Pirkanmaan käräjäoikeus ratkaisi pahoinpitelyä, virkamiehen vastustamista ja lievää ampuma-aserikosta koskeneen rikosasian, jonka tapahtumat sijoittuivat Kangasalle 17. syyskuuta 2024. Asunnossa alkanut miesten välinen paini päättyi siihen, että toisen pää osui huonekaluun ja kalloon tuli murtuma.
Nykyisin 46-vuotias mies kiisti pahoinpitelyn ja poliisin vastustamisen. Hänen mukaansa kyse oli kahden erittäin päihtyneen miehen painista, eikä vammojen syntytapa ollut selvä. Poliiseille esitettyä uhkausta mies ei kertomansa mukaan ainakaan tarkoittanut toteuttaa.
Käräjäoikeus antoi tuomion syyskuun alkupuolella.
Pää osui huonekaluun ahtaassa huoneessa
Syyttäjän mukaan mies heitteli tai töni tuttavaansa niin, että tämä osui huonekaluihin. Uhrin päälaelle ja takaraivoon tuli kaksi 5–6 senttimetrin haavaa, jotka jouduttiin ompelemaan. Lisäksi todettiin pieni kallonlaen murtuma ja pieni verenvuoto aivokalvojen välissä. Myös silmälasit rikkoutuivat.
Loukkaantunut mies kertoi oikeudessa tappelusta, jossa häneen kohdistui iskuja ja hänkin ilmeisesti vastasi väkivaltaan. Hän muisti kaatuneensa kirjahyllyä päin ja menettäneensä mahdollisesti hetkeksi tajuntansa. Vammat aiheuttivat hänen mukaansa huimausta ja alkuvaiheessa pyörtymisiä. Ensimmäinen toipumisvaihe kesti noin puolitoista kuukautta.
Syytetty puolestaan muisti sanallisen yhteenoton ja tönimisen, jonka seurauksena molemmat päätyivät lattialle. Hän ei muistanut lyöntejä. Paikalla ollut todistaja kertoi syytetyn aloittaneen riidan ja lopulta työntäneen tai heittäneen toisen miehen kirjahyllyä vasten.
Oikeus totesi molempien miesten muistikuviin jääneen aukkoja runsaan alkoholinkäytön vuoksi. Todistajan kertomuksen tueksi saatiin kuitenkin uhrin tuoreet kuvaukset lääkärille ja poliisille sekä valokuvia ja lääkärinlausunto. Todistajan mainitsemasta teräaseesta ei sen sijaan ollut muuta näyttöä.
Käräjäoikeuden mukaan miehet olivat painineet molemmin puolin, mutta syytetty oli tönäissyt tai heittänyt toisen huonekalua vasten ja aiheuttanut tämän päävammat. Ahtaassa huoneessa pään osuminen terävään kulmaan oli ennakoitavissa. Oikeus sulki pois vaihtoehdon, jossa uhri olisi kaatunut samoilla seurauksilla täysin syytetyn toiminnasta riippumatta.
Nyrkkiin puristetut kädet täydensivät lauseen
Mies otettiin kiinni tapahtumien jälkeen. Säilöönpanon yhteydessä hän sanoi poliiseille: ”kun tullaan kadulla vastaan, niin…” ja puristeli käsiään nyrkkiin.
Mies kertoi poliisien käyttäneen kiinniotossa väkivaltaa. Hän myönsi mahdollisesti sanoneensa humalassa jotakin, mutta kiisti tarkoittaneensa uhkausta. Hänellä oli myös hataria muistikuvia säilöönpanon vastustamisesta.
Käräjäoikeus katsoi kesken jääneen lauseen ja nyrkkieleiden muodostaneen ymmärrettävän väkivallan uhkauksen. Mies ei käyttänyt poliiseihin väkivaltaa eikä ryhtynyt toteuttamaan uhkaustaan, ja teko luettiin virkamiehen vastustamiseksi. Syyttäjän väite käsivarsien koukistelusta jäi näyttämättä.
Miehen hallusta löytyi myös luvaton kaasusumutin. Sen hallussapidon ja lievän ampuma-aserikoksen hän myönsi.
Kolmesta rikoksesta ehdollista vankeutta
Mies tuomittiin pahoinpitelystä, virkamiehen vastustamisesta ja lievästä ampuma-aserikoksesta yhteiseen neljän kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Koeaika päättyy 13. syyskuuta 2028.
Hänen on maksettava loukkaantuneelle miehelle 3 000 euroa kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta. Uhrin vaatima korvaus ansionmenetyksestä hylättiin, koska menetetyistä tuloista tai työkyvyttömyyden kestosta ei esitetty riittävää selvitystä.
Lisäksi maksettaviksi määrättiin 80 euron rikosuhrimaksu ja 119 euron todistelukulut. Miehen avustajan 1 129,50 euron palkkio arvonlisäveroineen jäi valtion maksettavaksi.
Mies ilmoitti tyytymättömyyttä pahoinpitelyn syyksilukemiseen, siitä tuomittuun rangaistukseen ja uhrille määrättyyn vahingonkorvaukseen.





