Kainuun kärä­jäoi­keus käsitteli elokuussa kahta vahin­gon­te­koa ja yhtä kaval­lusta. Teot sijoit­tui­vat syyt­tei­den mukaan Sotkamoon 1. tam­mi­kuuta ja 17. tou­ko­kuuta 2024 välisenä aikana. Kärä­jäoi­keus antoi asiassa tuomion elokuun lop­pu­puo­lella.

Syyttäjä vaati ran­gais­tusta kolmesta rikok­sesta

Rikok­sista epäiltiin 55-vuotiasta naista ja 63-vuotiasta miestä. Nainen oli tekojen aikaan 53-vuotias ja mies 61-vuotias.

Syyttäjä vaati naiselle ran­gais­tusta vahin­gon­teosta ja kaval­luk­sesta sekä miehelle vahin­gon­teosta. Syyttäjä vaati lisäksi vastaajia kor­vaa­maan valtiolle todis­te­lu­kus­tan­nuk­set yhteis­vas­tuul­li­sesti. Naiselta vaa­dit­tiin myös 80 euron riko­suh­ri­mak­sua.

Vuokra-asunto sot­ket­tiin syyttäjän mukaan kaut­taal­taan

Syyttäjän mukaan nainen sotki vuok­raa­mansa asunnon kaut­taal­taan ja vahin­goitti ainakin ulko-oven kahvoja, keittiön kaappeja, ikkunoita, huo­ne­ka­luja ja asunnon pintoja. Lisäksi hänen väi­tet­tiin hävit­tä­neen asunnon avaimet.

Kaval­lus­syyt­teen mukaan nainen anasti asunnosta omis­ta­jalle kuuluneet jääkaapin ja tele­vi­sion. Miestä puo­les­taan syy­tet­tiin asunnon oven rik­ko­mi­sesta kirveellä.

Nainen vetosi syy­teoi­keu­den van­hen­tu­mi­seen

Nainen kiisti vahin­gon­teon ja vaati syytteen hyl­kää­mistä van­hen­tu­neena.

Hän myönsi, että jääkaappi oli viety asunnosta, mutta hänen mukaansa siihen oli asun­no­no­mis­ta­jan lupa. Nainen kiisti tele­vi­sion viemisen. Hänen mukaansa teko voisi omai­suu­den laadun ja arvon vuoksi täyttää kor­kein­taan lievän kaval­luk­sen tun­nus­mer­kis­tön, jolloin syy­teoi­keus olisi van­hen­tu­nut.

Nainen kiisti myös kor­vaus­vaa­ti­muk­set ja riko­suh­ri­mak­sun. Miehen vastausta vahin­gon­te­ko­syyt­tee­seen ei selos­tettu tuomiossa.

Valo­ku­vissa näkyi lunta

Nainen oli haastettu vas­taa­maan syyt­tei­siin 13. tou­ko­kuuta. Vahin­gon­teon syy­teoi­keus vanhenee kahdessa vuodessa.

Asunnon vau­rioista otetuissa valo­ku­vissa näkyi lunta, ja asun­no­no­mis­taja kertoi kuvan­neensa huo­neis­ton talvella. Kärä­jäoi­keu­den mukaan kuvien perus­teella voitiin varmasti todeta, että vahingot olivat syntyneet ennen 12. tou­ko­kuuta 2024. Vahin­gon­te­koa koskeva syy­teoi­keus oli siten van­hen­tu­nut.

Kärä­jäoi­keus arvioi käytetyn jääkaapin ja tele­vi­sion yhtei­sar­voksi kor­kein­taan 400–500 euroa. Tämän vuoksi teko olisi tullut arvioida lievänä kaval­luk­sena, jonka syy­teoi­keus vanhenee kahdessa vuodessa.

Syyttäjä ja asun­no­no­mis­taja eivät pystyneet osoit­ta­maan tarkkaa tekoaikaa. Esitetyn näytön perus­teella mah­dol­li­nen kavallus oli kuitenkin tapah­tu­nut ennen 12. tou­ko­kuuta 2024, joten myös sitä koskeva syy­teoi­keus oli van­hen­tu­nut.

Miestä kos­ke­neessa asiassa asun­no­no­mis­taja ilmoitti pää­kä­sit­te­lyn alussa, ettei hänellä ollut miestä kohtaan vaa­ti­muk­sia. Syyttäjä luopui tämän jälkeen kaikista miestä kos­ke­neista vaa­ti­muk­sista.

Asun­no­no­mis­taja vaati 4 700 euroa

Asun­no­no­mis­taja vaati naiselta yhteensä 4 700 euroa asunnolle aiheu­te­tuista vahin­goista, kor­jaus­kus­tan­nuk­sista sekä jää­kaa­pista ja tele­vi­siosta. Nainen kiisti vaa­ti­muk­sen koko­nai­suu­des­saan.

Asun­no­no­mis­taja ei esittänyt miestä kohtaan ran­gais­tus- tai kor­vaus­vaa­ti­muk­sia. Kum­mal­le­kaan vas­taa­jalle ei määrätty kor­vaus­vel­vol­li­suutta.

Naisen syytteet hylättiin

Kärä­jäoi­keus hylkäsi naista koskeneet vahin­gon­teko- ja kaval­lus­syyt­teet van­hen­tu­neina. Hänelle ei määrätty ran­gais­tusta, riko­suh­ri­mak­sua eikä vel­vol­li­suutta korvata valtion todis­te­lu­kus­tan­nuk­sia.

Miestä koskenut vahin­gon­te­koa­sia jäi sillensä syyttäjän luovuttua vaa­ti­muk­sis­taan.

Valtio mää­rät­tiin kor­vaa­maan naiselle 256,02 euron oikeu­sa­vun oma­vas­tuuo­suus ja 70 euron oikeu­sa­pu­maksu. Hänen avus­ta­jal­leen maksetaan valtion varoista yhteensä 1 024,08 euroa. Lisäksi asun­no­no­mis­ta­jalle maksetaan 314 euroa ja todis­ta­jalle 25 euroa todis­te­lu­kus­tan­nuk­sia valtion varoista.

Tuomiosta saa ilmoittaa tyy­ty­mät­tö­myyttä 1. syyskuuta saakka.