Etelä-Poh­jan­maan kärä­jäoi­keus käsitteli pahoin­pi­te­lyä, joka tapahtui Evi­jär­vellä 16. hei­nä­kuuta 2025. Kärä­jäoi­keus antoi asiassa tuomion syyskuun alku­puo­lella.

Syyttäjä vaati 29-vuo­tiaalle naiselle ran­gais­tusta pahoin­pi­te­lystä

Rikok­sesta epäiltiin 29-vuotiasta naista, joka oli teko­het­kellä 28-vuotias.

Syyttäjä vaati hänelle ran­gais­tusta pahoin­pi­te­lystä.

Lisäksi syyttäjä vaati naista maksamaan valtiolle 80 euron riko­suh­ri­mak­sun ja kor­vaa­maan asiassa syntyneet todis­te­lu­kus­tan­nuk­set.

Naisen syy­tet­tiin lyöneen miestä päähän ja ylä­var­ta­loon

Syyttäjän mukaan nainen löi silloista mie­sys­tä­väänsä pään ja ylä­var­ta­lon alueille.

Hän raapi miestä kasvoihin, kaulaan ja rin­ta­ke­hään.

Väki­val­lasta aiheutui miehelle kipua ja raa­pi­mis­jäl­kiä.

Miehellä ei ollut asiassa ran­gais­tus- tai kor­vaus­vaa­ti­muk­sia.

Mies haki nai­sys­tä­vänsä sau­na­lau­talta

Mies kertoi oikeu­dessa menneensä tapah­tu­ma­päi­vänä hakemaan silloista nai­sys­tä­väänsä vesis­koot­te­rilla sau­na­lau­talta.

Nainen ryhtyi moit­ti­maan miestä siitä, että tämä oli saapunut sovittua hakuaikaa myöhemmin.

Osa­puol­ten välille syntyi sanal­li­nen riita.

Mies lähti ajamaan vesis­koot­te­rilla nainen takanaan istuen.

Myöhemmin kaksikko siirtyi autoon.

Nainen raapi miestä vesis­koot­te­rin kyydissä

Miehen mukaan nainen raapi häntä vesis­koot­te­ri­mat­kan aikana.

Raa­pi­mi­nen jatkui myöhemmin autossa.

Mies kertoi naisen aiheut­ta­neen hänelle oikeu­dessa esi­te­tyissä valo­ku­vissa näkyneet vammat.

Nainen myös löi miestä kädellään heidän ollessaan vesis­koot­te­rin kyydissä.

Mies kertoi naisen hakanneen häntä autossa

Mies piti mah­dol­li­sena, että nainen löi häntä myös myöhemmin autossa.

Hän ei kui­ten­kaan enää oikeu­dessa muistanut tätä osuutta tapah­tu­mista tarkasti.

Syyttäjä vetosi miehen esi­tut­kin­nassa antamaan ker­to­muk­seen.

Esi­tut­kin­nassa mies oli kertonut naisen rau­hoit­tu­neen hetkeksi mutta jatkaneen hak­kaa­mista autossa.

Miehen tuolloin antaman ker­to­muk­sen mukaan nainen istui auton etu­pen­killä ja löi häntä useita kertoja nyrkillä kasvoihin.

Mies vahvisti oikeu­dessa muis­ta­neensa tapah­tu­mat esi­tut­kin­nassa oikein.

Nainen ei saapunut kärä­jäoi­keu­teen

Nainen ei saapunut riko­sa­sian pää­kä­sit­te­lyyn.

Hänet oli haastettu istuntoon uhalla, että asia voitiin käsitellä ja ratkaista hänen pois­sao­los­taan huo­li­matta.

Kärä­jäoi­keus käsitteli asian naisen pois­sao­losta huo­li­matta.

Valo­ku­vissa näkyi raa­pi­mis­jäl­kiä eri puolilla ylä­var­ta­loa

Oikeu­dessa esi­tet­tiin kir­jal­li­sena todis­teena valokuvia miehelle aiheu­tu­neista vammoista.

Kuvissa näkyi raa­pi­mis­jäl­kiä miehen kasvojen, kaulan, rin­ta­ke­hän ja vatsan alueella.

Kärä­jäoi­keu­den mukaan jäljet olivat selvästi pit­käh­köillä kynsillä aiheu­tet­tuja.

Oikeus totesi yleisen elä­män­ko­ke­muk­sen perus­teella, että täl­lai­sesta raa­pi­mi­sesta aiheutuu kipua.

Kärä­jäoi­keus piti miehen ker­to­musta luo­tet­ta­vana

Miestä kuultiin oikeu­dessa todis­ta­jana ilman vakuu­tusta, koska hänellä ei ollut asiassa vaa­ti­muk­sia.

Kärä­jäoi­keus arvioi miehen ker­to­musta yhdessä vammoista otettujen valo­ku­vien kanssa.

Oikeus katsoi näy­te­tyksi, että nainen löi miestä pään ja ylä­var­ta­lon alueille sekä raapi tätä kasvoihin, kaulaan ja rin­ta­ke­hään.

Naisen syyl­li­syy­destä ei kärä­jäoi­keu­den mukaan jäänyt järkevää epäilystä.

Menettely täytti pahoin­pi­te­lyn tun­nus­mer­kis­tön.

Kasvoihin koh­dis­tu­nutta väki­val­taa pidettiin moi­tit­ta­vana

Naisella ei ollut aikai­sem­pia rikos­re­kis­te­ri­mer­kin­töjä.

Kärä­jäoi­keus piti miehen kasvoihin koh­dis­tu­nutta väki­val­taa moi­tit­ta­vana.

Toisaalta väki­val­lasta aiheu­tu­neet vammat jäivät suh­teel­li­sen vähäi­siksi raa­pi­mis­jäl­jiksi.

Teosta aiheu­tu­nut kipu oli myös lyhy­tai­kaista.

Oikeus piti läh­tö­koh­tai­sesti oikea­suh­tai­sena seu­raa­muk­sena 35 päi­vä­sa­kon ran­gais­tusta.

Vapau­den­me­ne­tys alensi mak­set­ta­vien sakkojen määrää

Nainen oli ollut rikoksen vuoksi vapau­tensa menet­tä­neenä 17.–18. hei­nä­kuuta 2025.

Kärä­jäoi­keus huomioi vapau­den­me­ne­tyk­sen ran­gais­tusta mää­rä­tes­sään.

Ran­gais­tuk­sesta vähen­net­tiin kahdeksan päi­vä­sak­koa.

Vähen­nyk­sen jälkeen naisen mak­set­ta­vaksi jäi 27 päi­vä­sak­koa.

Nainen sai 162 euron sakot

Kärä­jäoi­keus tuomitsi naisen pahoin­pi­te­lystä 35 päi­vä­sak­koon.

Päi­vä­sa­kon raha­mää­räksi vah­vis­tet­tiin kuusi euroa.

Rahal­li­nen määrä perustui kärä­jäoi­keu­den arvioon, koska naisesta ei ollut käy­tet­tä­vissä vero­tus­tie­toja eikä hän ollut antanut tuloil­moi­tusta.

Ennen vapau­den­me­ne­tyk­sen perus­teella tehtyä vähen­nystä sakkojen määrä oli 210 euroa.

Naisen mak­set­ta­vaksi jäi vähen­nyk­sen jälkeen 27 päi­vä­sak­koa eli yhteensä 162 euroa.

Nainen vel­voi­tet­tiin maksamaan valtiolle 284 euroa

Miehelle mak­set­tiin valtion varoista mat­ka­kus­tan­nus­ten, ansion­me­ne­tyk­sen ja osa­päi­vä­ra­han kor­vauk­sena yhteensä 204 euroa.

Kärä­jäoi­keus katsoi miehen kuu­le­mi­sen olleen tarpeen asian sel­vit­tä­mi­seksi.

Nainen vel­voi­tet­tiin kor­vaa­maan valtiolle 204 euron todis­te­lu­kus­tan­nuk­set.

Lisäksi hänen on mak­set­tava valtiolle 80 euron riko­suh­ri­maksu.