Kainuun kärä­jäoi­keus tuomitsi rikoksen tekoai­kaan 34-35-vuotiaan, nykyisin 38-vuotiaan roma­ni­nai­sen petok­sesta 60 päi­vä­sa­kon sak­ko­ran­gais­tuk­seen.

Nainen sai perus­teet­to­masti koti­hoi­don tukea yhteensä 3 825,88 euroa.

Jätti ilmoit­ta­matta lapsensa päi­vä­hoi­dosta

Petos tapahtui Suo­mus­sal­mella 11. tou­ko­kuuta 2022 ja 31. tam­mi­kuuta 2023 välisenä aikana.

Nainen jätti ilmoit­ta­matta Kan­sa­ne­lä­ke­lai­tok­selle, että hänen lapsensa oli kun­nal­li­sessa päi­vä­hoi­dossa. Koti­hoi­don tukea ei voinut saada lapsesta, jolla oli kunnan jär­jes­tämä var­hais­kas­va­tus­paikka.

Kela maksoi ilmoit­ta­matta jät­tä­mi­sen vuoksi naiselle perus­teet­to­masti koti­hoi­don tukea 3 825,88 euroa. Kärä­jäoi­keu­den mukaan nainen tavoit­teli menet­te­lyl­lään itselleen oikeu­de­tonta talou­del­lista hyötyä ja aiheutti Kelalle maksujen suuruisen vahingon.

Syyttäjä vaati ran­gais­tusta petok­sesta

Syyttäjä vaati naiselle ran­gais­tusta petok­sesta. Tuo­mioa­sia­kir­jassa ei yksilöidä syyttäjän vaatiman ran­gais­tuk­sen lajia tai määrää.

Syyttäjä vaati lisäksi naisen vel­voit­ta­mista maksamaan valtiolle 80 euron riko­suh­ri­mak­sun.

Kela oli asiassa asia­no­mis­ta­jana. Tuo­mioa­sia­kir­jassa ei ole erillistä Kelan vahin­gon­kor­vaus­vaa­ti­musta, mutta kir­jal­li­sena todis­teena esi­tet­tiin Kelan takai­sin­pe­rin­tää koskevat pää­tö­sa­sia­kir­jat.

Vastaaja kiisti toi­mi­neensa tahal­li­sesti

Nainen ei toi­mit­ta­nut kärä­jäoi­keu­delle kir­jal­lista vastausta eikä saapunut pää­kä­sit­te­lyyn.

Esi­tut­kin­nassa hän kiisti petoksen, koska ei katsonut toi­mi­neensa tahal­li­sesti.

Nainen oli kutsuttu pää­kä­sit­te­lyyn sillä uhalla, että asia voidaan tutkia ja ratkaista sekä todistelu vas­taa­not­taa hänen pois­sao­los­taan huo­li­matta. Kärä­jäoi­keus käsitteli asian ilman vastaajaa.

Kärä­jäoi­keus piti menet­te­lyä tahal­li­sena

Syyttäjä esitti kir­jal­li­sina todis­teina naisen koti­hoi­don tuki­ha­ke­muk­sen sekä Kelan takai­sin­pe­rin­tää koskevat pää­tö­sa­sia­kir­jat.

Kärä­jäoi­keu­den mukaan nainen oli ollut tietoinen muut­tu­nei­den tietojen ilmoit­ta­mis­vel­vol­li­suu­desta. Hän oli myös tiennyt, ettei koti­hoi­don tukea voinut saada lapsesta, jolla oli kun­nal­li­nen var­hais­kas­va­tus­paikka.

Kir­jal­li­nen todistelu osoitti oikeuden mukaan myös perus­teet­to­masti saadun talou­del­li­sen hyödyn ja Kelalle aiheu­tu­neen vahingon määrän. Kärä­jäoi­keus piti naisen menet­te­lyä tahal­li­sena ja tuomitsi hänet petok­sesta.

Sakkoa 360 euroa

Nainen tuo­mit­tiin 60 päi­vä­sak­koon. Yhden päi­vä­sa­kon suu­ruu­deksi mää­rät­tiin kuusi euroa, joten sakkoa kertyi 360 euroa.

Kärä­jäoi­keus huomioi ran­gais­tusta mää­rit­täes­sään eri­tyi­sesti petok­sella aiheu­te­tun talou­del­li­sen vahingon. Päi­vä­sa­kon rahamäärä perustui naisen viimeksi vah­vis­tet­tui­hin vero­tie­toi­hin.

Lisäksi nainen mää­rät­tiin maksamaan valtiolle 80 euron riko­suh­ri­maksu. Tuomiolla mää­rät­tyjä raha­mää­räi­siä seu­raa­muk­sia tuli yhteensä 440 euroa.

Asia käsi­tel­tiin Kainuun kärä­jäoi­keu­dessa

Asia tuli vireille Kainuun kärä­jäoi­keu­dessa 1. kesäkuuta. Kärä­jäoi­keus käsitteli asian pää­kä­sit­te­lyssä naisen pois­sao­losta huo­li­matta ja antoi tuomionsa 17. elokuuta.

Rat­kai­suun saa hakea muutosta. Tyy­ty­mät­tö­myy­destä on ilmoi­tet­tava vii­meis­tään 24. elokuuta, vali­tuk­sen mää­rä­päivä on 16. syyskuuta ja vas­ta­va­li­tuk­sen 30. syyskuuta.