Etelä-Poh­jan­maan kärä­jäoi­keus hylkäsi kaikki 32-vuotiasta miestä vastaan nostetut syytteet kahdesta petok­sesta ja var­kau­desta.

Miestä ei tuomittu yhdes­tä­kään rikok­sesta eikä hänelle määrätty riko­soi­keu­del­lista ran­gais­tusta.

Mies oli väi­tet­ty­jen tekojen tapahtuma-aikoina 29–30-vuotias.

Mies lainasi 800 euroa ja lupasi maksaa takaisin 1 000 euroa

Ensim­mäi­nen petos­syyte koski Ilma­joella 23.–27. jou­lu­kuuta 2022 tapah­tu­nutta rahan lai­naa­mista.

Mies lainasi toiselta hen­ki­löltä 800 euroa käteistä ja lupasi maksaa tälle takaisin 1 000 euroa.

Syyttäjän mukaan miehellä ei ollut lainaa ottaes­saan kykyä eikä tar­koi­tusta maksaa rahoja takaisin. Menet­te­lystä aiheutui lai­na­nan­ta­jalle 800 euron talou­del­li­nen vahinko.

Asu­mi­syk­si­köi­den kassoista katosi 906 euroa

Var­kaus­syyte koski Laihialla ja Sei­nä­joella 20.–27. kesäkuuta 2023 tapah­tu­nutta käteisen rahan katoa­mista.

Mies työs­ken­teli oppi­so­pi­muk­sella kahdessa nuo­ri­sop­sy­kiat­ri­sessa asu­mi­syk­si­kössä.

Syyttäjän mukaan mies vei työ­vuo­ro­jensa aikana Puro 3 -asu­mi­syk­si­kön käteis­kas­sasta 486 euroa ja Mäki-Marttilan kassasta 420 euroa.

Käteistä katosi yhteensä 906 euroa.

Serkku maksoi auton huollosta 850 euroa

Toinen petos­syyte koski Ilma­joella 16. huh­ti­kuuta ja 20. hei­nä­kuuta 2024 välisenä aikana tapah­tu­nutta auton kor­jaa­mista.

Mies lupasi huolehtia serkkunsa pojan auton huollosta ja otti työstä vastaan 850 euroa.

Syyttäjän mukaan miehellä ei ollut kykyä eikä tar­koi­tusta tehdä sovittua kor­jaus­työtä. Hän vei auton omis­ta­jille ker­to­matta ulko­puo­li­seen auto­kor­jaa­moon ja antoi kor­jaa­molle luvan tehdä autoon sovittua laajemmat kor­jauk­set.

Auton omistaja joutui maksamaan kor­jaa­molle 1 487,95 euroa saa­dak­seen ajo­neu­vonsa takaisin.

Syyttäjän mukaan menet­te­lystä aiheutui miehen serkulle 850 euron ja auton omis­ta­jalle 1 487,95 euron vahinko.

Syyttäjä vaati ran­gais­tusta kolmesta rikok­sesta

Syyttäjä vaati miehelle ran­gais­tusta kahdesta petok­sesta ja yhdestä var­kau­desta.

Tuo­mioa­sia­kir­jassa ei ilmoi­tettu syyttäjän vaatiman ran­gais­tuk­sen täs­mäl­listä lajia tai määrää.

Syyttäjä vaati lisäksi miehelle 80 euron riko­suh­ri­mak­sua ja vel­vol­li­suutta korvata valtiolle var­kaus­syyt­teen käsit­te­lystä aiheu­tu­neet todis­te­lu­kus­tan­nuk­set.

Lai­na­nan­taja vaati mieheltä 800 euroa vii­väs­tys­kor­koi­neen.

Miehen serkku vaati 850 euroa takaisin auton kor­jaa­mi­sesta mak­sa­mas­taan rahasta. Auton omistaja vaati lisäksi 743,45 euroa kor­vauk­sena auton alustan osista ja kahdeksan tunnin työstä.

Mies kiisti kaikki rikokset

Mies vaati kaikkien kolmen syytteen hyl­kää­mistä.

Ensim­mäi­sen petos­syyt­teen osalta hän kiisti aiko­neensa jättää lainan mak­sa­matta. Miehen mukaan hänellä oli lainaa ottaes­saan tarkoitus maksaa rahat takaisin.

Mies myönsi kuitenkin 800 euron saatavan oikeaksi sivii­lioi­keu­del­li­sella perus­teella.

Var­kaus­syyt­teen mies kiisti kokonaan. Hänen mukaansa hän ei vienyt asu­mi­syk­si­köi­den kassoista rahaa.

Toisen petos­syyt­teen osalta mies kiisti yrit­tä­neensä ereh­dyt­tää auton omistajia. Hänen mukaansa autossa ilmeni enna­koi­tua enemmän vikoja, minkä vuoksi hän ei pystynyt tekemään kor­jauk­sia itse.

Mies myönsi serkkunsa 850 euron saatavan oikeaksi sivii­lioi­keu­del­li­sella perus­teella.

Mies ei halunnut tulla hen­ki­lö­koh­tai­sesti kuulluksi kärä­jäoi­keu­dessa.

Lainan takai­sin­mak­suai­ko­muk­sesta jäi epäily

Kärä­jäoi­keu­den mukaan oli rii­da­tonta, että mies lainasi 800 euroa ja oli vel­vol­li­nen maksamaan rahan takaisin.

Näyttö ei kui­ten­kaan osoit­ta­nut, ettei miehellä olisi jo lainaa ottaes­saan ollut tar­koi­tusta maksaa sitä sovitusti takaisin.

Oikeus ei voinut sulkea pois miehen kertomaa vaih­toeh­toa, joten ensim­mäi­nen petos­syyte hylättiin.

Tuo­mioa­sia­kir­jassa ei kerrottu, miksi laina jäi mak­sa­matta.

Kärä­jäoi­keus piti varkautta toden­nä­köi­senä

Asu­mi­syk­si­köi­den johtajat kertoivat rahojen kadonneen miehen työ­vuo­ro­jen aikana. Vastaavan suuruisia kas­sa­va­jeita ei ollut ilmennyt ennen tapah­tu­mia eikä sen jälkeen, kun mies jäi pois työstä.

Miehellä oli myös ollut tilai­suuk­sia päästä kas­sa­lip­paille ilman valvovan ohjaajan läsnäoloa.

Kärä­jäoi­keus arvioi miehen toden­nä­köi­sesti vieneen kassoista syyt­teessä mainitut rahat.

Rikos­tuo­mioon vaa­dit­tava näyt­tö­kyn­nys ei kui­ten­kaan ylittynyt. Työ­vuo­roissa oli muitakin hen­ki­löitä, joilla oli pääsy kassoille, eikä mies jäänyt kiinni itse teosta.

Oikeus huomioi myös kas­sa­kir­jan­pi­don olleen jossain määrin puut­teel­lista ja saldoissa esiin­ty­neen aikai­sem­min­kin heittoja.

Var­kaus­syyte hylättiin, vaikka osa näytöstä viittasi miehen syyl­li­syy­teen.

Auton kor­jaa­mi­sessa oli toimittu epä­re­hel­li­sesti

Kärä­jäoi­keus katsoi miehen toimineen epä­re­hel­li­sesti jät­täes­sään ker­to­matta, että auto vietiin ulko­puo­li­seen kor­jaa­moon.

Mies oli lisäksi val­tuut­ta­nut korjaamon tekemään autoon laajempia kor­jauk­sia kuin etukäteen oli sovittu.

Oikeus ei kui­ten­kaan pystynyt sulkemaan pois miehen selitystä siitä, että autossa oli ilmennyt enna­koi­tua enemmän vikoja, joita hän ei kyennyt itse kor­jaa­maan.

Näyt­tä­mättä jäi, että miehen tar­koi­tuk­sena olisi alun perin ollut vain ottaa 850 euroa ja jättää työ tekemättä.

Näyttöä ei myöskään esitetty siitä, että kor­jaa­molla olisi tehty autoon tar­peet­to­mia töitä. Petos­syyte hylättiin epä­sel­väksi jääneen tahal­li­suu­den vuoksi.

Mies mää­rät­tiin maksamaan 1 650 euroa

Koska kaikki syytteet hylättiin, miestä ei tuomittu rikokseen perus­tu­vaan vahin­gon­kor­vaus­vel­vol­li­suu­teen.

Hänet mää­rät­tiin kuitenkin maksamaan lai­na­nan­ta­jalle 800 euroa vii­väs­tys­kor­koi­neen, koska hän oli myöntänyt saatavan oikeaksi sivii­lioi­keu­del­li­sella perus­teella.

Miehen on lisäksi mak­set­tava ser­kul­leen 850 euroa sivii­lioi­keu­del­li­sella perus­teella.

Kiinteää mak­set­ta­vaa kertyi siten yhteensä 1 650 euroa. Lai­na­nan­ta­jalle mak­set­ta­valle 800 eurolle kertyy lisäksi vii­väs­tys­kor­koa 23. jou­lu­kuuta 2022 lähtien.

Auton omistajan 743,45 euron kor­vaus­vaa­ti­musta ei hyväk­sytty.

Riko­suh­ri­mak­sua tai todis­te­lu­kus­tan­nuk­sia ei määrätty miehen mak­set­ta­vaksi.

Miehen avustajan 918,66 euron palkkio ja arvon­li­sä­vero mak­set­tiin valtion varoista. Summa jäi valtion vahin­goksi.

Asia käsi­tel­tiin Etelä-Poh­jan­maan kärä­jäoi­keu­dessa

Rikosasia tuli vireille Etelä-Poh­jan­maan kärä­jäoi­keu­dessa 23. huh­ti­kuuta 2025.

Kärä­jäoi­keus käsitteli asiaa istun­nossa kes­ki­viik­kona 12. elokuuta. Istunto kesti noin puo­li­toista tuntia.

Etelä-Poh­jan­maan kärä­jäoi­keus antoi rat­kai­sunsa tiistaina 18. elokuuta.

Rat­kai­suun saa hakea muutosta. Tyy­ty­mät­tö­myy­destä oli ilmoi­tet­tava vii­meis­tään 25. elokuuta ja valitus on toi­mi­tet­tava vii­meis­tään 17. syyskuuta. Tuo­mioa­sia­kir­jasta ei ilmene, ilmoi­tet­tiinko rat­kai­suun tyy­ty­mät­tö­myyttä.