Pir­kan­maan kärä­jäoi­keus tuomitsi rikoksen tekoai­kaan 49-vuotiaan kan­ta­suo­ma­lai­sen naisen rat­ti­juo­pu­muk­sesta, lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­sesta ja ajo­neu­vo­rik­ko­muk­sesta 80 päi­vä­sa­kon sak­ko­ran­gais­tuk­seen.

Nainen menetti paket­tiau­ton hallinnan Kan­ga­salla, minkä seu­rauk­sena ajoneuvo suistui ojaan ja päätyi katolleen. Hänen kyy­dis­sään oli yksi mat­kus­taja.

Veren alko­ho­li­pi­toi­suus oli tasan yksi promille

Rikokset tapah­tui­vat Kan­ga­salla 10. elokuuta 2025.

Syyttäjän mukaan nainen kuljetti paket­tiau­toksi rekis­te­röi­tyä ajoneuvoa yleisillä teillä nau­tit­tuaan alkoholia. Hänen verensä alko­ho­li­pi­toi­suus oli ajon jälkeen 1,00 promillea.

Nainen laiminlöi vel­vol­li­suu­tensa ajaa mah­dol­li­sim­man lähellä ajoradan oikeaa reunaa sekä jätti nou­dat­ta­matta olo­suh­tei­den edel­lyt­tä­mää huo­lel­li­suutta ja varo­vai­suutta. Hän kuljetti ajoneuvoa, vaikka häneltä puut­tui­vat päih­ty­myk­sen vuoksi ajamiseen tar­vit­ta­vat edel­ly­tyk­set.

Nainen menetti paket­tiau­ton hallinnan ajo­vir­heen, liial­li­sen tilan­ne­no­peu­den tai muun vastaavan syyn vuoksi. Ajoneuvo suistui tieltä ojaan katolleen.

Oikeuden mukaan teko oli omiaan aiheut­ta­maan vaaraa toisen tur­val­li­suu­delle, sillä ajaminen tapahtui yleisellä tiellä ja naisen kyydissä oli yksi mat­kus­taja.

Paket­tiauto oli määrätty ajo­kiel­toon

Lii­ken­teessä käytetty paket­tiauto oli määrätty ajo­kiel­toon. Nainen syyl­lis­tyi tämän vuoksi myös ajo­neu­vo­rik­ko­muk­seen.

Ajo­neu­vo­rik­ko­musta kos­ke­neessa syy­te­koh­dassa kyse ei ollut naisen hen­ki­lö­koh­tai­sesta ajo­kiel­losta, vaan hänen kul­jet­ta­maansa ajoneuvoa kos­ke­neesta ajo­kiel­losta.

Syyttäjä vaati ran­gais­tusta kolmesta rikok­sesta

Syyttäjä vaati naiselle ran­gais­tusta rat­ti­juo­pu­muk­sesta, lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­sesta ja ajo­neu­vo­rik­ko­muk­sesta.

Tuo­mioa­sia­kir­jassa ei yksilöidä syyttäjän vaatiman ran­gais­tuk­sen lajia tai määrää.

Syyttäjä vaati lisäksi naisen vel­voit­ta­mista maksamaan valtiolle 29 euroa päih­de­tut­ki­mus­kus­tan­nuk­sia ja 40 euron riko­suh­ri­mak­sun.

Vastaaja tunnusti kaikki teot

Vastaaja tunnusti esi­tut­kin­nassa mene­tel­leensä syyt­teissä kuvatulla tavalla.

Rat­ti­juo­pu­musta ja lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mista koskevaa tun­nus­tusta tukivat Kes­kus­ri­kos­po­lii­sin rikos­tek­ni­sen labo­ra­to­rion lausunto ja valo­ku­va­liite.

Kärä­jäoi­keu­della ei ollut syytä epäillä tun­nus­tuk­sen oikeel­li­suutta. Oikeus katsoi kaikkien kolmen syytteen tulleen näy­te­tyiksi.

Mak­set­ta­vaa yhteensä 2 949 euroa

Pir­kan­maan kärä­jäoi­keus tuomitsi naisen kolmesta rikok­sesta yhteiseen 80 päi­vä­sa­kon sak­ko­ran­gais­tuk­seen.

Yhden päi­vä­sa­kon suu­ruu­deksi mää­rät­tiin 36 euroa, joten sak­ko­ran­gais­tuk­sen yhteis­mää­räksi tuli 2 880 euroa. Päi­vä­sa­kon rahamäärä las­ket­tiin naisen vuoden 2024 vero­tie­to­jen perus­teella.

Nainen mää­rät­tiin maksamaan valtiolle lisäksi 40 euron riko­suh­ri­maksu ja kor­vaa­maan 29 euron päih­de­tut­ki­mus­kus­tan­nuk­set. Raha­mää­räi­siä seu­raa­muk­sia tuli näin yhteensä 2 949 euroa.

Tuomiossa ei määrätty vahin­gon­kor­vauk­sia.

Poliisin tau­lu­kossa viiden kuukauden ajokielto

Kärä­jäoi­keu­den tuomiossa ei määrätty naiselle hen­ki­lö­koh­taista ajo­kiel­toa. Rat­ti­juo­pu­muk­sesta seuraavan ajo­kiel­lon pituu­desta päättää poliisi eril­li­sessä kir­jal­li­sessa menet­te­lyssä.

Vaikka nainen tuo­mit­tiin 80 päi­vä­sak­koon, puhtaasti alko­ho­liin perus­tu­van rat­ti­juo­pu­muk­sen ajo­kiel­toa ei arvioida päi­vä­sak­ko­jen määrän vaan veren alko­ho­li­pi­toi­suu­den perus­teella.

Poliisin ajo­kiel­to­tau­lu­kossa 1,00-1,09 promillen alko­ho­li­pi­toi­suus merkitsee ensi­ker­ta­lai­selle nor­maa­listi viiden kuukauden ajo­kiel­toa. Ajo­kiel­lon suuntaa-antava vaih­te­lu­väli on neljästä kuuteen kuukautta.

Uusijalle ajo­kiel­lon normaali pituus on yhdeksän kuukautta ja kaksi viikkoa. Vaih­te­lu­väli on kah­dek­sasta kuu­kau­desta ja kahdesta viikosta kymmeneen kuu­kau­teen ja kahteen viikkoon.

Tau­lu­kossa ensi­ker­ta­lai­sella tar­koi­te­taan kul­jet­ta­jaa, joka ei ole edel­tä­vien viiden vuoden aikana syyl­lis­ty­nyt rat­ti­juo­pu­muk­seen, törkeään rat­ti­juo­pu­muk­seen, törkeään lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­seen tai vaa­ral­lis­ten aineiden kul­je­tus­ri­kok­seen. Uusija on kul­jet­taja, joka on syyl­lis­ty­nyt vähintään yhteen näistä rikok­sista edel­tä­vien viiden vuoden aikana.

Poliisin mukaan taulukot ovat suuntaa-antavia ja koskevat puhtaita tyyp­pi­ta­pauk­sia. Naiselle myöhemmin mää­rät­tä­vän ajo­kiel­lon todel­lista pituutta ei siten voida päätellä varmasti kärä­jäoi­keu­den tuomiosta.

Asia rat­kais­tiin kir­jal­li­sessa menet­te­lyssä

Asia tuli vireille Pir­kan­maan kärä­jäoi­keu­dessa 4. kesäkuuta. Se rat­kais­tiin kir­jal­li­sessa menet­te­lyssä, joten asiassa ei jär­jes­tetty suullista pää­kä­sit­te­lyä.

Pir­kan­maan kärä­jäoi­keus antoi tuomionsa 6. elokuuta.

Rat­kai­suun saa hakea muutosta. Tyy­ty­mät­tö­myy­destä oli ilmoi­tet­tava vii­meis­tään 13. elokuuta. Vali­tuk­sen mää­rä­päivä on 7. syyskuuta ja vas­ta­va­li­tuk­sen 21. syyskuuta.