Oulun kärä­jäoi­keus ratkaisi Oulussa tapah­tu­neen opin­to­tu­ki­pe­tok­sen, jossa kos­me­to­lo­gin opin­toi­hin myön­net­tyä tukea mak­set­tiin yli 6 000 euroa. Opintoja ei ollut aloitettu lainkaan, vaikka tuensaaja ilmoitti myöhemmin kes­keyt­tä­neensä ne.

Nykyisin 51-vuotias tuensaaja kiisti petoksen. Hän kertoi, ettei muistanut hake­neensa kyseistä tukea ja oli rahan­tu­lon huo­mat­tuaan kysynyt Kelalta, miksi etuutta mak­set­tiin ja mihin sen voisi palauttaa.

Kärä­jäoi­keus antoi rat­kai­sunsa elokuun lop­pu­puo­lella.

Kes­key­ty­sil­moi­tus paljasti aloit­ta­matta jääneet opinnot

Syyttäjän mukaan tuensaaja jätti ilmoit­ta­matta Kelalle, ettei ollut aloit­ta­nut niitä opintoja, joihin tuki oli myönnetty. Perus­tee­tonta opin­to­ra­haa mak­set­tiin tammikuun 2021 alusta lokakuun 2022 loppuun yhteensä 6 123,94 euroa.

Kela sai 11. lokakuuta 2022 ilmoi­tuk­sen, jonka mukaan opinnot olivat kes­key­ty­neet saman vuoden toukokuun vii­mei­senä päivänä. Oppi­lai­tok­selta pyydetty todistus kuitenkin osoitti, etteivät tam­mi­kuussa 2021 alkaviksi tar­koi­te­tut opinnot olleet alkaneet hakijan osalta koskaan.

Oikeu­dessa tuen­saa­ja­kin totesi, ettei ollut aloit­ta­nut opintoja.

Ulko­mailla asuminen ei selit­tä­nyt rahan­tu­lon huo­maa­matta jäämistä

Tuensaaja kertoi asuneensa enim­mäk­seen ulko­mailla, missä hänellä oli oma pank­ki­tili. Hän vetosi siihen, ettei ollut tiennyt eikä havainnut suo­ma­lai­selle tililleen maksettua opin­to­tu­kea.

Kärä­jäoi­keus ei pitänyt selitystä uskot­ta­vana. Hakija oli toi­mit­ta­nut opin­to­tu­ki­ha­ke­muk­sen jou­lu­kuussa 2020, ja päätös oli lähetetty viisi päivää myöhemmin hänen ilmoit­ta­maansa osoit­tee­seen.

Hake­muk­sessa oli koros­tettu tietojen oikeel­li­suutta ja vel­vol­li­suutta ilmoittaa muu­tok­sista. Myös tuki­pää­tök­sessä ker­rot­tiin opintojen päät­ty­mistä ja kes­key­ty­mistä kos­ke­vasta ilmoi­tus­vel­vol­li­suu­desta.

Oikeus huomioi lisäksi pitkän maksuajan ja hakijan oman ker­to­muk­sen tilien käytöstä. Hän oli oles­kel­lut paljon myös Suomessa, käyttänyt suo­ma­laista tiliään ja siirtänyt varoja suo­ma­lai­sen ja ulko­mai­sen tilin välillä useita kertoja.

Kärä­jäoi­keus katsoi hakijan tienneen sekä opin­to­tuen mak­sa­mi­sesta, että ilmoi­tus­vel­vol­li­suu­des­taan. Aloit­ta­matta jääneiden opintojen salaa­mi­nen oli oikeuden mukaan tahal­lista, ja sillä oli aiheu­tettu Kelalle perus­teet­to­mien tukien suuruinen vahinko.

Opin­to­tu­ki­pe­tok­sesta ehdol­lista vankeutta

Kärä­jäoi­keus tuomitsi 51-vuotiaan petok­sesta kolmeksi kuu­kau­deksi ehdol­li­seen van­keu­teen. Koeaika päättyy 26. hel­mi­kuuta 2028. Lisäksi mak­set­ta­vaksi mää­rät­tiin 80 euron riko­suh­ri­maksu.

Kela oli tehnyt perus­teet­to­mista tuista erillisen takai­sin­pe­rin­tä­pää­tök­sen jo huh­ti­kuussa 2025. Kärä­jäoi­keus ei tässä tuomiossa määrännyt erillistä vahin­gon­kor­vausta Kelalle.