Pohjois-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi 58-vuotiaan naisen pahoinpitelystä 80 päiväsakkoon.
Nainen löi toista naista useita kertoja kasvoihin, piti tätä kaulasta kiinni ja repi hiuksista. Asianomistajalle aiheutui muun muassa aivotärähdys sekä ruhjeita ja turvotusta.
Vastaaja kertoi asianomistajan riehuneen asunnossa ja lyöneen häntä leukaan, minkä jälkeen hänellä oli oman kuvauksensa mukaan pimentynyt.
Pahoinpitely tapahtui Joensuussa
Pahoinpitely tapahtui Joensuussa toisen henkilön asunnossa perjantaina 27. maaliskuuta.
Käräjäoikeuden mukaan nainen tarttui asianomistajaan, kaatoi tämän maahan ja löi häntä useita kertoja nyrkillä kasvojen alueelle.
Nainen piti asianomistajaa kaulasta kiinni siten, että tämän oli vaikea hengittää. Hän myös repi asianomistajaa hiuksista.
Asianomistajalle aiheutui kasvojen turvotusta ja ruhjeita, vasemman silmän mustelma, jälkiä kaulaan sekä aivotärähdys. Hiusten repiminen aiheutti kaljuja kohtia päänahkaan.
Vastaaja oli rikoksen tapahtumahetkellä 57-vuotias.
Syyttäjä vaati rangaistusta pahoinpitelystä
Syyttäjä vaati naiselle rangaistusta pahoinpitelystä.
Tuomioasiakirjassa ei ilmoitettu syyttäjän vaatiman rangaistuksen täsmällistä lajia tai määrää.
Syyttäjä vaati lisäksi naisen velvoittamista maksamaan valtiolle 120 euron rikosuhrimaksun ja korvaamaan valtiolle todistelukustannukset.
Asianomistaja yhtyi syyttäjän rangaistusvaatimukseen. Hän täydensi teonkuvausta hiuksista repimisellä ja väitti pahoinpitelyn pahentaneen hänen ranteensa kipua.
Asianomistaja vaati naiselta 1 500 euroa tilapäisestä fyysisestä haitasta, 1 200 euroa psyykkisestä haitasta, 90 euroa rikkoutuneista koruista ja 60,40 euroa lääkärikuluista. Lisäksi hän vaati oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.
Vastaaja myönsi lyöneensä kasvoihin
Vastaaja tunnusti lyöneensä asianomistajaa nyrkillä kasvoihin yhdestä kolmeen kertaa.
Hän myönsi aiheuttaneensa asianomistajalle kasvojen turvotusta, vasemman silmän mustelman ja aivotärähdyksen.
Asiassa oli riidatonta, että vastaaja oli tarttunut asianomistajan paitaan, kaatanut tämän maahan ja ollut tämän päällä pitääkseen hänet paikallaan.
Nainen kiisti kuitenkin tarttuneensa asianomistajaa kaulasta tai kurkusta. Hän kiisti myös repineensä tätä hiuksista tai pahentaneensa ranteen kipua.
Vastaaja hyväksyi rikosuhrimaksua ja todistelukustannuksia koskevat vaatimukset. Hän hyväksyi fyysisestä haitasta enintään 600 euron korvauksen mutta kiisti psyykkistä haittaa koskevan vaatimuksen ensisijaisesti kokonaan.
Nainen vaati kaikkien vahingonkorvausten sovittelemista puoleen asianomistajan oman myötävaikutuksen vuoksi.
Nainen kertoi hänellä pimentyneen
Vastaajan mukaan asianomistaja oli tullut asuntoon hakemaan päihtynyttä miesystäväänsä.
Nainen kertoi asianomistajan alkaneen läpsiä, huutaa ja haukkua häntä sekä asunnon haltijaa. Asianomistaja oli vastaajan mukaan myös lyönyt sohvalla maannutta miesystäväänsä.
Vastaaja kertoi tarttuneensa asianomistajan rinnuksiin, kaataneensa tämän lattialle ja istuneensa tämän päälle rauhoittaakseen ja pitääkseen hänet paikallaan.
Kun vastaaja oli irrottanut otteensa asianomistajan toisesta kädestä, asianomistaja oli vastaajan mukaan lyönyt häntä nyrkillä leukaan.
Nainen kertoi, että hänellä oli lyönnin vuoksi pimentynyt. Tämän jälkeen hän oli lyönyt maassa ollutta asianomistajaa yhdestä kolmeen kertaa silmäkulmaan.
Käräjäoikeus katsoi asianomistajan provosoineen vastaajaa huutamalla, haukkumalla ja läpsimällä. Oikeuden mukaan pahoinpitely oli nopeasti seurannut vastareaktio provokaation synnyttämään tunnekuohuun.
Vastaajan käyttämä väkivalta ylitti kuitenkin selvästi sen, mitä voitiin pitää kohtuullisena vastareaktiona.
Valokuvat tukivat asianomistajan kertomusta
Käräjäoikeus piti asianomistajan kertomusta uskottavana. Sitä tukivat vammoista otetut valokuvat sekä potilaskertomukset ja lääkärinlausunnot.
Valokuvissa näkyneet laajat mustelmat, ruhjeet ja turvotus viittasivat oikeuden mukaan useampiin tai voimakkaampiin lyönteihin kuin vastaaja oli myöntänyt.
Kaulalla todetut jäljet sopivat kuristamiseen. Valokuvissa ja lääkärikäynnillä todetut kaljut kohdat puolestaan tukivat kertomusta hiuksista repimisestä.
Käräjäoikeus katsoi naisen syyllistyneen pahoinpitelyyn. Asianomistajan ranteen kivun pahentumisen ei kuitenkaan näytetty aiheutuneen vastaajan menettelystä.
Provokaatio lievensi rangaistusta
Käräjäoikeus arvioi, että pahoinpitelystä olisi lähtökohtaisesti tullut määrätä noin 60 päivän vankeusrangaistus.
Väkivalta oli ollut runsasta ja osittain voimakasta. Se oli kohdistunut erityisen haavoittuville pään ja kaulan alueille ja sisältänyt useita erilaisia tekotapoja.
Asianomistajan provokaatio otettiin kuitenkin huomioon rangaistusta lieventävänä seikkana. Käräjäoikeus katsoi teon olevan tämän vuoksi sovitettavissa ankaralla sakkorangaistuksella.
Nainen tuomittiin 80 päiväsakkoon. Yhden päiväsakon rahamääräksi vahvistettiin 14 euroa, joten sakkoja tuli maksettavaksi yhteensä 1 120 euroa.
Maksettavaa kertyi 6 160,87 euroa
Naisen on maksettava valtiolle 120 euron rikosuhrimaksu ja korvattava 65 euron todistelukustannukset.
Asianomistajalle hänet määrättiin maksamaan 900 euroa tilapäisestä fyysisestä haitasta, 600 euroa tilapäisestä psyykkisestä haitasta, 60,40 euroa lääkärikuluista ja 40 euroa esinevahingoista.
Vahingonkorvauksille kertyy viivästyskorkoa rikoksen tapahtumapäivästä lähtien.
Lisäksi naisen on korvattava asianomistajan oikeudenkäyntikuluja 2 999,45 euroa korkoineen.
Nainen sai oikeusapua 20 prosentin omavastuulla. Hänen avustajansa palkkioksi vahvistettiin 1 280,10 euroa, josta valtio maksaa 1 024,08 euroa. Naisen maksettavaksi jäi 256,02 euron omavastuuosuus.
Sakosta ja muista kiinteistä maksuvelvollisuuksista kertyi yhteensä 6 160,87 euroa. Summaan lisätään määrätyt viivästyskorot.
Käräjäoikeus antoi tuomion elokuussa
Rikosasia tuli vireille Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa keskiviikkona 20. toukokuuta.
Asia käsiteltiin pääkäsittelyssä, jossa kuultiin vastaajaa, asianomistajaa ja yhtä todistajaa. Tuomioasiakirjassa ei ilmoitettu pääkäsittelyn tarkkaa päivää.
Pohjois-Karjalan käräjäoikeus antoi tuomionsa tiistaina 25. elokuuta.
Ratkaisusta voi valittaa. Tyytymättömyydestä on ilmoitettava viimeistään 1. syyskuuta ja valitus on toimitettava viimeistään 24. syyskuuta. Tuomioasiakirjasta ei vielä ilmene, ilmoitetaanko ratkaisuun tyytymättömyyttä.





