Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus tuomitsi 20-vuotiaan miehen vainoamisesta, pahoinpitelystä ja laittomasta uhkauksesta 50 päivän ehdolliseen vankeuteen.
Mies vainosi entistä kumppaniaan parisuhteen päättymisen jälkeen, seurasi tätä hevostallille ja jahtasi tätä talikko kädessään. Myöhemmin hän heilutti mattopuukkoa alle metrin päässä naisen kasvoista.
Osa väkivallasta tapahtui jo parisuhteen aikana.
Rikokset tapahtuivat Seinäjoella
Rikokset tapahtuivat Seinäjoella toukokuun ja syyskuun välisenä aikana vuonna 2025.
Pahoinpitelyjen tekoaika oli 1. toukokuuta – 7. syyskuuta. Vainoaminen tapahtui 25. elokuuta – 7. syyskuuta ja laiton uhkaus 1.-7. syyskuuta.
Mies oli rikosten tapahtumahetkellä 19-vuotias.
Mies seurasi naista hevostallille
Parisuhteen päätyttyä mies seurasi ja tarkkaili entistä kumppaniaan toistuvasti hevostallin läheisyydessä. Hän tiesi naisen olevan tallilla.
Mies seurasi naista myös autolla, yritti soittaa tälle toistuvasti myös öisin ja lähetti useita viestejä.
Käräjäoikeuden mukaan vainoaminen kesti verrattain lyhyen ajan, mutta toiminta oli moninaista, intensiivistä ja sinnikästä. Menettely oli omiaan aiheuttamaan naisessa pelkoa ja ahdistusta.
Väkivaltaa tapahtui useita kertoja
Mies käytti naiseen väkivaltaa useilla eri kerroilla. Hän repi naista hiuksista, puristi tätä olkavarresta ja löi nyrkillä reiteen sekä leukaan.
Syyskuussa mies kampitti naisen jalallaan. Nainen kaatui maahan ja löi päänsä.
Naiselle aiheutui väkivallasta kipua, mustelmia ja naarmuja.
Mies jahtasi naista talikolla
Mies meni hevostallille tietäessään entisen kumppaninsa olevan siellä. Hän jahtasi naista muutaman minuutin ajan pitäen talikkoa käsissään.
Myöhemmin saman viikon aikana mies palasi tallille. Hän otti taskustaan mattopuukon ja heilutti sitä naisen kasvojen edessä.
Nainen kertoi oikeudessa miehen tehneen ensin viiltoliikkeitä oman kaulansa lähellä. Tämän jälkeen mies huitoi ja osoitti veitsellä naista alle metrin etäisyydeltä.
Käräjäoikeuden mukaan naisella oli perusteltu syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuutensa olevan vakavassa vaarassa.
Syyttäjä vaati rangaistusta kolmesta rikoksesta
Syyttäjä vaati miehelle rangaistusta vainoamisesta, pahoinpitelystä ja laittomasta uhkauksesta.
Tuomioasiakirjassa ei ilmoitettu syyttäjän vaatiman rangaistuksen täsmällistä lajia tai määrää.
Syyttäjä vaati lisäksi miehen velvoittamista maksamaan valtiolle 80 euron rikosuhrimaksun ja korvaamaan valtiolle todistelukustannukset.
Nainen yhtyi syyttäjän rangaistusvaatimukseen ja vaati mieheltä korvauksia kärsimyksestä, kivusta, särystä sekä väliaikaisesta ja kosmeettisesta haitasta.
Vastaaja sanoi tarkoittaneensa uhata itseään
Vastaaja tunnusti vainoamisen, mutta kertoi seuranneensa naista autolla vain yhden kerran.
Pahoinpitelyn osalta hän kiisti lyöneensä naista tarkoituksellisesti leukaan. Miehen mukaan hän huitaisi kädellään naisen suuntaan ja osui tähän, koska huppu esti hänen näkyvyyttään.
Mies väitti myös kampittaneensa naisen vahingossa. Muilta osin hän tunnusti pahoinpitelyn.
Laitonta uhkausta koskevan menettelyn mies tunnusti, mutta sanoi, ettei ollut tarkoittanut uhata naista. Hänen mukaansa mattopuukolla tehty uhkaus kohdistui häneen itseensä.
Mies myönsi kuitenkin ymmärtäneensä, että tilanne saattoi näyttää naisen näkökulmasta siltä, että hän uhkasi tätä.
Tuomioasiakirjassa ei kerrota, miksi mies vainosi ja pahoinpiteli entistä kumppaniaan tai meni toistuvasti hevostallille tämän luo.
Oikeus ei uskonut selityksiä vahingoista
Käräjäoikeus ei pitänyt miehen selitystä leukaan osumisesta vastuuta poistavana.
Oikeuden mukaan mies oli vastuussa seurauksista lyödessään kädellään toisen ihmisen päätä kohti, vaikka hänen näkönsä olisi ollut hupun vuoksi estynyt. Hänen täytyi pitää osumista varsin todennäköisenä.
Käräjäoikeus ei myöskään pitänyt uskottavana väitettä, jonka mukaan kampitus olisi ollut vahinko.
Laittoman uhkauksen osalta oikeus piti naisen kertomusta uskottavana. Kertomus sai välillistä tukea todistajilta, joiden mukaan mies saapui paikalle päättäväisenä ja aggressiivisena sekä poistui mattopuukko kädessään.
Rangaistukseksi 50 päivää ehdollista vankeutta
Käräjäoikeus katsoi miehen syyllistyneen vainoamiseen, pahoinpitelyyn ja laittomaan uhkaukseen.
Vakavimpana rikoksena pidettiin laitonta uhkausta. Se muodosti yhteisen vankeusrangaistuksen mittaamisen lähtökohdan.
Oikeus otti huomioon väkivallan moninaisuuden, toistuvat välineillä tehdyt uhkaukset sekä sinnikkään vainoamisen. Toisaalta naisen vammat jäivät verrattain lieviksi ja vainoaminen kesti suhteellisen lyhyen ajan.
Mies tuomittiin yhteiseen 50 päivän vankeusrangaistukseen. Vankeus määrättiin ehdolliseksi, ja koeaika päättyy 29. heinäkuuta 2028.
Korvauksia määrättiin 4 300 euroa
Mies velvoitettiin maksamaan naiselle yhteensä 4 300 euroa korvauksia.
Korvauksista 1 500 euroa määrättiin vainoamisen aiheuttamasta kärsimyksestä, 800 euroa väliaikaisesta haitasta, kivusta ja särystä, 800 euroa väliaikaisesta kosmeettisesta haitasta sekä 1 200 euroa laittoman uhkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä.
Korvauksille on maksettava viivästyskorkoa 7. syyskuuta 2025 alkaen.
Mies oli hyväksynyt naisen korvausvaatimukset sekä perusteeltaan että määrältään.
Maksettavaa kertyi vähintään 5 760,15 euroa
Miehen on korvausten lisäksi maksettava valtiolle 80 euron rikosuhrimaksu ja 137,70 euron todistelukustannukset.
Valtion varoista maksettiin naisen avustajalle palkkiona ja arvonlisäverona yhteensä 1 242,45 euroa. Mies velvoitettiin korvaamaan summa valtiolle.
Korvauksista ja valtiolle maksettavista eristä kertyi yhteensä 5 760,15 euroa. Summan lisäksi maksettavaksi tulevat naiselle määrättyjen 4 300 euron korvausten viivästyskorot.
Tuomiolauselmassa ei määrätty ehdollisen vankeuden ohessa sakkoa tai yhdyskuntapalvelua.
Käräjäoikeus ratkaisi asian heinäkuussa
Rikosasia tuli vireille Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudessa 7. tammikuuta.
Asia käsiteltiin pääkäsittelyssä, jossa kuultiin naista ja kahta todistajaa. Käräjäoikeus antoi tuomionsa keskiviikkona 29. heinäkuuta.
Tuomioasiakirjassa ei ilmoitettu erillistä pääkäsittelypäivää.
Ratkaisuun sai hakea muutosta valittamalla. Tuomioasiakirjasta ei ilmene, ilmoitettiinko ratkaisuun tyytymättömyyttä.





