Etelä-Savon kärä­jäoi­keus ratkaisi Ran­ta­sal­mella tapah­tu­neen petoksen, jossa ansio­päi­vä­ra­han hakija ilmoitti olevansa työtön tai työn­val­men­nuk­sessa, vaikka työs­ken­teli yrityksen pal­ve­luk­sessa. Nykyisin 47-vuotias vastaaja sai Korkeasti kou­lu­tet­tu­jen työt­tö­myys­kassa KOKOlta perus­teet­to­masti 5 934,18 euroa.

Hake­muk­set koskivat aikaa 28. tou­ko­kuuta–5. syyskuuta 2021. Kärä­jäoi­keus antoi rat­kai­sunsa syyskuun puo­li­vä­lissä.

Hakija piti pal­ka­tonta työtä har­joit­te­luna

Syyttäjän mukaan vastaaja oli ollut kyseisen ajan Alan­mie­het Oy:n pal­ve­luk­sessa, eikä hänellä siksi ollut oikeutta saamaansa ansio­päi­vä­ra­haan.

Vastaaja kertoi esi­tut­kin­nassa täyt­tä­neensä yri­tyk­sessä työs­ken­nel­les­sään hake­muk­sia, joissa hän ilmoitti olevansa työtön. Hän kiisti kuitenkin toi­mi­neensa tahal­li­sesti.

Hänen mukaansa hake­muk­sessa ei ollut vaih­toeh­toa har­joit­te­lulle. Koska hän ei saanut palkkaa, hän ajatteli olevansa oikeu­tettu ansio­päi­vä­ra­haan.

Oikeus katsoi, että asia olisi pitänyt selvittää kassalta

Tapah­tu­mien kulku oli muutoin riidaton. Oikeu­dessa rat­kai­se­vaa oli, poistiko vastaajan käsitys oikeu­des­taan etuuteen petoksen edel­lyt­tä­män tahal­li­suu­den.

Kir­jal­li­sina todis­teina olivat työt­tö­myys­kas­san tut­kin­ta­pyyntö ja lain­voi­mai­nen takai­sin­pe­rin­tä­pää­tös. Kärä­jäoi­keu­den mukaan hakijan oli ilmoi­tet­tava kaikki etuuden myön­tä­mi­seen vai­kut­ta­vat seikat. Hän olisi voinut selvittää menet­te­lynsä oikeel­li­suu­den kassalta, mutta ei ollut tehnyt niin.

Oikeus katsoi vastaajan voineen pitää lähes varmana, että hänen anta­miensa tietojen perus­teella maksetaan ansio­päi­vä­ra­haa. Väärä käsitys tiedossa olleiden seikkojen oikeu­del­li­sesta mer­ki­tyk­sestä ei tässä tilan­teessa poistanut tahal­li­suutta.

Vastaaja ei saapunut oikeuteen. Asia rat­kais­tiin hänen pois­sao­los­taan huo­li­matta.

Petok­sesta sakot, vahinko oli jo korvattu

Kärä­jäoi­keus tuomitsi vastaajan petok­sesta 80 päi­vä­sak­koon. Päi­vä­sa­kon määrä on 39 euroa, joten sakkoja kertyi 3 120 euroa. Lisäksi hänen on mak­set­tava valtiolle 80 euron riko­suh­ri­maksu.

Vastaaja oli jo korvannut työt­tö­myys­kas­salle aiheut­ta­mansa vahingon täy­si­mää­räi­sesti. Tuomio on lain­voi­mai­nen.