Kymenlaakson käräjäoikeus tuomitsi 27-vuotiaan Saara Sofia Josefina Hassisen törkeästä pahoinpitelystä, pahoinpitelystä, laittomasta uhkauksesta ja huumausaineen käyttörikoksesta kahden vuoden ja neljän kuukauden ehdottomaan vankeuteen.
Nainen oli rikosten tapahtumahetkellä 25-vuotias.
Samassa asiassa syytettynä olleen 35-vuotiaan miehen pahoinpitelysyyte hylättiin. Mies oli väitetyn teon tapahtumahetkellä 33-vuotias.
Nainen pahoinpiteli kumppaniaan toistuvasti
Pahoinpitely ja laiton uhkaus tapahtuivat Kouvolassa 15. elokuuta ja 2. lokakuuta 2024 välisenä aikana.
Nainen löi silloista seurustelukumppaniaan useilla eri kerroilla käsivarsiin ja ylävartaloon. Väkivaltaa tapahtui muun muassa miehen kotona sängyllä ja sohvalla sekä talon pihalla.
Nainen heitti lisäksi yhden tilanteen yhteydessä palavan tupakantumpin miehen syliin.
Teot aiheuttivat miehelle kipua ja mustelmia yläraajoihin. Lääkäri havaitsi miehellä kaikkiaan noin 20 eri-ikäistä mustelmaa.
Käräjäoikeuden mukaan nainen aiheutti miehelle kipua ja mustelmia ainakin kuudella eri kerralla.
Nainen uhkasi kynsisaksilla
Syyttäjän mukaan nainen uhkasi miestä useilla eri kerroilla veitsellä, kynsisaksilla tai muulla terävällä esineellä.
Käräjäoikeus katsoi kuitenkin vain yhden uhkaustilanteen tulleen näytetyksi.
Naisella oli tilanteessa kynsisakset kädessään. Miehen tartuttua hänen ranteisiinsa nainen nosti sakset lyöntiasentoon ja kysyi mieheltä, löisikö hän vai päästäisikö mies irti.
Käräjäoikeuden mukaan saksien nostaminen lyöntiasentoon ja kysymys lyömisestä täyttivät laittoman uhkauksen tunnusmerkistön.
Muilta osin laittomia uhkauksia koskenut syyte hylättiin.
Tilanne kärjistyi puukotukseen
Törkeä pahoinpitely tapahtui miehen kodissa Kouvolassa 2. lokakuuta 2024.
Mies oli tilannut naiselle ambulanssin tämän voinnin ja käyttäytymisen vuoksi. Käräjäoikeuden mukaan nainen suuttui ambulanssin tilaamisesta ja aloitti väkivallan.
Nainen potki miestä alavartaloon, puri tätä käteen ja yritti lyödä käsillään. Hän rikkoi asunnossa laseja ja otti tämän jälkeen keittiöveitsen.
Veitsen terän pituus oli noin 20 senttimetriä.
Nainen löi tai pisti veitsellä miestä oikeaan kylkeen. Veitsi lävisti miehen työtakin ja paidan sekä aiheutti kylkiluiden alueelle noin kaksi senttimetriä syvän pistohaavan.
Miehelle aiheutui lisäksi puremajälkiä, mustelmia ja kipua. Pistohaavasta jäi arpi.
Veitsenisku ei aiheuttanut välitöntä hengenvaaraa, mutta lääkärin mukaan kylkeen kohdistunut isku olisi voinut aiheuttaa vakavia vammoja.
Naisella oli kannabista hallussaan
Nainen käytti 2. lokakuuta 2024 laittomasti kannabista.
Hän piti lisäksi omaa käyttöään varten hallussaan 1,78 grammaa kannabista.
Miestä syytettiin pahoinpitelystä
Myös mies sai syytteen pahoinpitelystä.
Syyttäjän mukaan mies löi naista ylävartaloon samassa tilanteessa, jossa nainen oli lyönyt miestä ja heittänyt palavan tupakantumpin tämän päälle.
Naisen korvausvaatimus mieheltä oli 200 euroa kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta.
Syyttäjä vaati rangaistusta viidestä rikoksesta
Syyttäjä vaati naiselle rangaistusta pahoinpitelystä, laittomasta uhkauksesta, huumausaineen käyttörikoksesta ja törkeästä pahoinpitelystä.
Miehelle syyttäjä vaati rangaistusta pahoinpitelystä.
Tuomioasiakirjassa ei ilmoitettu syyttäjän vaatimien rangaistusten täsmällistä lajia tai määrää.
Syyttäjä vaati molemmille 80 euron rikosuhrimaksua. Naiselta vaadittiin lisäksi 144 euron päihdetutkimuskustannuksia sekä velvollisuutta korvata valtiolle todistelukustannukset.
Puukotettu mies vaati naiselta yhteensä 10 000 euroa korvauksena kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta sekä 10 000 euroa loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä.
Hän vaati lisäksi 300 euroa pysyvästä kosmeettisesta haitasta ja 2 258,20 euroa ansionmenetyksestä.
Nainen myönsi osan teoista
Nainen myönsi toistuvan pahoinpitelyn mutta kertoi, ettei muistanut tapahtumien yksityiskohtia eikä osannut sanoa, olivatko kaikki syytteessä kuvatut tilanteet tapahtuneet.
Hän kiisti laittoman uhkauksen. Nainen myönsi kysyneensä kynsisakset kädessään, löisikö hän vai päästäisikö mies irti, mutta katsoi, ettei menettely täyttänyt rikoksen tunnusmerkistöä.
Nainen myönsi huumausaineen käyttörikoksen.
Puukotuksen nainen myönsi, mutta kiisti syyllistyneensä törkeään pahoinpitelyyn. Hänen mukaansa teko täytti ainoastaan tavallisen pahoinpitelyn tunnusmerkistön.
Nainen kertoi saaneensa paniikkikohtauksen
Naisen mukaan puukotusta edelsivät riita ja mahdollisesta erosta keskusteleminen. Hän kertoi tilanteen aiheuttaneen voimakasta ahdistusta.
Nainen koki, ettei mies päästänyt häntä poistumaan asunnosta. Hänen mukaansa tilanne laukaisi paniikin ja aikaisempiin väkivaltakokemuksiin liittyviä traumamuistoja.
Nainen kertoi ottaneensa veitsen päästäkseen pois uhkaavalta tuntuneesta tilanteesta. Hänen mukaansa tarkoituksena ei ollut vahingoittaa tai tappaa miestä, vaan päästä tämän läheisyydestä pois ja rauhoittumaan.
Nainen sanoi toimineensa paniikissa eikä kyenneensä ajattelemaan järkevästi.
Korvausvaatimuksista nainen hyväksyi tilapäisen haitan korvaukseksi yhteensä 1 800 euroa. Kärsimyskorvauksista hän hyväksyi määrällisesti 600 euroa laittoman uhkauksen ja 1 500 euroa törkeän pahoinpitelyn osalta, mikäli oikeus katsoisi hänen syyllistyneen kyseisiin rikoksiin.
Pysyvästä kosmeettisesta haitasta nainen hyväksyi 100 euroa. Ansionmenetysvaatimuksen hän hyväksyi enintään 30 tunnilta 20 euron tuntikorvauksen mukaan.
Mies vetosi hätävarjeluun
Mies kiisti pahoinpitelysyytteen.
Hänen mukaansa nainen oli lyönyt häntä ja heittänyt palavan tupakantumpin hänen päälleen. Mies kertoi ainoastaan huitaisseensa naista torjuakseen tämän hyökkäyksen.
Mies katsoi toimineensa sallitussa hätävarjelussa. Toissijaisesti hänen mukaansa kyse olisi voinut olla korkeintaan lievästä pahoinpitelystä.
Hän kiisti naisen 200 euron korvausvaatimuksen perusteeltaan.
Oikeus katsoi puukotuksen tahalliseksi
Käräjäoikeuden mukaan mies yritti auttaa itsetuhoisesti käyttäytynyttä naista tilaamalla paikalle ambulanssin ja estämällä tätä poistumasta ennen avun saapumista.
Äänitallenteen perusteella mies käyttäytyi tilanteessa rauhallisesti eikä antanut aihetta väkivallalle.
Käräjäoikeus katsoi naisen ottaneen veitsen tarkoituksellisesti ja pistäneen sillä miestä kylkeen. Työvaatteiden lävistyminen, pistohaavan siisti jälki ja iskun kohdistuminen keskivartaloon osoittivat, ettei kyse ollut tahattomasta huitaisusta.
Oikeuden mukaan naisen paniikki tai aikaisempiin kokemuksiin liittyneet traumamuistot eivät poistaneet teon tahallisuutta tai oikeudenvastaisuutta.
Pitkän teräaseen käyttäminen, iskun kohdistaminen hengenvaaralliselle alueelle, lähisuhde ja tapahtumapaikkana ollut miehen koti tekivät pahoinpitelystä kokonaisuutena arvostellen törkeän.
Miehen pahoinpitelysyyte hylättiin
Käräjäoikeus katsoi miehen huitaisseen naista torjuakseen tämän lyöntiä.
Nainen oli ennen miehen huitaisua lyönyt tätä ja heittänyt palavan tupakantumpin hänen päälleen.
Oikeuden mukaan mies toimi sallitussa hätävarjelussa. Pahoinpitelysyyte ja naisen korvausvaatimus hylättiin.
Mies ei saanut rangaistusta eikä hänelle määrätty rikosuhrimaksua.
Nainen sai yli kaksi vuotta ehdotonta vankeutta
Nainen tuomittiin pahoinpitelystä, laittomasta uhkauksesta, huumausaineen käyttörikoksesta ja törkeästä pahoinpitelystä yhteiseen kahden vuoden ja neljän kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen.
Käräjäoikeus katsoi, että yksinomaan törkeästä pahoinpitelystä oli määrättävä kaksi vuotta ja kolme kuukautta vankeutta. Muut rikokset korottivat rangaistusta kuukaudella.
Naisen 2.–11. lokakuuta 2024 kestänyt vapaudenmenetys vähennetään rangaistuksesta.
Maksettavaa kertyi yli 16 000 euroa
Nainen määrättiin maksamaan miehelle 4 500 euroa kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta.
Loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä hänen on maksettava 3 300 euroa ja pysyvästä kosmeettisesta haitasta 100 euroa.
Nainen velvoitettiin lisäksi korvaamaan miehelle 2 258,20 euroa ansionmenetyksestä.
Miehelle maksettavia korvauksia kertyi yhteensä 10 158,20 euroa. Korvauksille kertyy lisäksi viivästyskorkoa.
Naisen on maksettava valtiolle 80 euron rikosuhrimaksu ja korvattava 144 euron päihdetutkimuskustannukset.
Hänet velvoitettiin myös korvaamaan valtiolle miehen oikeudenkäyntiavustajan 5 948,70 euron palkkio ja arvonlisävero.
Kiinteää maksettavaa kertyi siten yhteensä 16 330,90 euroa viivästyskorkojen lisäksi.
Todistelukustannuksia ei aiheutunut.
Naisen puolustamisesta ja avustamisesta maksettiin valtion varoista yhteensä 5 120,40 euroa. Tämä summa jäi hänen taloudellisten olojensa vuoksi valtion vahingoksi.
Asia ratkaistiin Kymenlaakson käräjäoikeudessa
Rikosasia tuli vireille Kymenlaakson käräjäoikeudessa 19. tammikuuta.
Tuomioasiakirjassa ei ilmoitettu pääkäsittelyn tarkkaa päivämäärää. Istunto kesti neljä ja puoli tuntia.
Kymenlaakson käräjäoikeus antoi tuomionsa keskiviikkona 26. elokuuta.
Ratkaisuun saa hakea muutosta. Tyytymättömyydestä on ilmoitettava viimeistään 2. syyskuuta ja valitus on toimitettava viimeistään 25. syyskuuta.





