Kanta-Hämeen kärä­jäoi­keus käsitteli elokuussa kahta törkeää vero­pe­tosta. Rikokset tapah­tui­vat Forssassa vuosina 2017-2021. Kärä­jäoi­keus antoi asiassa tuomion 19. elokuuta.

Syyttäjä vaati naiselle ran­gais­tusta kahdesta törkeästä vero­pe­tok­sesta

Rikok­sista epäiltiin 54-vuotiasta naista. Hän oli tekojen aikana 45-49-vuotias.

Syyttäjä vaati naiselle ran­gais­tusta kahdesta törkeästä vero­pe­tok­sesta. Lisäksi syyttäjä vaati häntä maksamaan valtiolle 80 euron riko­suh­ri­mak­sun.

Syyttäjän mukaan nainen jätti vaa­te­kaup­payh­tiön toi­mi­tus­joh­ta­jana, hal­li­tuk­sen jäsenenä, enem­mis­töo­sak­kaana ja tosia­sial­lista mää­räys­val­taa käyt­tä­vänä osan yhtiön myynnistä kir­jan­pi­don ulko­puo­lelle.

Yhtiön myyn­ti­tu­loja ohjattiin naisen omistaman toisen yhtiön pank­ki­ti­lille kir­jaa­matta niitä vaa­te­kaup­payh­tiön kir­jan­pi­toon. Nainen otti myös yhtiölle kuuluneen mak­su­pa­lau­tuk­sen omalle pank­ki­ti­lil­leen.

Yhtiön tulo­ve­roil­moi­tuk­sista puuttui vuosina 2018-2021 tuloja yhteensä yli 283 000 euroa. Menet­te­lyllä väl­tet­tiin tuloveroa 18 154,27 euroa ja arvon­li­sä­ve­roa 70 611,36 euroa. Väl­tet­ty­jen verojen määrä oli yhteensä 88 765,63 euroa.

Toisessa törkeässä vero­pe­tok­sessa nainen ohjasi yhtiön myyn­ti­tu­loja hen­ki­lö­koh­tai­selle pank­ki­ti­lil­leen ja siirsi niitä yhtiölle siten, että siirrot kir­jat­tiin yhtiön velaksi hänelle.

Nainen piti itsellään myös yhtiön käteis­myyn­ti­tu­loja ja yhtiölle kuuluneen mak­su­pa­lau­tuk­sen. Hän nosti yhtiöstä varoja, joilla yhtiön hänelle kir­ja­tuksi väitettyä velkaa kui­tat­tiin.

Nainen jätti ilmoit­ta­matta hen­ki­lö­koh­tai­sessa vero­tuk­ses­saan yhtiöltä saamiaan, pei­tel­lyksi osingoksi kat­sot­tuja tuloja yhteensä lähes 197 000 euroa. Menet­te­lyllä väl­tet­tiin veroja 51 124,09 euroa.

Kahdella rikok­sella väl­tet­ty­jen verojen yhteis­määrä oli 139 889,72 euroa.

Nainen tunnusti kaksi törkeää vero­pe­tosta

Nainen tunnusti mene­tel­leensä molempien syyt­tei­den teon­ku­vauk­sissa ker­ro­tulla tavalla ja myönsi syytteet oikeiksi.

Hän myönsi myös Vero­hal­lin­non kor­vaus­vaa­ti­muk­set perus­teil­taan ja mää­ril­tään oikeiksi.

Kärä­jäoi­keus piti tun­nus­tusta kir­jal­li­sen näytön tukemana

Kärä­jäoi­keu­della ei ollut aihetta epäillä naisen tun­nus­tuk­sen oikeel­li­suutta. Tun­nus­tusta tukivat muun muassa vero­tar­kas­tus­ker­to­mus, laskelmat väl­te­tyistä veroista, veroil­moi­tuk­set sekä verotusta koskevat päätökset.

Oikeus katsoi naisen mene­tel­leen syyt­teissä kuvatulla tavalla ja syyl­lis­ty­neen kahteen törkeään vero­pe­tok­seen.

Ensim­mäi­sellä rikok­sella tavoi­tel­tiin huo­mat­ta­vaa talou­del­lista hyötyä. Menet­te­lyä jat­ket­tiin useiden tili­kau­sien ajan, ja sitä pyrittiin peit­tä­mään kier­rät­tä­mällä yhtiön myyn­ti­tu­loja toisen yhtiön pank­ki­ti­lin kautta. Myyn­ti­tu­loja myös lai­nat­tiin kei­no­te­koi­sesti takaisin yhtiölle sen omina varoina.

Toi­sel­la­kin rikok­sella tavoi­tel­tiin huo­mat­ta­vaa talou­del­lista hyötyä. Kärä­jäoi­keus piti molempia tekoja myös koko­nai­suu­tena arvos­tel­len törkeinä.

Vero­hal­linto vaati yli 48 000 euron kor­vauk­sia

Vero­hal­linto vaati naiselta yhteensä 48 638,40 euroa vahin­gon­kor­vauk­sia.

Ensim­mäi­sen rikoksen perus­teella Vero­hal­linto vaati 17 620,24 euroa väl­te­tystä tulo­ve­rosta ja 21 144,26 euroa väl­te­tystä arvon­li­sä­ve­rosta. Vaa­ti­muk­sen yhteis­määrä oli 38 764,50 euroa.

Toisen rikoksen perus­teella Vero­hal­linto vaati 9 873,90 euroa väl­te­tystä hen­ki­lö­koh­tai­sesta tulo­ve­rosta.

Kor­vauk­sille vaa­dit­tiin vii­väs­tys­kor­koa tuomion anta­mi­sesta lähtien. Kor­vauk­sista vähen­ne­tään mah­dol­li­set määrät, jotka saadaan peri­tyiksi hal­lin­nol­li­sessa jär­jes­tyk­sessä tai muutoin.

Nainen myönsi kor­vaus­vaa­ti­muk­set koko­nai­suu­des­saan.

Naiselle vuosi ehdol­lista vankeutta

Kärä­jäoi­keus tuomitsi naisen kahdesta törkeästä vero­pe­tok­sesta yhden vuoden ehdol­li­seen van­keus­ran­gais­tuk­seen. Koeaika päättyy 18. elokuuta 2028.

Ilman naisen myö­tä­vai­ku­tusta rikosten sel­vit­tä­mi­seen oikeu­den­mu­kai­nen ran­gais­tus olisi kärä­jäoi­keu­den mukaan ollut vuosi ja viisi kuukautta vankeutta. Ran­gais­tusta lie­ven­net­tiin, koska nainen tunnusti menet­te­lynsä jo esi­tut­kin­nassa.

Nainen mää­rät­tiin maksamaan valtiolle 80 euron riko­suh­ri­maksu ja kor­vaa­maan valtiolle puo­lus­ta­jansa palk­kiosta sekä kuluista maksetut 1 321,52 euroa.

Lisäksi nainen vel­voi­tet­tiin maksamaan Vero­hal­lin­nolle yhteensä 48 638,40 euroa vahin­gon­kor­vauk­sia vii­väs­tys­kor­koi­neen.

Tuomiosta sai ilmoittaa tyy­ty­mät­tö­myyttä 26. elokuuta saakka.