen poikansa olevan vai­keuk­sissa. Myö­hem­mässä puhelussa vaa­dit­tiin 6 000 euroa. Isä huolestui ja otti yhteyttä hätä­kes­kuk­seen.

Äidille ker­rot­tiin pojan olevan velkaa ja saaneen väki­val­taa osakseen. Häneltä pyy­det­tiin 12 000 euroa. Äiti pelkäsi poikaan koh­dis­tu­van lisää väki­val­taa.

Vastaaja myönsi soit­ta­neensa van­hem­mille ja pyy­tä­neensä rahaa, mutta kiisti uhkailun. Hänen mukaansa tar­koi­tuk­sena oli hankkia rahaa yhteiseen velkaan.

Kärä­jäoi­keus piti van­hem­pien ker­to­muk­sia ja niitä tukeneita hätä­kes­kus­pu­he­luita uskot­ta­vina. Molem­missa tapauk­sissa miehen kat­sot­tiin syyl­lis­ty­neen kiris­tyk­sen yri­tyk­seen.

Vapau­den­riis­tosta ei ollut riittävää näyttöä

Syyttäjän mukaan louk­kaan­tu­nutta miestä kul­je­tet­tiin autossa eikä häntä päästetty pyyn­nös­tään huo­li­matta sai­raa­laan. Tästä vaa­dit­tiin kolmelle hen­ki­lölle ran­gais­tusta vapau­den­riis­tosta.

Uhrin muis­ti­ku­vat olivat kuitenkin hatarat. Hän ei osannut varmasti kertoa, kenelle tai missä vaiheessa oli pyytänyt sai­raa­laan tai oliko selvästi pyytänyt päästä pois seu­rueesta.

Ajelun aikana kaksi vas­taa­jista kävi noin tunnin ajan kaupassa. Oikeu­delle ei esitetty näyttöä siitä, ettei uhri olisi voinut poistua tuona aikana tai että kolmas vastaaja olisi estänyt häntä.

Kärä­jäoi­keu­delle jäi var­tee­no­tet­tava epäily vapau­den­riis­tosta. Syyte hylättiin kaikkien kolmen osalta.

Ladattu pie­nois­pis­tooli ja asun­to­murto kuuluivat samaan oikeu­den­käyn­tiin

Pää­vas­taa­jan syyksi luettiin myös tou­ko­kuussa tapah­tu­nut törkeä ampuma-aserikos. Hän oli kul­jet­ta­nut yleisellä paikalla olleessa autossa toi­min­ta­kun­toista pie­nois­pis­too­lia, jossa oli kiinni kymmenen patruunaa sisäl­tä­nyt lipas.

Lisäksi hänet kat­sot­tiin syyl­li­seksi uhrin isän asuttuun asuntoon koh­dis­tu­nee­seen törkeään var­kau­teen. Asuntoon mentiin ikkunan kautta, ja sieltä anas­tet­tiin muun muassa avaimia ja laukkuja.

Toiseen asuntoon liittynyt var­kaus­syyte hylättiin, koska näyttö ei riittänyt osoit­ta­maan häntä tekijäksi.

Kotiet­sin­nässä löytyi yli viisi kiloa kan­na­bis­voita

Yhden nais­vas­taa­jan asunnosta taka­va­ri­koi­tiin 5,54 kilog­ram­maa THC:tä sisäl­tä­nyttä kan­na­bis­voita. Hän myönsi huu­mau­sai­ne­ri­kok­sen.

Oikeus huomioi, ettei voin THC-pitoi­suutta ollut mää­ri­tetty. Pitoi­suu­den oli siksi ole­tet­tava olleen alhainen, mutta suuren määrän vuoksi seu­raa­muk­sen tuli olla vankeutta.

Kyse oli kan­na­bis­voin koko­nais­pai­nosta, ei samasta määrästä puhdasta kan­na­bista tai THC:tä.

Uhrille korvausta sai­raa­la­hoi­toa vaa­ti­neesta haavasta

Sääreen lyöty mies oli sai­raa­la­hoi­dossa viisi päivää, käytti käve­ly­kep­pejä kuukauden ja oli sai­raus­lo­malla kaksi kuukautta. Hän kertoi kär­si­neensä kivusta vielä oikeu­den­käyn­nin aikaan.

Pää­vas­taaja vel­voi­tet­tiin maksamaan hänelle 2 000 euroa kivusta, särystä ja muusta tila­päi­sestä haitasta. Uhrin van­hem­mille mää­rät­tiin kum­mal­le­kin 600 euroa kiris­tyk­sen yrityksen aiheut­ta­masta kär­si­myk­sestä.

Isälle mää­rät­tiin lisäksi asun­to­mur­rosta 1 000 euroa kär­si­mys­kor­vausta ja 500 euroa esi­ne­va­hin­gosta. Taloyh­tiölle pää­vas­taaja vel­voi­tet­tiin kor­vaa­maan luki­tus­ten uusi­mi­sesta 3 798,68 euroa.

Pää­vas­taa­jalle yli kolme vuotta ehdotonta vankeutta

Keski-Suomen kärä­jäoi­keus tuomitsi 37-vuotiaan Toni Henri Mikael Florinin törkeästä ampuma-ase­ri­kok­sesta, pahoin­pi­te­lystä, kahdesta kiris­tyk­sen yri­tyk­sestä, rat­ti­juo­pu­muk­sesta, kul­ku­neu­von kul­jet­ta­mi­sesta oikeu­detta, huu­mau­sai­neen käyt­tö­ri­kok­sesta ja törkeästä var­kau­desta. Yhdessä täy­tän­töön­pan­ta­vaksi määrätyn aikai­sem­man jään­nös­ran­gais­tuk­sen kanssa yhtei­seksi ran­gais­tuk­seksi tuli kolme vuotta ja kolme kuukautta ehdotonta vankeutta.

Mies mää­rät­tiin van­git­ta­vaksi. Hänelle mää­rät­tiin myös 120 euron riko­suh­ri­maksu, 247 euroa todis­te­lu­kus­tan­nuk­sia ja 105 euroa päih­de­tut­ki­mus­ku­luja. Hänen mak­set­ta­vak­seen tuli lisäksi van­hem­pien 3 589,30 euron oikeu­den­käyn­ti­ku­luja sekä valtiolle 1 148,33 euroa uhrin avus­ta­mi­sesta aiheu­tu­neita kuluja.

35-vuotias nainen tuo­mit­tiin huu­mau­sai­ne­ri­kok­sesta 60 päivän ehdol­li­seen van­keus­ran­gais­tuk­seen. Koeaika päättyy 17. syyskuuta 2028, ja hänelle mää­rät­tiin 120 euron riko­suh­ri­maksu.

24-vuotias mies tuo­mit­tiin rat­ti­juo­pu­muk­sesta, kul­ku­neu­von kul­jet­ta­mi­sesta oikeu­detta ja huu­mau­sai­neen käyt­tö­ri­kok­sesta 50 päi­vä­sak­koon eli 300 euroon. Lisäksi hänelle mää­rät­tiin 60 euron riko­suh­ri­maksu ja 105 euroa päih­de­tut­ki­mus­ku­luja.

43-vuotias mies tuo­mit­tiin vain kul­ku­neu­von kul­jet­ta­mi­sesta oikeu­detta 40 päi­vä­sak­koon. Hänelle asiassa aiheu­tu­nut 20 päivän vapau­den­me­ne­tys kat­sot­tiin kuitenkin ran­gais­tuk­sen täydeksi suo­ri­tuk­seksi, joten sakkoa ei jäänyt mak­set­ta­vaksi. 41-vuotiasta miestä vastaan nostettu pahoin­pi­te­ly­syyte hylättiin kokonaan.