Varsinais-Suomen kärä­jäoi­keus ratkaisi Ruskolla tehdyn tuki­pe­tok­sen, jossa mies ilmoitti olevansa työtön, vaikka hän oli kokoai­kai­sessa palk­ka­työssä. Kuuteen ansio­päi­vä­ra­ha­ha­ke­muk­seen merkityt tiedot alkoivat selvitä, kun työt­tö­myys­kassa hankki tietoja Virosta.

Rikoksen tekoaika oli mar­ras­kuun 28. päivästä 2022 syyskuun 15. päivään 2023. Nykyisin 38-vuotias mies selitti vääriä ilmoi­tuk­sia vahin­gossa tehdyillä päi­vä­mää­rä­vir­heillä.

Kärä­jäoi­keus antoi rat­kai­sunsa syyskuun puo­li­vä­lissä.

Oma ilmoitus johti aiempien työ­jak­so­jen sel­vit­tä­mi­seen

Syyttäjä vaati miehelle ran­gais­tusta petok­sesta. Syytteen mukaan hän salasi työs­säo­lonsa ja palk­ka­tu­lonsa, jolloin Yleinen työt­tö­myys­kassa eli YTK maksoi hänelle ansio­päi­vä­ra­haa ilman perus­tetta.

Perus­teet­to­masti maksetun etuuden määräksi syyt­teessä yksi­löi­tiin 5 418,87 euroa. Kassalle aiheu­tu­neeksi talou­del­li­seksi vahin­goksi ilmoi­tet­tiin 8 601,09 euroa. Etuuksia oli maksettu kolmelta jaksolta vuosina 2022 ja 2023.

Asia alkoi paljastua huh­ti­kuussa 2024, kun mies ilmoitti työs­ken­te­le­vänsä viro­lai­selle yri­tyk­selle. YTK pyysi tämän vuoksi sel­vi­tystä hänen työs­säo­los­taan Virosta ja sen jälkeen mieheltä itseltään.

Miehen toi­mit­ta­mat työ­so­pi­muk­set ja palk­ka­las­kel­mat osoit­ti­vat, että hän oli ollut tar­kas­tel­luilla jaksoilla kokoai­kai­sessa työssä.

Työtön-merkintä toistui päivä toisensa jälkeen

Mies kertoi esi­tut­kin­nassa, ettei ollut ilmoit­ta­nut työl­li­syys­ti­lan­net­taan väärin tahal­li­sesti tai omaa etua tavoi­tel­lak­seen. Hän myönsi syyl­lis­ty­neensä petokseen vain sillä ehdolla, että tapah­tu­nut kat­sot­tai­siin petok­seksi.

Kärä­jäoi­keus vertasi selitystä hake­muk­siin. Mies oli kuudessa hake­muk­sessa ilmoit­ta­nut olevansa kokonaan työtön, vaikka lomak­keessa työs­ken­tely ja tehdyt työtunnit piti ilmoittaa päi­vä­koh­tai­sesti.

Oikeus kiinnitti huomiota myös aiempaan asioin­tiin. Vuonna 2020 mies oli täyttänyt työt­tö­myy­se­tuus­ha­ke­muk­sen asian­mu­kai­sesti ja sel­vit­tä­nyt työs­säo­lo­jaan. Hakeminen oli siten hänelle tuttua.

Toistuvat, päi­vä­koh­tai­set väärät merkinnät eivät oikeuden mukaan sopineet seli­tyk­seen vahin­gossa sekoi­te­tuista päi­vä­mää­ristä. Kärä­jäoi­keus katsoi miehen ereh­dyt­tä­neen kassaa tahal­li­sesti saa­dak­seen talou­del­lista hyötyä.

Arvio perustui hake­mus­ten lisäksi työ­so­pi­muk­siin, palk­ka­tie­toi­hin, etuus­pää­tök­siin, mak­su­his­to­riaan ja takai­sin­pe­rin­täa­sia­kir­joi­hin. Oikeuden mukaan perus­teet­to­man etuuden määrä oli riidaton ja asia­kir­jat osoit­ti­vat saadun hyödyn sekä aiheu­tu­neen vahingon.

Petok­sesta 60 päi­vä­sak­koa, takai­sin­pe­rintä oli jo hoidettu

Mies tuo­mit­tiin petok­sesta 60 päi­vä­sak­koon. Päi­vä­sa­kon määrä oli 63 euroa, joten sakkojen yhteis­sum­maksi tuli 3 780 euroa. Lisäksi hänen on mak­set­tava valtiolle 80 euron riko­suh­ri­maksu.

Mies oli maksanut takai­sin­pe­rit­tä­vän saatavan koko­nai­suu­des­saan YTK:lle. Tuomiossa ei määrätty erillistä vahin­gon­kor­vausta kassalle.