Pir­kan­maan kärä­jäoi­keus käsitteli elokuussa ympä­ris­tön tur­me­le­mista. Rikos tapahtui Kan­ga­salla 16. mar­ras­kuuta 2018 ja 20. kesäkuuta 2023 välisenä aikana. Kärä­jäoi­keus antoi asiassa tuomion elokuun lop­pu­puo­lella.

Syyttäjä vaati vähintään 20 000 euroa rikos­hyö­tynä

Rikok­sesta epäiltiin 69- ja 32-vuotiaita miehiä. Syyttäjä vaati heille ran­gais­tusta ympä­ris­tön tur­me­le­mi­sesta.

Lisäksi syyttäjä vaati miehiä kor­vaa­maan valtiolle todis­te­lu­kus­tan­nuk­set ja maksamaan kumpikin 80 euron riko­suh­ri­mak­sun. Miehet vaa­dit­tiin myös menet­tä­mään valtiolle vähintään 20 000 euroa rikok­sella saatuna talou­del­li­sena hyötynä.

Kahden kiin­teis­tön pihat täyt­tyi­vät ajo­neu­voista

Syyttäjän mukaan miehet säi­lyt­ti­vät Pon­san­tiellä sijait­se­vien kahden kiin­teis­tön pihoilla useiden vuosien ajan erittäin paljon erilaisia jätteitä.

Alueella oli kymmeniä käytöstä pois­tet­tuja ajo­neu­voja, veneitä, työ­ko­neita, ajo­neu­vo­jen osia ja raken­nus­jät­teitä. Syyttäjän mukaan ulko­va­ras­tointi ei täyttänyt lain vaa­ti­muk­sia, vaan aiheutti ympä­ris­tö­hait­taa ja rumensi ympä­ris­töä.

Vuoden 2018 tar­kas­tuk­sessa alueella arvioi­tiin olevan noin 130 autoa, auton­ko­ria, romua­jo­neu­voa, autonosaa ja muuta käytöstä pois­tet­tua tavaraa. Vuonna 2019 alueella havait­tiin 125 ajoneuvoa. Esineiden määrä väheni vuosien aikana, mutta niitä oli edelleen huo­mat­ta­van paljon.

Vanhempi mies vetosi ajo­neu­vo­jen tyh­jen­tä­mi­seen

69-vuotias mies kiisti syytteen. Hän myönsi vas­tan­neensa kiin­teis­töistä ja asuneensa siellä mutta katsoi, etteivät esineet olleet aiheut­ta­neet ympä­ris­tö­hait­taa tai rumen­ta­neet ympä­ris­töä.

Miehen mukaan työ­ko­neita käy­tet­tiin kiin­teis­tö­jen huol­ta­mi­seen ja ajo­neu­voista oli poistettu nesteet. Hän kertoi pyr­ki­neensä toimimaan huo­lel­li­sesti.

Nuorempi mies säilytti har­ras­teau­to­jaan vuok­raa­mal­laan alueella

Myös 32-vuotias mies kiisti syytteen. Hän myönsi säi­lyt­tä­neensä alueella omia ajo­neu­vo­jaan, niiden varaosia ja yhtä venettä.

Miehen mukaan hän ei omistanut kiin­teis­töjä, vaan oli vuok­ran­nut pienen alueen Saab-har­ras­tea­jo­neu­vo­jensa säi­lyt­tä­mi­seen. Käytöstä pois­te­tuista ajo­neu­voista oli hänen mukaansa tyh­jen­netty nesteet, ja tavarat oli säi­ly­tetty irti maasta esi­mer­kiksi lavojen tai renkaiden päällä.

Molemmat miehet vaativat valtiota kor­vaa­maan heidän oikeu­den­käyn­ti­ku­lunsa.

Kaikkia vanhoja autoja ei pidetty jätteenä

Kärä­jäoi­keus katsoi, ettei kaikkia pihoilla säi­ly­tet­tyjä ajo­neu­voja voitu luo­ki­tella jätteeksi. Useita Saab-merkkisiä autoja oli tarkoitus käyttää kun­nos­tet­ta­vien har­ras­teau­to­jen varaosina. Myöskään ajo­kun­toon saa­tet­ta­via ajo­neu­voja ei pidetty jätteenä.

Alueella oli kuitenkin myös selvästi jätteeksi luo­ki­tel­ta­via esineitä, kuten osittain palanut vene. Vanhempi mies oli oikeuden mukaan lai­min­lyö­nyt näiden esineiden pois­ta­mi­sen.

Nuoremman miehen vastuulla olleita ajo­neu­voja ei katsottu jätteeksi, joten hänen ei todettu rikkoneen jätelain mukaisia vel­vol­li­suuk­sia.

Esineiden määrä rumensi ympä­ris­töä

Kärä­jäoi­keu­den mukaan suuri määrä suo­jaa­mat­to­mana säi­ly­tet­tyjä ajo­neu­voja ja muita esineitä rumensi kiin­teis­töjä ja yleiseltä tieltä pihoille näkyvää maisemaa.

Molemmat miehet olivat vastuussa ulko­va­ras­toin­nin jär­jes­tä­mi­sestä. Nuoremman miehen vastuu rajoittui pääa­siassa hänen säi­lyt­tä­miinsä ajo­neu­voi­hin, kun taas vanhempi mies vastasi myös muista esineistä.

Menettely jatkui noin neljä ja puoli vuotta. Oikeus katsoi miesten tienneen, että esineiden säi­lyt­tä­mi­nen rumensi ympä­ris­töä. Tekoa ei pidetty vähäisenä, vaikka alueella olleiden tava­roi­den määrä oli vähen­ty­nyt.

Asiassa ei osoitettu, että ympä­ris­töön olisi päässyt hai­tal­li­sia aineita tai että maaperä olisi pilaan­tu­nut.

Virasto vaati yli­mää­räis­ten kulujensa kor­vaa­mista

Lupa- ja val­von­ta­vi­rasto vaati miehiä kor­vaa­maan yhteis­vas­tuul­li­sesti asian käsit­te­lystä aiheu­tu­neet yli­mää­räi­set kus­tan­nuk­set vii­väs­tys­kor­koi­neen.

Syyttäjän vaatimus vähintään 20 000 euron rikos­hyö­dyn menet­tä­mi­sestä hylättiin. Kärä­jäoi­keu­den mukaan ei osoitettu, että miehet olisivat saaneet rikok­sesta konk­reet­tista säästöä tai muuta talou­del­lista hyötyä.

Miehille yhteensä 1 845 euroa sakkoa

Kärä­jäoi­keus tuomitsi molemmat miehet ympä­ris­tön tur­me­le­mi­sesta.

69-vuotias mies tuo­mit­tiin 60 päi­vä­sak­koon. Yhden päi­vä­sa­kon määrä oli 12 euroa, joten mak­set­ta­vaa kertyi 720 euroa.

32-vuotias mies tuo­mit­tiin 45 päi­vä­sak­koon. Yhden päi­vä­sa­kon määrä oli 25 euroa, joten mak­set­ta­vaa kertyi 1 125 euroa.

Molemmat vel­voi­tet­tiin maksamaan valtiolle 80 euron riko­suh­ri­maksu. Lisäksi miehet mää­rät­tiin kor­vaa­maan yhteis­vas­tuul­li­sesti Lupa- ja val­von­ta­vi­ras­tolle 846 euroa oikeu­den­käyn­ti­ku­luja kor­koi­neen.

Vanhempi mies vel­voi­tet­tiin maksamaan avus­ta­jansa palk­kiosta 1 030,79 euron oma­vas­tuuo­suus. Nuoremman miehen omat asia­na­jo­ku­lut jäivät hänen mak­set­ta­vik­seen.

Tuomio ei ole lain­voi­mai­nen.