Pir­kan­maan kärä­jäoi­keus käsitteli elokuussa törkeää rais­kausta. Syytteen mukainen teko tapahtui Par­ka­nossa 8.-23. jou­lu­kuuta 2025. Kärä­jäoi­keus antoi asiassa tuomion elokuun lop­pu­puo­lella.

Syyttäjä vaati miehelle ran­gais­tusta törkeästä rais­kauk­sesta

Rikok­sesta epäiltiin 37-vuotiasta miestä, joka oli syytteen mukaisena tekoai­kana 36-vuotias.

Syyttäjä vaati miehelle ran­gais­tusta törkeästä rais­kauk­sesta. Lisäksi syyttäjä vaati häntä maksamaan valtiolle 80 euron riko­suh­ri­mak­sun, 20 euroa lää­kä­rin­to­dis­tuk­sen lunas­ta­mi­sesta ja valtion todis­te­lu­kus­tan­nuk­set.

Syyttäjä vaati myös miehen pitämistä edelleen van­git­tuna.

Syyttäjän mukaan asia­no­mis­ta­jalle entuu­des­taan tun­te­ma­ton mies tuli tämän asunnolle ja tarjosi koti­te­koista viiniä. Asia­no­mis­taja menetti juoman tai muun päihteen vuoksi tajun­tansa tai päihtyi niin voi­mak­kaasti, ettei hän kyennyt muo­dos­ta­maan tai ilmai­se­maan tahtoaan.

Asia­no­mis­taja heräsi makuu­huo­neessa siihen, että mies oli hänen kanssaan vagi­naa­li­sessa suku­puo­liyh­tey­dessä takaapäin. Mies kuristi asia­no­mis­ta­jaa voi­mak­kaasti molemmin käsin ja taivutti tämän selkää sekä niskaa taak­se­päin.

Syyttäjän mukaan kuris­ta­mi­nen esti veren­kier­toa asia­no­mis­ta­jan päähän tai aiheutti tukeh­tu­mi­sen tunnetta. Mies lopetti suku­puo­liyh­tey­den asia­no­mis­ta­jan itkettyä ja huudettua kivusta.

Asia­no­mis­ta­jalle aiheutui muun muassa kipua, pään­sär­kyä, mustelmia, ruhjeita, pieni haavauma virt­sa­put­ken alueelle ja trau­ma­pe­räi­nen stres­si­häi­riö.

Syyttäjä piti rais­kausta törkeänä kuris­ta­mi­sen, asia­no­mis­ta­jan puo­lus­tus­ky­vyt­tö­män tilan ja teon erityisen julman tekotavan vuoksi.

Mies kiisti rais­kauk­sen ja kertoi yhdynnän olleen suos­tu­muk­sel­li­nen

Mies kiisti törkeää rais­kausta koskevan syytteen. Hän myönsi olleensa suku­puo­liyh­tey­dessä asia­no­mis­ta­jan kanssa mutta kertoi yhdynnän tapah­tu­neen yhtei­sestä tahdosta.

Miehen mukaan he tapasivat Par­ka­nossa Lidl-myymälän kassalla 8. jou­lu­kuuta 2025 ja menivät asia­no­mis­ta­jan asunnolle. He joivat alkoholia, suu­te­li­vat ja halai­li­vat sekä sopivat myöhemmin seksin har­ras­ta­mi­sesta.

Mies kertoi jääneensä yöksi ja pois­tu­neensa asunnolta seu­raa­vana aamuna. Hän otti myöhemmin asia­no­mis­ta­jaan yhteyttä puhe­li­mitse ja Facebook Mes­sen­ge­rissä.

Mies kiisti asia­no­mis­ta­jan olleen tiedoton tai niin päihtynyt, ettei tämä olisi kyennyt antamaan suos­tu­mus­taan. Hän kiisti myös kuris­ta­neensa asia­no­mis­ta­jaa tai aiheut­ta­neensa tälle syyt­teessä mai­nit­tuja vammoja.

Mies kiisti asia­no­mis­ta­jan kor­vaus­vaa­ti­muk­set perus­teil­taan ja mää­ril­tään.

Kärä­jäoi­keus ei voinut sulkea pois vaih­toeh­toista tapah­tu­main­kul­kua

Kärä­jäoi­keu­den mukaan asiassa oli rii­da­tonta, että mies ja asia­no­mis­taja olivat olleet suku­puo­liyh­tey­dessä asia­no­mis­ta­jan asunnossa. Miehen DNA ja siit­tiöitä löytyi asunnon laka­noista.

Riita koski yhdynnän ajan­koh­taa, osa­puol­ten tapaa­mis­paik­kaa, asia­no­mis­ta­jan suos­tu­musta, väitettyä kuris­ta­mista ja asia­no­mis­ta­jan tajun­nan­ti­laa.

Kärä­jäoi­keus piti asia­no­mis­ta­jan ker­to­musta itse tapah­tu­masta joh­don­mu­kai­sena. Hän oli kertonut tapah­tu­mista pääosin samalla tavalla todis­ta­jille, polii­sille, ter­vey­den­huol­lossa, esi­tut­kin­nassa ja oikeu­dessa.

Lää­ke­tie­teel­li­nen selvitys osoitti asia­no­mis­ta­jalla olleen pieniä vammoja ja mer­kit­tä­vää psyyk­kistä oireilua. Hänellä oli diag­no­soitu trau­ma­pe­räi­nen stres­si­häi­riö. Myös todis­ta­jien ker­to­muk­set tukivat sitä, että asia­no­mis­ta­jalle oli tapah­tu­nut jotakin joulun aikaan.

Kärä­jäoi­keu­den mukaan asiassa ei ollut aihetta epäillä, etteikö asia­no­mis­taja olisi joutunut sek­suaa­li­ri­kok­sen uhriksi. Epä­sel­väksi jäi kuitenkin se, oliko syyt­teessä ollut mies rikoksen tekijä.

Miehen puhe­li­meen oli tal­len­nettu 22. jou­lu­kuuta kuris­ta­mista sisäl­tä­neitä por­nog­ra­fi­sia kuvia. Hän oli tehnyt samana päivänä inter­ne­tissä hakuja muun muassa kuris­ta­mi­sesta mää­rät­tä­vistä ran­gais­tuk­sista ja kuris­ta­mi­seen liit­ty­västä tapon yri­tyk­sestä.

Kärä­jäoi­keu­den mukaan kuvat ja haut sopivat yhteen asia­no­mis­ta­jan ilmoit­ta­man tekoa­jan­koh­dan ja tekotavan kanssa. Oikeus ei kui­ten­kaan voinut sulkea pois sitä, että kyse oli sat­tu­masta.

Asia­no­mis­ta­jan muis­ti­ku­vat marras-jou­lu­kuulta olivat erittäin puut­teel­li­set. Hän ei muistanut tavan­neensa miestä aikai­sem­min, mutta puhe­lu­tie­dot ja Messenger-viestit osoit­ti­vat heidän tunteneen toisensa jo joulukuun alku­puo­lella.

Mies oli yrittänyt soittaa asia­no­mis­ta­jalle 9. jou­lu­kuuta ja lähet­tä­nyt hänelle tut­ta­val­li­sia viestejä 14. jou­lu­kuuta alkaen. Asia­no­mis­taja vastasi yhteen vies­teistä, ettei ehtinyt tavata mutta että asiaan palat­tai­siin.

Asia­no­mis­ta­jan pank­ki­kor­tilla oli lisäksi maksettu Parkanon Lidlissä 8. jou­lu­kuuta hieman kello yhdeksän jälkeen illalla. Tieto sopi miehen ker­to­muk­seen siitä, missä ja milloin he olivat tavanneet.

Asia­no­mis­ta­jan vii­ni­pus­sista löytyi molempien DNA mutta ei merkkejä huu­maa­vasta aineesta. Asia­no­mis­taja ei myöskään muistanut, milloin hän oli viimeksi vaihtanut lakanat ennen tapah­tu­maa.

Asia­no­mis­ta­jan kuvaus tekijästä ei vastannut syytettyä miestä. Hänen mukaansa tekijällä oli lyhyet ja tummat hiukset, kun miehellä oli pitkät ja vaaleat hiukset. Asia­no­mis­taja ei ollut tun­nis­ta­nut miestä ulkonäön perus­teella, vaan mies päätyi epäil­lyksi laka­noista löytyneen DNA perus­teella.

Kärä­jäoi­keus katsoi mah­dol­li­seksi, että mies oli ollut asia­no­mis­ta­jan kanssa suos­tu­muk­sel­li­sessa suku­puo­liyh­tey­dessä 8. jou­lu­kuuta ja sek­suaa­li­ri­kok­sen tekijä oli myöhemmin toinen henkilö.

Oikeuden mukaan vaih­toeh­toista tapah­tu­main­kul­kua ei voitu sulkea pois riit­tä­vällä var­muu­della. Tapah­tu­mien kulusta, tekoa­jan­koh­dasta ja tekijästä jäi var­tee­no­tet­tava epäily.

Asia­no­mis­taja vaati 11 550 euron kor­vauk­sia

Asia­no­mis­taja vaati mieheltä 6 000 euroa kär­si­myk­sestä, 5 000 euroa trau­ma­pe­räi­sestä stres­si­häi­riöstä ja 500 euroa kivusta, särystä sekä tila­päi­sestä haitasta.

Lisäksi hän vaati 50 euroa asia­no­sais­ku­luista. Kor­vaus­vaa­ti­mus­ten yhteis­määrä oli 11 550 euroa.

Mies kiisti vaa­ti­muk­set. Tois­si­jai­sesti hän myönsi mää­räl­li­sesti 500 euroa kär­si­myk­sestä ja 500 euroa trau­ma­pe­räi­sestä stres­si­häi­riöstä. Hänellä ei ollut huo­mau­tet­ta­vaa tila­päi­sestä haitasta ja asia­no­sais­ku­luista vaa­dit­tui­hin määriin.

Törkeää rais­kausta koskeva syyte hylättiin

Kärä­jäoi­keus hylkäsi törkeää rais­kausta koskevan syytteen, koska miehen syyl­li­syy­destä jäi var­tee­no­tet­tava epäily.

Syytteen hyl­kää­mi­sen vuoksi myös asia­no­mis­ta­jan kor­vaus­vaa­ti­muk­set ja syyttäjän muut vaa­ti­muk­set hylättiin. Näihin kuului vaatimus miehen pitä­mi­sestä edelleen van­git­tuna.

Asia­no­mis­ta­jan oikeu­den­käyn­tia­vus­ta­jalle mak­set­tiin valtion varoista 3 328,26 euroa. Miehen puo­lus­ta­jalle mak­set­tiin palk­kioi­neen ja kuluineen yhteensä 7 612,10 euroa. Molemmat määrät jäivät valtion vahin­goksi.

Tuomiosta saa ilmoittaa tyy­ty­mät­tö­myyttä 7. syyskuuta saakka.