Etelä-Poh­jan­maan kärä­jäoi­keus tuomitsi 20-vuotiaan miehen vai­noa­mi­sesta, pahoin­pi­te­lystä ja lait­to­masta uhkauk­sesta 50 päivän ehdol­li­seen van­keu­teen.

Mies vainosi entistä kump­pa­niaan pari­suh­teen päät­ty­mi­sen jälkeen, seurasi tätä hevos­tal­lille ja jahtasi tätä talikko kädessään. Myöhemmin hän heilutti mat­to­puuk­koa alle metrin päässä naisen kasvoista.

Osa väki­val­lasta tapahtui jo pari­suh­teen aikana.

Rikokset tapah­tui­vat Sei­nä­joella

Rikokset tapah­tui­vat Sei­nä­joella toukokuun ja syyskuun välisenä aikana vuonna 2025.

Pahoin­pi­te­ly­jen tekoaika oli 1. tou­ko­kuuta – 7. syyskuuta. Vai­noa­mi­nen tapahtui 25. elokuuta – 7. syyskuuta ja laiton uhkaus 1.-7. syyskuuta.

Mies oli rikosten tapah­tu­ma­het­kellä 19-vuotias.

Mies seurasi naista hevos­tal­lille

Pari­suh­teen päätyttyä mies seurasi ja tarkkaili entistä kump­pa­niaan tois­tu­vasti hevos­tal­lin lähei­syy­dessä. Hän tiesi naisen olevan tallilla.

Mies seurasi naista myös autolla, yritti soittaa tälle tois­tu­vasti myös öisin ja lähetti useita viestejä.

Kärä­jäoi­keu­den mukaan vai­noa­mi­nen kesti ver­rat­tain lyhyen ajan, mutta toiminta oli moni­naista, inten­sii­vistä ja sin­ni­kästä. Menettely oli omiaan aiheut­ta­maan naisessa pelkoa ja ahdis­tusta.

Väki­val­taa tapahtui useita kertoja

Mies käytti naiseen väki­val­taa useilla eri kerroilla. Hän repi naista hiuksista, puristi tätä olka­var­resta ja löi nyrkillä reiteen sekä leukaan.

Syys­kuussa mies kampitti naisen jalallaan. Nainen kaatui maahan ja löi päänsä.

Naiselle aiheutui väki­val­lasta kipua, mustelmia ja naarmuja.

Mies jahtasi naista talikolla

Mies meni hevos­tal­lille tie­täes­sään entisen kump­pa­ninsa olevan siellä. Hän jahtasi naista muutaman minuutin ajan pitäen talikkoa käsissään.

Myöhemmin saman viikon aikana mies palasi tallille. Hän otti tas­kus­taan mat­to­puu­kon ja heilutti sitä naisen kasvojen edessä.

Nainen kertoi oikeu­dessa miehen tehneen ensin viil­to­liik­keitä oman kaulansa lähellä. Tämän jälkeen mies huitoi ja osoitti veitsellä naista alle metrin etäi­syy­deltä.

Kärä­jäoi­keu­den mukaan naisella oli perus­teltu syy pelätä hen­ki­lö­koh­tai­sen tur­val­li­suu­tensa olevan vakavassa vaarassa.

Syyttäjä vaati ran­gais­tusta kolmesta rikok­sesta

Syyttäjä vaati miehelle ran­gais­tusta vai­noa­mi­sesta, pahoin­pi­te­lystä ja lait­to­masta uhkauk­sesta.

Tuo­mioa­sia­kir­jassa ei ilmoi­tettu syyttäjän vaatiman ran­gais­tuk­sen täs­mäl­listä lajia tai määrää.

Syyttäjä vaati lisäksi miehen vel­voit­ta­mista maksamaan valtiolle 80 euron riko­suh­ri­mak­sun ja kor­vaa­maan valtiolle todis­te­lu­kus­tan­nuk­set.

Nainen yhtyi syyttäjän ran­gais­tus­vaa­ti­muk­seen ja vaati mieheltä kor­vauk­sia kär­si­myk­sestä, kivusta, särystä sekä väliai­kai­sesta ja kos­meet­ti­sesta haitasta.

Vastaaja sanoi tar­koit­ta­neensa uhata itseään

Vastaaja tunnusti vai­noa­mi­sen, mutta kertoi seu­ran­neensa naista autolla vain yhden kerran.

Pahoin­pi­te­lyn osalta hän kiisti lyöneensä naista tar­koi­tuk­sel­li­sesti leukaan. Miehen mukaan hän huitaisi kädellään naisen suuntaan ja osui tähän, koska huppu esti hänen näky­vyyt­tään.

Mies väitti myös kam­pit­ta­neensa naisen vahin­gossa. Muilta osin hän tunnusti pahoin­pi­te­lyn.

Laitonta uhkausta koskevan menet­te­lyn mies tunnusti, mutta sanoi, ettei ollut tar­koit­ta­nut uhata naista. Hänen mukaansa mat­to­puu­kolla tehty uhkaus kohdistui häneen itseensä.

Mies myönsi kuitenkin ymmär­tä­neensä, että tilanne saattoi näyttää naisen näkö­kul­masta siltä, että hän uhkasi tätä.

Tuo­mioa­sia­kir­jassa ei kerrota, miksi mies vainosi ja pahoin­pi­teli entistä kump­pa­niaan tai meni tois­tu­vasti hevos­tal­lille tämän luo.

Oikeus ei uskonut seli­tyk­siä vahin­goista

Kärä­jäoi­keus ei pitänyt miehen selitystä leukaan osu­mi­sesta vastuuta pois­ta­vana.

Oikeuden mukaan mies oli vastuussa seu­rauk­sista lyö­des­sään kädellään toisen ihmisen päätä kohti, vaikka hänen näkönsä olisi ollut hupun vuoksi estynyt. Hänen täytyi pitää osumista varsin toden­nä­köi­senä.

Kärä­jäoi­keus ei myöskään pitänyt uskot­ta­vana väitettä, jonka mukaan kampitus olisi ollut vahinko.

Laittoman uhkauksen osalta oikeus piti naisen ker­to­musta uskot­ta­vana. Kertomus sai välil­listä tukea todis­ta­jilta, joiden mukaan mies saapui paikalle päät­tä­väi­senä ja agg­res­sii­vi­sena sekä poistui mat­to­puukko kädessään.

Ran­gais­tuk­seksi 50 päivää ehdol­lista vankeutta

Kärä­jäoi­keus katsoi miehen syyl­lis­ty­neen vai­noa­mi­seen, pahoin­pi­te­lyyn ja lait­to­maan uhkauk­seen.

Vaka­vim­pana rikoksena pidettiin laitonta uhkausta. Se muodosti yhteisen van­keus­ran­gais­tuk­sen mit­taa­mi­sen läh­tö­koh­dan.

Oikeus otti huomioon väki­val­lan moni­nai­suu­den, toistuvat väli­neillä tehdyt uhkaukset sekä sin­nik­kään vai­noa­mi­sen. Toisaalta naisen vammat jäivät ver­rat­tain lieviksi ja vai­noa­mi­nen kesti suh­teel­li­sen lyhyen ajan.

Mies tuo­mit­tiin yhteiseen 50 päivän van­keus­ran­gais­tuk­seen. Vankeus mää­rät­tiin ehdol­li­seksi, ja koeaika päättyy 29. hei­nä­kuuta 2028.

Kor­vauk­sia mää­rät­tiin 4 300 euroa

Mies vel­voi­tet­tiin maksamaan naiselle yhteensä 4 300 euroa kor­vauk­sia.

Kor­vauk­sista 1 500 euroa mää­rät­tiin vai­noa­mi­sen aiheut­ta­masta kär­si­myk­sestä, 800 euroa väliai­kai­sesta haitasta, kivusta ja särystä, 800 euroa väliai­kai­sesta kos­meet­ti­sesta haitasta sekä 1 200 euroa laittoman uhkauksen aiheut­ta­masta kär­si­myk­sestä.

Kor­vauk­sille on mak­set­tava vii­väs­tys­kor­koa 7. syyskuuta 2025 alkaen.

Mies oli hyväk­sy­nyt naisen kor­vaus­vaa­ti­muk­set sekä perus­teel­taan että mää­räl­tään.

Mak­set­ta­vaa kertyi vähintään 5 760,15 euroa

Miehen on kor­vaus­ten lisäksi mak­set­tava valtiolle 80 euron riko­suh­ri­maksu ja 137,70 euron todis­te­lu­kus­tan­nuk­set.

Valtion varoista mak­set­tiin naisen avus­ta­jalle palkkiona ja arvon­li­sä­ve­rona yhteensä 1 242,45 euroa. Mies vel­voi­tet­tiin kor­vaa­maan summa valtiolle.

Kor­vauk­sista ja valtiolle mak­set­ta­vista eristä kertyi yhteensä 5 760,15 euroa. Summan lisäksi mak­set­ta­vaksi tulevat naiselle mää­rät­ty­jen 4 300 euron kor­vaus­ten vii­väs­tys­ko­rot.

Tuo­mio­lau­sel­massa ei määrätty ehdol­li­sen vankeuden ohessa sakkoa tai yhdys­kun­ta­pal­ve­lua.

Kärä­jäoi­keus ratkaisi asian hei­nä­kuussa

Rikosasia tuli vireille Etelä-Poh­jan­maan kärä­jäoi­keu­dessa 7. tam­mi­kuuta.

Asia käsi­tel­tiin pää­kä­sit­te­lyssä, jossa kuultiin naista ja kahta todis­ta­jaa. Kärä­jäoi­keus antoi tuomionsa kes­ki­viik­kona 29. hei­nä­kuuta.

Tuo­mioa­sia­kir­jassa ei ilmoi­tettu erillistä pää­kä­sit­te­ly­päi­vää.

Rat­kai­suun sai hakea muutosta valit­ta­malla. Tuo­mioa­sia­kir­jasta ei ilmene, ilmoi­tet­tiinko rat­kai­suun tyy­ty­mät­tö­myyttä.