Oulun käräjäoikeus ratkaisi raiskausta koskeneen rikosasian, jossa nykyisin 57-vuotias mies oli sukupuoliyhteydessä asunnossaan nukkuneen, voimakkaasti päihtyneen naisen kanssa ilman tämän vapaaehtoista osallistumista.
Teko tapahtui Oulussa marraskuussa 2024. Nainen oli päätynyt hänelle ennestään tuntemattoman miehen asuntoon eksyttyään ravintolaillan jälkeen.
Mies kiisti raiskauksen. Käräjäoikeus katsoi kuitenkin naisen kertomuksen ja sitä tukevan muun näytön osoittavan teon. Tuomio annettiin syyskuun loppupuolella.
Syyttäjä katsoi, ettei nainen ollut osallistunut vapaaehtoisesti
Syyttäjän mukaan mies oli ollut sukupuoliyhteydessä naisen kanssa tämän voimakkaasta humalatilasta huolimatta. Nainen ei ollut ilmaissut osallistuvansa vapaaehtoisesti eikä ollut tiedottomuuden, voimakkaan päihtymyksen tai heikentyneen tajunnantilan vuoksi voinut muodostaa tai ilmaista tahtoaan.
Syyte sisälsi kaksi seksuaalisen teon tekotapaa. Käräjäoikeus hylkäsi sormin tapahtunutta sukupuoliyhteyttä koskeneen osuuden, mutta katsoi raiskauksen muilta osin näytetyksi.
Nainen oli eksynyt etsiessään ystävänsä asuntoa
Nainen kertoi viettäneensä iltaa ystäviensä kanssa ja juoneensa runsaasti alkoholia. Hän oli yöllä yrittänyt löytää ystävänsä luokse, mutta oli päätynyt väärään rappuun.
Mies oli tullut paikalle ja kutsunut hänet asuntoonsa. Nainen kertoi nukahtaneensa sohvalle ja havahtuneensa siihen, että mies oli sukupuoliyhteydessä hänen kanssaan.
Nainen soitti myöhemmin miehen puhelimella ystävälleen ja poistui asunnosta tämän luokse. Ystävä kertoi naisen olleen itkuinen, hätääntynyt ja humalassa. Nainen kertoi tapahtuneesta hänelle heti.
Mies kertoi tapahtumista eri tavoin
Käräjäoikeudessa mies kiisti sukupuoliyhteyden ja kuvasi tapahtumia molemminpuoliseksi hyväilyksi. Hän katsoi kaiken tapahtuneen yhteisymmärryksessä.
Esitutkinnassa mies oli kuitenkin kertonut sukupuoliyhteydestä. Myös sairaalassa poliisille antamassaan kertomuksessa hän oli kuvannut seksuaalista kanssakäymistä naisen kanssa.
Oikeus kiinnitti huomiota siihen, että miehen kertomus oli muuttunut. Muutos heikensi hänen oikeudessa esittämänsä version uskottavuutta.
Puhelutiedot ja DNA-tutkimus tukivat näyttöä
Käräjäoikeuden mukaan puhelutiedot auttoivat selvittämään naisen saapumista ja poistumista asunnosta. Naisen ystävä vahvisti, että nainen oli kertonut seksuaaliväkivallasta heti tapahtuman jälkeen.
DNA-tutkimus ei sulkenut pois sukupuoliyhteyttä, vaikka naisen myöhempi seksuaalinen kanssakäyminen toisen henkilön kanssa vaikutti tutkimustulosten tulkintaan. Miehen näytteissä todettiin myös muualta kuin hänestä itsestään peräisin olevaa DNA:ta.
Oikeus arvioi näyttöä kokonaisuutena. Ratkaisu ei perustunut yksittäiseen tutkimustulokseen, vaan naisen kertomukseen, välittömiin tapahtumanjälkeisiin havaintoihin sekä muuhun sitä tukevaan aineistoon.
Oikeus katsoi naisen nukkuneen teon alkaessa
Käräjäoikeus piti uskottavana, että nainen oli ollut voimakkaasti päihtynyt ja nukahtanut sohvalle. Myös miehen omat aikaisemmat kertomukset tukivat havaintoja naisen humalatilasta ja nukahtamisesta.
Oikeuden mukaan nainen ei ollut osallistunut sukupuoliyhteyteen vapaaehtoisesti. Miehen täytyi ymmärtää, ettei nukkuva ja voimakkaasti päihtynyt nainen ollut antanut suostumustaan tekoon.
Sormin tapahtunutta sukupuoliyhteyttä koskenut osa syytteestä jäi sen sijaan näyttämättä. Muilta osin oikeudelle ei jäänyt varteenotettavaa epäilyä miehen syyllisyydestä raiskaukseen.
Uhrille korvauksia kärsimyksestä ja tilapäisestä haitasta
Käräjäoikeus määräsi miehen maksamaan naiselle 3 800 euroa kärsimyksestä ja 1 000 euroa tilapäisestä haitasta. Lisäksi hänen on korvattava 100 euroa asianhoitokuluja sekä 3 589,30 euroa asianomistajan oikeudenkäyntikuluja.
Arvioinnissa huomioitiin muun muassa lääkärin toteama akuutti stressireaktio ja työkyvyttömyys sekä teon aiheuttama kärsimys.
Mies velvoitettiin korvaamaan valtiolle myös asianomistajan avustamisesta maksetut 1 506,01 euroa.
Raiskauksesta ehdollista vankeutta ja yhdyskuntapalvelua
Oulun käräjäoikeus tuomitsi miehen raiskauksesta vuoden ja kymmenen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Koeaika päättyy 31. toukokuuta 2028.
Pelkkää ehdollista vankeutta ei pidetty riittävänä, joten sen oheen määrättiin 70 tuntia yhdyskuntapalvelua. Käräjäoikeus huomioi ratkaisussaan muun muassa sen, ettei miehellä ollut aikaisempaa rikosrekisteriä.
Lisäksi mies määrättiin maksamaan valtiolle 80 euron rikosuhrimaksu ja 160,80 euroa todistelukustannuksia.
