Poliisin sinivalkoinen hihamerkki tummansinisessä virkapuvussa lähikuvassa. Kirjotussa merkissä näkyy poliisin miekkatunnus.

Paini päättyi kallonmurtumaan Kangasalla - Poliisit ymmärsivät kesken jääneen uhkauksen

Tilannemedia

Nykyisin 46-vuotias mies kiisti pahoinpitelyn ja poliisin vastustamisen. Hänen mukaansa kyse oli kahden erittäin päihtyneen miehen painista, eikä vammojen syntytapa ollut selvä. Poliiseille esitettyä uhkausta mies ei kertomansa mukaan ainakaan tarkoittanut toteuttaa.

Pir­kan­maan kärä­jäoi­keus ratkaisi pahoin­pi­te­lyä, vir­ka­mie­hen vas­tus­ta­mista ja lievää ampuma-ase­ri­kosta koskeneen riko­sa­sian, jonka tapah­tu­mat sijoit­tui­vat Kan­ga­salle 17. syyskuuta 2024. Asunnossa alkanut miesten välinen paini päättyi siihen, että toisen pää osui huo­ne­ka­luun ja kalloon tuli murtuma.

Nykyisin 46-vuotias mies kiisti pahoin­pi­te­lyn ja poliisin vas­tus­ta­mi­sen. Hänen mukaansa kyse oli kahden erittäin päih­ty­neen miehen painista, eikä vammojen syntytapa ollut selvä. Polii­seille esitettyä uhkausta mies ei ker­to­mansa mukaan ainakaan tar­koit­ta­nut toteuttaa.

Kärä­jäoi­keus antoi tuomion syyskuun alku­puo­lella.

Pää osui huo­ne­ka­luun ahtaassa huoneessa

Syyttäjän mukaan mies heitteli tai töni tut­ta­vaansa niin, että tämä osui huo­ne­ka­lui­hin. Uhrin päälaelle ja taka­rai­voon tuli kaksi 5–6 sent­ti­met­rin haavaa, jotka jou­dut­tiin ompe­le­maan. Lisäksi todettiin pieni kal­lon­laen murtuma ja pieni veren­vuoto aivo­kal­vo­jen välissä. Myös sil­mä­la­sit rik­kou­tui­vat.

Louk­kaan­tu­nut mies kertoi oikeu­dessa tap­pe­lusta, jossa häneen kohdistui iskuja ja hänkin ilmei­sesti vastasi väki­val­taan. Hän muisti kaa­tu­neensa kir­ja­hyl­lyä päin ja menet­tä­neensä mah­dol­li­sesti hetkeksi tajun­tansa. Vammat aiheut­ti­vat hänen mukaansa huimausta ja alku­vai­heessa pyör­ty­mi­siä. Ensim­mäi­nen toi­pu­mis­vaihe kesti noin puo­li­toista kuukautta.

Syytetty puo­les­taan muisti sanal­li­sen yhtee­no­ton ja tönimisen, jonka seu­rauk­sena molemmat päätyivät lattialle. Hän ei muistanut lyöntejä. Paikalla ollut todistaja kertoi syytetyn aloit­ta­neen riidan ja lopulta työn­tä­neen tai heit­tä­neen toisen miehen kir­ja­hyl­lyä vasten.

Oikeus totesi molempien miesten muis­ti­ku­viin jääneen aukkoja runsaan alko­ho­lin­käy­tön vuoksi. Todis­ta­jan ker­to­muk­sen tueksi saatiin kuitenkin uhrin tuoreet kuvaukset lää­kä­rille ja polii­sille sekä valokuvia ja lää­kä­rin­lau­sunto. Todis­ta­jan mai­nit­se­masta teräa­seesta ei sen sijaan ollut muuta näyttöä.

Kärä­jäoi­keu­den mukaan miehet olivat painineet molemmin puolin, mutta syytetty oli tönäissyt tai heittänyt toisen huo­ne­ka­lua vasten ja aiheut­ta­nut tämän päävammat. Ahtaassa huoneessa pään osuminen terävään kulmaan oli enna­koi­ta­vissa. Oikeus sulki pois vaih­toeh­don, jossa uhri olisi kaatunut samoilla seu­rauk­silla täysin syytetyn toi­min­nasta riip­pu­matta.

Nyrkkiin puris­te­tut kädet täy­den­si­vät lauseen

Mies otettiin kiinni tapah­tu­mien jälkeen. Säi­löön­pa­non yhtey­dessä hän sanoi polii­seille: ”kun tullaan kadulla vastaan, niin…” ja puristeli käsiään nyrkkiin.

Mies kertoi poliisien käyt­tä­neen kiin­nio­tossa väki­val­taa. Hän myönsi mah­dol­li­sesti sano­neensa humalassa jotakin, mutta kiisti tar­koit­ta­neensa uhkausta. Hänellä oli myös hataria muis­ti­ku­via säi­löön­pa­non vas­tus­ta­mi­sesta.

Kärä­jäoi­keus katsoi kesken jääneen lauseen ja nyrk­kie­lei­den muo­dos­ta­neen ymmär­ret­tä­vän väki­val­lan uhkauksen. Mies ei käyttänyt polii­sei­hin väki­val­taa eikä ryhtynyt toteut­ta­maan uhkaus­taan, ja teko luettiin vir­ka­mie­hen vas­tus­ta­mi­seksi. Syyttäjän väite käsi­var­sien kou­kis­te­lusta jäi näyt­tä­mättä.

Miehen hallusta löytyi myös luvaton kaa­su­su­mu­tin. Sen hal­lus­sa­pi­don ja lievän ampuma-ase­ri­kok­sen hän myönsi.

Kolmesta rikok­sesta ehdol­lista vankeutta

Mies tuo­mit­tiin pahoin­pi­te­lystä, vir­ka­mie­hen vas­tus­ta­mi­sesta ja lievästä ampuma-ase­ri­kok­sesta yhteiseen neljän kuukauden ehdol­li­seen van­keu­teen. Koeaika päättyy 13. syyskuuta 2028.

Hänen on mak­set­tava louk­kaan­tu­neelle miehelle 3 000 euroa kivusta, särystä ja muusta tila­päi­sestä haitasta. Uhrin vaatima korvaus ansion­me­ne­tyk­sestä hylättiin, koska mene­te­tyistä tuloista tai työ­ky­vyt­tö­myy­den kestosta ei esitetty riittävää sel­vi­tystä.

Lisäksi mak­set­ta­viksi mää­rät­tiin 80 euron riko­suh­ri­maksu ja 119 euron todis­te­lu­ku­lut. Miehen avustajan 1 129,50 euron palkkio arvon­li­sä­ve­roi­neen jäi valtion mak­set­ta­vaksi.

Mies ilmoitti tyy­ty­mät­tö­myyttä pahoin­pi­te­lyn syyk­si­lu­ke­mi­seen, siitä tuo­mit­tuun ran­gais­tuk­seen ja uhrille mää­rät­tyyn vahin­gon­kor­vauk­seen.

Etusivulla nyt

Tilanneuutiset

Rikosuutiset