Keski-Suomen kärä­jäoi­keus ratkaisi rahan­pe­sua­sian, jossa nainen antoi pank­ki­ti­linsä tun­te­mat­to­man henkilön käyttöön palkkiota vastaan Jyväs­ky­lässä. Tilille siir­ret­tiin rikok­sella saatuja varoja, jotka nos­tet­tiin auto­maa­tista kätei­seksi 14 nostolla.

Kesä­kuussa 2024 tapah­tu­nutta rahan­siir­toa edelsi erikoinen varotoimi: nainen siirsi ensin omat rahansa toiselle tilille. Nykyisin 39-vuotias nainen kertoi halun­neensa pitää omat rahansa turvassa.

Kärä­jäoi­keus antoi rat­kai­sunsa elokuun lop­pu­puo­lella.

Tapaa­mi­nen sovittiin Teleg­ra­missa

Syyttäjä vaati naiselle ran­gais­tusta rahan­pe­susta. Syytteen mukaan nainen oli sopinut Telegram-sovel­luk­sessa tili­nu­me­ronsa anta­mi­sesta toisen henkilön käyttöön. He tapasivat Tou­ru­lassa 5. kesäkuuta rahan­siir­toa ja käteis­nos­toja varten.

Tilille tuli 5 400 euroa toiselta naiselta rikok­sella saatuja varoja. Tilin­hal­tija nosti koko summan auto­maa­tista, luovutti toiselle hen­ki­lölle 5 100 euroa ja piti itsellään 300 euroa palkkiona.

Nainen myönsi toi­mi­neensa näin, mutta kiisti tien­neensä tai pitä­neensä edes toden­nä­köi­senä rahojen rikol­lista alkuperää. Hän katsoi syyl­lis­ty­neensä rahan­pe­su­rik­ko­muk­seen tai tois­si­jai­sesti tuot­ta­muk­sel­li­seen rahan­pe­suun.

Rahojen alkuperää ei kysytty

Nainen kertoi arvioi­neensa tilin käytön syyksi sen, ettei pyy­tä­jällä ollut tietyn pankin tiliä tai ettei raha­suo­ri­tus saanut tukien vuoksi näkyä tämän omalla tilillä. Hän ei ollut kysynyt rahojen alkuperää tai käyt­tö­tar­koi­tusta.

Omien rahojensa siir­tä­mistä turvaan nainen selitti myös huonolla las­ku­pääl­lään: hän ei halunnut rahojen määrän menevän sekaisin nostoja teh­des­sään. Kärä­jäoi­keus piti jär­jes­te­lyä merkkinä siitä, että nainen oli toden­nä­köi­sesti tun­nis­ta­nut siihen liittyviä uhkia.

Oikeus korosti tilin antamisen tun­te­mat­to­mien välisiin rahan­siir­toi­hin olevan poik­keuk­sel­lista. Käteis­nos­tot puo­les­taan vai­keut­ti­vat rahojen jäl­jit­tä­mistä. Jo mah­dol­lis­ten tuki­vai­ku­tus­ten poh­ti­mi­nen osoitti oikeuden mukaan naisen ymmär­tä­neen jär­jes­te­lyyn voivan liittyä epäa­sial­li­sia syitä.

Kärä­jäoi­keus katsoi naisen toimineen törkeän huo­li­mat­to­masti ryh­tyes­sään hyötyä saa­dak­seen jär­jes­te­lyyn sel­vit­tä­mättä rahojen alkuperää.

Ehdol­lista vankeutta ja koko summan kor­vaa­mi­nen

Nainen tuo­mit­tiin rahan­pe­susta kolmen kuukauden ehdol­li­seen van­keu­teen. Koeaika päättyy 27. elokuuta 2028. Lisäksi hänen on mak­set­tava 80 euron riko­suh­ri­maksu.

Nainen vel­voi­tet­tiin kor­vaa­maan rahansa menet­tä­neelle uhrille 5 400 euroa. Hän oli hyväk­sy­nyt kor­vaus­vas­tuunsa vain oman palk­kionsa osalta ja pyytänyt laajemman vastuun sovit­te­lua talou­del­li­sen tilan­teensa vuoksi.

Kärä­jäoi­keu­den mukaan naisen toiminta oli ollut keskeistä rahojen pää­ty­mi­sessä tie­ty­mät­tö­miin. Täyttä kor­vaus­vas­tuuta ei pidetty koh­tuut­to­mana, eikä sitä soviteltu.