Kymen­laak­son kärä­jäoi­keus käsitteli syys­kuussa kolmea lap­sen­rais­kausta ja sek­suaa­lista kajoa­mista lapseen.

Rikokset tapah­tui­vat Kou­vo­lassa, Hel­sin­gissä ja Hämeen­lin­nassa lokakuun 2023 ja kesäkuun 2024 välisenä aikana.

Kärä­jäoi­keus antoi asiassa tuomion syyskuun alku­puo­lella.

Syyttäjä vaati 24-vuo­tiaalle miehelle ran­gais­tusta

Rikok­sista epäiltiin 24-vuotiasta miestä, joka oli tapahtuma-aikaan 21-vuotias.

Asia­no­mis­taja oli tekojen alkaessa 14-vuotias ja täytti tapah­tu­mien aikana 15 vuotta.

Syyttäjä vaati miehelle ran­gais­tusta kolmesta lap­sen­rais­kauk­sesta, jotka tapah­tui­vat Kou­vo­lassa ja Hel­sin­gissä sekä sek­suaa­li­sesta kajoa­mi­sesta lapseen, joka tapahtui Hämeen­lin­nassa ja Hel­sin­gissä.

Lisäksi syyttäjä vaati häntä maksamaan valtiolle 80 euron riko­suh­ri­mak­sun ja kor­vaa­maan todis­te­lu­kus­tan­nuk­set.

Syyttäjä vaati miehen van­git­se­mista, jos hänelle tuo­mit­tai­siin vähintään kahden vuoden van­keus­ran­gais­tus.

Mies tutustui lapseen Snapc­ha­tissa

Mies ja lapsi tutus­tui­vat Snapc­ha­tissa syksyllä 2023.

Syyttäjän mukaan yhtey­den­pi­toon liittyi sek­suaa­lis­sä­vyt­tei­siä kes­kus­te­luja, kuten puhetta seksin har­ras­ta­mi­sesta.

Mies lähetti lapselle useita kuvia paljaasta sukue­li­mes­tään.

Hän sai lapsen lähet­tä­mään itsestään kuvia ainakin taka­puo­les­taan.

Yhtey­den­pito jatkui useiden kuu­kau­sien ajan ja johti neljään tapaa­mi­seen.

Ensim­mäi­nen tapaa­mi­nen jär­jes­tet­tiin Prisman inva­ves­sassa

Mies ja lapsi tapasivat ensim­mäi­sen kerran Kou­vo­lassa uuden­vuo­den­päi­vänä 2024.

He menivät yhdessä Prisman inva­ves­saan.

Syyttäjän mukaan mies kos­ket­teli lapsen sukue­lintä kädellään ja tunkeutui sor­mil­laan tämän emät­ti­meen.

Mies ehdotti teon kuvaa­mista, mutta lapsi kiel­täy­tyi.

Lapsi kertoi jää­ty­neensä pai­kal­leen pelosta eikä ollut kyennyt estämään tapah­tu­nutta.

Toinen tapaa­mi­nen johti yhdyntään

Osapuolet tapasivat toisen kerran Kou­vo­lassa 2. maa­lis­kuuta 2024.

He menivät jälleen saman Prisman inva­ves­saan.

Syyttäjän mukaan mies kos­ket­teli lapsen rintoja ja sukue­lintä sekä tunkeutui sukue­li­mel­lään tämän emät­ti­meen.

Lapsi kertoi alka­neensa pelätä miehen ajaessa kohti Prismaa.

Hänen mukaansa jalat eivät olleet mei­nan­neet kantaa hänen kävel­les­sään vessaan.

Lapsi ei ollut uskal­ta­nut perääntyä, vaan oli antanut tapah­tu­mien edetä.

Kolmas tapaa­mi­nen oli kaup­pa­kes­kus Triplassa

Kolmas tapaa­mi­nen jär­jes­tet­tiin Hel­sin­gissä 30. maa­lis­kuuta 2024.

Osapuolet menivät kaup­pa­kes­kus Triplan inva­ves­saan.

Syyttäjän mukaan mies oli lapsen kanssa suku­puo­liyh­tey­dessä.

Lapsi kertoi sano­neensa yhdynnän aikana, että häntä sattui.

Mies ei lopet­ta­nut heti, vaan vaihtoi asentoa ja jatkoi yhdyntää vielä hetken.

Mies yritti nostaa lapsen paitaa

Osapuolet tapasivat neljännen ja viimeisen kerran Hel­sin­gissä 2. kesäkuuta 2024.

Lapsen mukaan mies yritti park­ki­hal­liin joh­ta­neessa hississä ilman suos­tu­musta riisua hänen paitansa tai laittaa kätensä paidan alle.

Mies kos­ket­teli lapsen rintoja.

Tapaa­mi­seen ei liittynyt yhdyntää.

Menettely oli osa sek­suaa­lista kajoa­mista lapseen kos­ke­nutta syytettä.

Lapsi vaati yhteensä 33 000 euroa

Lapsi yhtyi syyttäjän ran­gais­tus­vaa­ti­muk­seen.

Hän vaati mieheltä 25 000 euroa korvausta kär­si­myk­sestä.

Kivusta, särystä ja muusta tila­päi­sestä haitasta vaa­dit­tiin lisäksi 8 000 euroa.

Kor­vaus­vaa­ti­muk­set perus­tui­vat pit­kä­kes­toi­sen ja toistuvan sek­suaa­li­sen hyväk­si­käy­tön muo­dos­ta­maan koko­nai­suu­teen.

Tapah­tu­mat vai­kut­ti­vat lapsen psyyk­ki­seen vointiin

Asiassa esitetyn lää­kä­rin­lau­sun­non mukaan lapsen psyyk­ki­nen vointi romahti keväällä 2024.

Hän joutui huh­ti­kuussa osas­to­hoi­toon.

Lapsella esiintyi pit­käai­kaista ahdis­tu­nei­suutta, masen­nu­soi­reita, itse­tu­hoi­sia ajatuksia, viiltelyä ja uni­häi­riöitä.

Hän oli myöhemmin yli vuoden ajan sään­nöl­li­sessä psy­kiat­ri­sessa hoidossa.

Hoitoon kuului psy­ko­te­ra­piaa ja masen­nus­lää­ki­tys.

Mies väitti luul­leensa lasta van­hem­maksi

Mies kiisti kaikki neljä rikos­syy­tettä.

Hän väitti olleensa siinä käsi­tyk­sessä, että lapsi oli tapahtuma-aikaan 16- tai 17-vuotias.

Mies myönsi osa­puol­ten tutus­tu­neen Snapc­ha­tissa ja käyneen sek­suaa­lis­sä­vyt­tei­siä kes­kus­te­luja.

Hän myönsi lähet­tä­neensä lapselle kuvia sukue­li­mes­tään ja saaneensa tältä kuvia.

Mies kiisti yhdynnät

Mies kiisti tun­keu­tu­neensa lapseen ensim­mäi­sellä tapaa­mi­sella tai ehdot­ta­neensa tapah­tu­mien kuvaa­mista.

Hänen mukaansa lapsi oli tyy­dyt­tä­nyt häntä kädellään Prisman inva­ves­sassa.

Mies esitti saman kuvauksen myös toisesta tapaa­mi­sesta.

Hän kiisti olleensa lapsen kanssa suku­puo­liyh­tey­dessä.

Mies kiisti kaiken sek­suaa­li­sen toiminnan kol­man­nella tapaa­mis­ker­ralla Hel­sin­gissä.

Hänellä ei ollut muis­ti­ku­via nel­jän­nestä tapaa­mi­sesta, ja hän kiisti lapseen koh­dis­tu­neen kos­ket­te­lun.

Mies piti lasta aloit­teel­li­sena

Miehen mukaan lapsi oli ollut halukas tapah­tu­miin ja suostunut kaikkeen.

Hän väitti lapsen olleen sek­suaa­li­sessa kans­sa­käy­mi­sessä aloit­teel­li­nen.

Mies kertoi vetäy­ty­neensä suhteesta, koska lapsi oli vaatinut häneltä jat­ku­vasti huomiota.

Jos miehen kat­sot­tai­siin syyl­lis­ty­neen rikokseen, hänen mukaansa tekoja pitäisi käsitellä yhtenä rikoksena neljän erillisen rikoksen sijasta.

Mies kiisti kor­vaus­vaa­ti­muk­set

Mies kiisti lapsen kor­vaus­vaa­ti­muk­set perus­teel­taan.

Jos hänen kat­sot­tai­siin olevan kor­vaus­vel­vol­li­nen, kär­si­mys­kor­vauk­sen pitäisi hänen mukaansa olla enintään 5 000 euroa.

Ilman näytettyä suku­puo­liyh­teyttä kor­vauk­sen enim­mäis­mää­räksi esi­tet­tiin 2 500 euroa.

Tila­päi­sestä haitasta mies hyväksyi enintään 2 000 euroa.

Lapsen ker­to­musta pidettiin joh­don­mu­kai­sena

Kärä­jäoi­keu­den mukaan lapsen oli ollut selvästi vaikea kertoa tapah­tu­mista.

Tästä huo­li­matta hän kuvasi joh­don­mu­kai­sesti ja yksi­tyis­koh­tai­sesti suhteen kehit­ty­mistä sekä eri tapaa­mis­ker­to­jen tapah­tu­mia.

Lapsi toi ker­to­muk­ses­saan esille myös itselleen epäe­dul­li­sia seikkoja.

Oikeus ei havainnut hänen ker­to­muk­ses­saan ris­ti­rii­toja, jotka olisivat hei­ken­tä­neet sen luo­tet­ta­vuutta.

Äidin ja ystävän ker­to­muk­set tukivat lasta

Kärä­jäoi­keu­dessa kuultiin lapsen äitiä ja yhtä lapsen ystävää.

Kumpikaan ei ollut paikalla miehen ja lapsen tapaa­mi­sissa.

He olivat kuitenkin tehneet lapsesta oma­koh­tai­sia havain­toja ja kuulleet tältä tapah­tu­mista.

Äidin ja ystävän ker­to­muk­set tukivat lapsen kuvausta.

Myös lää­kä­rin­lau­sunto ja poti­las­kir­jauk­set tukivat lapsen ker­to­musta.

Kärä­jäoi­keus piti miehen ker­to­musta epäus­kot­ta­vana

Kärä­jäoi­keu­den mukaan miehen kertomus oli suppea ja yli­mal­kai­nen.

Mies ei juurikaan muistanut tapah­tu­mien yksi­tyis­koh­tia.

Oikeus piti epäus­kot­ta­vana hänen väi­tet­tään siitä, että sek­suaa­li­sesti kokematon 14–15-vuotias lapsi olisi ollut yksi­puo­li­sesti aloit­teel­li­nen kaup­pa­kes­kus­ten wc-tiloissa tapah­tu­nee­seen sek­suaa­li­seen kans­sa­käy­mi­seen.

Epäus­kot­ta­vana pidettiin myös väitettä, jonka mukaan mies olisi jatkanut saman­lai­sia tapaa­mi­sia, vaikka ei olisi itse halunnut sek­suaa­lista toimintaa.

Oikeus katsoi miehen tienneen lapsen iän

Lapsi kertoi ilmoit­ta­neensa miehelle heti tutus­tu­mi­sen alku­vai­heessa olevansa 14-vuotias.

Kärä­jäoi­keus ei havainnut syytä epäillä tätä ker­to­musta.

Osapuolet olivat kes­kus­tel­leet sosiaa­li­sessa mediassa paljon arkie­lä­määnsä liit­ty­vistä asioista.

Tämä tuki oikeuden mukaan käsitystä siitä, että mies tiesi lapsen todel­li­sen iän.

Mies ei ollut kas­vok­kain tava­tes­saan yrittänyt selvittää tai varmistaa lapsen ikää.

Kärä­jäoi­keus totesi, että nuoren aikuisen olisi tullut varmistua lapsen iästä.

Mies oli oikeuden mukaan aloit­teel­li­nen

Kärä­jäoi­keus katsoi jokaisen neljän tapaa­mi­sen sisäl­tä­neen sek­suaa­lista kans­sa­käy­mistä.

Mies oli ollut tilan­teissa aloit­teel­li­nen.

Lapsi ei ollut kyennyt estämään sek­suaa­lista kans­sa­käy­mistä niiltä osin kuin hän ei ollut sitä halunnut.

Oikeuden mukaan miehen toiminta osoitti selvää pyr­ki­mystä päästä sek­suaa­li­seen kans­sa­käy­mi­seen nuoren asia­no­mis­ta­jan kanssa.

Kolme tapaa­mista kat­sot­tiin eril­li­siksi rais­kauk­siksi

Mies katsoi mah­dol­lis­ten tekojen muo­dos­ta­neen vain yhden rikoksen.

Kärä­jäoi­keus oli asiasta eri mieltä.

Kolme lap­sen­rais­kausta koh­dis­tui­vat samaan lapseen ja täyttivät saman rikos­ni­mik­keen tun­nus­mer­kis­tön.

Tekojen välillä oli kuitenkin useita viikkoja tai kuukausia.

Mies tai lapsi matkusti jokai­sella kerralla tapaa­mista varten, ja kaikki kolme tekoa sisäl­si­vät suku­puo­liyh­tey­den.

Kärä­jäoi­keus katsoi miehen syyl­lis­ty­neen kolmeen eril­li­seen lap­sen­rais­kauk­seen.

Kärä­jäoi­keus katsoi kaikki syytteet näy­te­tyiksi

Kärä­jäoi­keus katsoi miehen syyl­lis­ty­neen kolmeen lap­sen­rais­kauk­seen ja sek­suaa­li­seen kajoa­mi­seen lapseen.

Ratkaisu perustui lapsen luo­tet­ta­vana pidettyyn ker­to­muk­seen, sitä tuke­nee­seen hen­ki­lö­to­dis­te­luun ja kir­jal­li­siin todis­tei­siin.

Myös miehen oma kertomus tuki osittain syytteitä.

Aiempi ran­gais­tus alensi seu­raa­musta

Kärä­jäoi­keus huomioi ran­gais­tusta mää­rä­tes­sään tekojen vahin­gol­li­suu­den, vaa­ral­li­suu­den ja miehen syyl­li­syy­den.

Mies oli tehnyt rikokset ennen kuin Kanta-Hämeen kärä­jäoi­keus oli 25. kesäkuuta tuominnut hänelle 50 päivää vankeutta.

Aikai­sem­man van­keus­ran­gais­tuk­sen sijasta miehelle oli määrätty 50 tuntia yhdys­kun­ta­pal­ve­lua.

Aikai­sempi tuomio huo­mioi­tiin uuden ran­gais­tuk­sen määrää alen­ta­vana seikkana.

Kor­vauk­sia mää­rät­tiin 10 000 euroa

Kärä­jäoi­keus katsoi rikosten muo­dos­ta­neen kor­vaus­ten kannalta yhden koko­nai­suu­den.

Mies vel­voi­tet­tiin maksamaan lapselle 7 000 euroa kär­si­myk­sestä.

Kivusta, särystä ja muusta tila­päi­sestä haitasta mää­rät­tiin kor­vat­ta­vaksi 3 000 euroa.

Kor­vaus­ten yhteis­mää­räksi tuli 10 000 euroa.

Mies sai neljä vuotta vankeutta

Kärä­jäoi­keus tuomitsi 24-vuotiaan Keenadiid Abdul­qa­dir Mohamudin kolmesta lap­sen­rais­kauk­sesta ja sek­suaa­li­sesta kajoa­mi­sesta lapseen yhteiseen neljän vuoden van­keus­ran­gais­tuk­seen.

Lisäksi mies mää­rät­tiin maksamaan valtiolle 80 euron riko­suh­ri­maksu ja kor­vaa­maan 36 euroa todis­te­lu­kus­tan­nuk­sia.

Miehen on kor­vat­tava valtiolle puo­lus­ta­jansa palk­kioita ja kuluja 4 259,47 euroa.

Lisäksi hänet vel­voi­tet­tiin kor­vaa­maan valtiolle lapsen oikeu­den­käyn­tia­vus­ta­jien palk­kioita yhteensä 2 172,41 euroa.

Vahin­gon­kor­vauk­set ja kaikki määrätyt kulut mukaan lukien miehelle kertyi mak­set­ta­vaa ilman vii­väs­tys­kor­koja yhteensä 16 547,88 euroa.

Mies mää­rät­tiin van­git­ta­vaksi

Kärä­jäoi­keus määräsi miehen van­git­ta­vaksi tuomitun ran­gais­tuk­sen vuoksi.

Hänet pas­si­tet­tiin Mikkelin vankilaan.

Mies jää säi­ly­tet­tä­väksi vankilaan, kunnes ran­gais­tuk­sen täy­tän­töön­pano alkaa tai asiasta määrätään toisin.