Etelä-Karjalan kärä­jäoi­keus ratkaisi laajan talous­ri­kos­ko­ko­nai­suu­den, jossa Lap­peen­ran­nassa toimineen ravin­to­layh­tiön työn­te­ki­jälle mak­set­tiin vuosien ajan palkkaa perus­teet­to­mina kilo­met­ri­kor­vauk­sina ja päi­vä­ra­hoina.

Nykyisin 41-vuotias yhtiön vas­tuu­hen­kilö ja nykyisin 47-vuotias työn­te­kijä olivat sopineet jär­jes­te­lystä yhdessä. Vuosina 2018–2022 palkkaa mak­set­tiin tällä tavalla yhteensä 97 511,35 euroa.

Koko­nai­suu­teen liittyi lisäksi yli 21 000 euron perus­tee­ton ansio­päi­vä­raha sekä työ­nan­ta­jan myöhemmin polii­sille tekemä väärä ilmianto työn­te­ki­jästä. Kärä­jäoi­keus antoi tuomion syyskuun lop­pu­puo­lella.

Palkkaa kir­jat­tiin vero­va­paiksi kor­vauk­siksi

Syyttäjän mukaan yhtiön vas­tuu­hen­kilö kirjasi työn­te­ki­jälle mak­set­tuja palkkoja kilo­met­ri­kor­vauk­siksi ja päi­vä­ra­hoiksi. Näin kir­jan­pi­toon jäi väärä kuva hen­ki­lös­tö­ku­luista, ja palk­koi­hin liittyviä sivu­ku­luja sekä enna­kon­pi­dä­tys­vel­kaa jäi kir­jaa­matta.

Jär­jes­te­lyn vuoksi yhtiö vältti enna­kon­pi­dä­tyk­siä 60 238,35 euroa. Työn­te­ki­jän omassa vero­tuk­sessa perus­teet­to­miksi kor­vauk­siksi ilmoi­tettu palkka johti puo­les­taan siihen, että hänen ansio­tu­lo­ve­ro­tuk­sensa määräytyi liian alhaisena useana vuonna.

Työn­te­kijä haki samalla ansio­päi­vä­ra­haa

Työn­te­kijä haki YTK Työt­tö­myys­kas­salta ansio­päi­vä­ra­haa ilmoit­ta­malla olleensa lomau­tet­tuna tai osittain lomau­tet­tuna, vaikka hän sai samaan aikaan palkkaa ja työs­ken­teli. Perus­teet­to­masti maksettua ansio­päi­vä­ra­haa kertyi 21 240,60 euroa.

Mies myönsi törkeän vero­pe­tok­sen ja törkeän petoksen. Hänen tun­nus­ta­mi­sensa ja asian sel­vit­tä­mi­seen antamansa mer­kit­tävä apu otettiin huomioon ran­gais­tusta alen­ta­vana seikkana.

Työ­nan­taja syytti työn­te­ki­jää menet­te­lystä, josta oli sovittu yhdessä

Yhtiön vas­tuu­hen­kilö teki myöhemmin polii­sille tut­kin­ta­pyyn­nön, jossa työn­te­ki­jän väi­tet­tiin las­kut­ta­neen perus­teet­to­mia kilo­met­ri­kor­vauk­sia ja päi­vä­ra­hoja sekä ereh­dyt­tä­neen pal­kan­mak­sua. Kärä­jäoi­keu­den mukaan todel­li­suu­dessa miehet olivat sopineet jär­jes­te­lystä yhdessä.

Oikeus katsoi vas­tuu­hen­ki­lön syyl­lis­ty­neen tämän vuoksi myös väärään ilmian­toon. Työn­te­ki­jälle mää­rät­tiin siitä 800 euroa kär­si­mys­kor­vausta.

Miehille 10 ja 8 kuukautta ehdol­lista vankeutta

Etelä-Karjalan kärä­jäoi­keus tuomitsi nykyisin 41-vuotiaan yhtiön vas­tuu­hen­ki­lön kir­jan­pi­to­ri­kok­sesta, törkeästä vero­pe­tok­sesta ja väärästä ilmian­nosta yhteiseen 10 kuukauden ehdol­li­seen van­keus­ran­gais­tuk­seen. Nykyisin 47-vuotias työn­te­kijä tuo­mit­tiin törkeästä vero­pe­tok­sesta ja törkeästä petok­sesta kahdeksan kuukauden ehdol­li­seen van­keus­ran­gais­tuk­seen.

Miehet vel­voi­tet­tiin yhteis­vas­tuul­li­sesti kor­vaa­maan Vero­hal­lin­nolle 60 238,35 euroa, ja heidän kes­ki­näi­seksi vas­tuun­jaok­seen vah­vis­tet­tiin puolet kum­mal­le­kin. Työn­te­kijä vel­voi­tet­tiin lisäksi kor­vaa­maan työt­tö­myys­kas­salle 21 240,60 euroa. Yhtiön vas­tuu­hen­kilö mää­rät­tiin kor­vaa­maan työn­te­ki­jälle 800 euron kär­si­mys­kor­vauk­sen lisäksi 2 721,46 euroa oikeu­den­käyn­ti­ku­luja ja oikeu­sa­pu­mak­sua. Molem­mille mää­rät­tiin 80 euron riko­suh­ri­maksu.