Kanta-Hämeen kärä­jäoi­keus tuomitsi 22-vuotiaan kan­ta­suo­ma­lai­sen miehen sek­suaa­li­sesta kajoa­mi­sesta lapseen vuoden ja kahdeksan kuukauden ehdol­li­seen van­keu­teen.

Rikoksen uhri oli vastaajan alai­käi­nen sisar. Asia­no­mis­taja oli tekojen tapahtuma-aikana 12–13-vuotias ja vastaaja häntä yhdeksän vuotta vanhempi.

Teot jatkuivat lähes vuoden ajan

Sek­suaa­li­ri­kos tapahtui Hämeen­lin­nassa 1. tam­mi­kuuta ja 4. jou­lu­kuuta 2023 välisenä aikana. Vastaaja ja asia­no­mis­taja asuivat tekojen aikana samassa talou­dessa.

Kärä­jäoi­keu­den mukaan mies lähetti sisa­rel­leen sek­suaa­lis­si­säl­töi­siä kuvia omasta sukue­li­mes­tään ja videon, jolla hän masturboi.

Mies lähetti lisäksi sek­suaa­lis­sä­vyt­tei­siä viestejä, ehdotti sek­suaa­lista kans­sa­käy­mistä ja yritti saada asia­no­mis­ta­jan lähet­tä­mään itsestään alas­ton­ku­via. Hän ehdotti kerran autoa­je­lua ja seksin kat­se­le­mista autossa.

Mies myös kos­ket­teli kerran sängyssä ollutta asia­no­mis­ta­jaa sukue­lin­ten alueelta shortsien päältä.

Syyttäjä vaati tuomiota törkeästä teko­muo­dosta

Syyttäjä vaati vastaajan tuo­mit­se­mista törkeästä sek­suaa­li­sesta kajoa­mi­sesta lapseen.

Syyttäjän mukaan teko oli omiaan aiheut­ta­maan lapselle erityistä vahinkoa tämän iän tai kehi­tys­ta­son vuoksi. Syyttäjä katsoi teon olleen erityisen vahin­gol­li­nen myös siksi, että tekijä oli lapsen veli.

Syyttäjän mukaan rikosta oli pidettävä koko­nai­suu­tena törkeänä tekojen luku­mää­rän, pitkän tekoajan ja useiden anka­roit­ta­mis­pe­rus­tei­den vuoksi. Jul­ki­sissa asia­kir­joissa ei yksilöidä syyttäjän vaatiman ran­gais­tuk­sen pituutta.

Vastaaja kiisti kaikki teot

Vastaaja kiisti tehneensä min­kään­lai­sia sek­suaa­li­sia tekoja sisa­rel­leen. Syyt­teessä tar­koi­tet­tuja viestejä ei kyetty esit­tä­mään oikeu­den­käyn­nissä.

Asia­no­mis­taja oli kertonut tapah­tu­mista ensim­mäi­senä ystä­väl­leen. Kärä­jäoi­keus piti hänen ker­to­mus­taan yksi­tyis­koh­tai­sena, pitkälti muut­tu­mat­to­mana ja uskot­ta­vana.

Oikeuden mukaan asiassa ei ilmennyt syytä, jonka vuoksi asia­no­mis­ta­jalla olisi ollut aihetta syyttää veljeään perus­teet­to­masti. Hänen ker­to­mus­taan tukivat lää­kä­rin­lau­sun­nosta ja kuultujen hen­ki­löi­den ker­to­muk­sista ilmenneet vakavat psyyk­ki­set oireet.

Kärä­jäoi­keus katsoi oireiden aiheu­tu­neen ainakin pääosin vastaajan teoista.

Oikeus hylkäsi törkeän teko­muo­don

Kärä­jäoi­keus katsoi teon olleen lapsen iän ja kehi­tys­ta­son vuoksi omiaan aiheut­ta­maan erityistä vahinkoa.

Oikeuden mukaan rikos ei kui­ten­kaan ollut omiaan aiheut­ta­maan erityistä vahinkoa lapsen tekijää kohtaan tunteman erityisen luot­ta­muk­sen vuoksi. Vaikka osapuolet olivat sisa­ruk­sia ja asuivat samassa talou­dessa, he eivät oikeuden arvion mukaan olleet ikäeronsa vuoksi erityisen läheisiä.

Kärä­jäoi­keus ei myöskään pitänyt rikosta koko­nai­suu­tena törkeänä. Pitkä tekoaika liittyi pääa­siassa vies­tei­hin ja kuviin. Fyysistä kos­ket­te­lua tapahtui kerran ja vaat­tei­den päältä.

Mies tuo­mit­tiin syyttäjän vaatiman törkeän teko­muo­don sijasta perus­muo­toi­sesta sek­suaa­li­sesta kajoa­mi­sesta lapseen.

Ehdol­lista vankeutta vuosi ja kahdeksan kuukautta

Kanta-Hämeen kärä­jäoi­keus tuomitsi miehen vuoden ja kahdeksan kuukauden ehdol­li­seen van­keu­teen. Koeaika päättyy 31. jou­lu­kuuta 2028.

Tuo­mio­lau­sel­maan mer­kit­tiin vastaajan vapau­den­me­ne­ty­sa­jaksi 8.-9. lokakuuta 2024.

Mies vel­voi­tet­tiin maksamaan asia­no­mis­ta­jalle 5 000 euroa kivusta, särystä ja muusta tila­päi­sestä haitasta sekä 4 000 euroa louk­kauk­sen aiheut­ta­masta kär­si­myk­sestä. Kor­vauk­sille on mak­set­tava vii­väs­tys­kor­koa 4. jou­lu­kuuta 2023 lähtien.

Vastaajan on lisäksi kor­vat­tava valtiolle asia­no­mis­ta­jan avustajan palkkio 2 341,83 euroa kor­koi­neen, lää­kä­rin­lau­sun­non lunas­tus­ku­lut 20 euroa ja todis­te­lu­kus­tan­nuk­set 345 euroa. Hänelle mää­rät­tiin myös 80 euron riko­suh­ri­maksu.

Raha­mää­räi­siä seu­raa­muk­sia mää­rät­tiin ilman korkoja yhteensä 11 786,83 euroa. Vastaajan puo­lus­ta­jan 4 442,70 euron palkkio jäi valtion vahin­goksi.

Asia käsi­tel­tiin Kanta-Hämeen kärä­jäoi­keu­dessa

Kanta-Hämeen kärä­jäoi­keus antoi tuomionsa 19. elokuuta.

Asia­no­mis­ta­jan ja hänen huol­ta­jiensa hen­ki­löl­li­syys mää­rät­tiin salassa pidet­tä­väksi. Myös var­si­nai­nen tuomio mää­rät­tiin salai­seksi tuo­mio­lau­sel­maa lukuun ottamatta, sillä asiassa käsi­tel­tiin alai­käi­sen yksi­tyi­se­lä­mään liittyviä erityisen arka­luon­tei­sia tietoja.

Kärä­jäoi­keus julkaisi asiasta erillisen julkisen selosteen.