Keski-Suomen käräjäoikeus ratkaisi törkeää petosta koskeneen rikosasian.
Nykyisin 44-vuotias mies haki Jyväskylässä Yleiseltä työttömyyskassalta ansiopäivärahaa kesäkuun 2021 ja syyskuun 2022 välisenä aikana. Hakemuksissa hän jätti toistuvasti ilmoittamatta työssäoloaan sekä saamiaan palkkoja ja vuosiloma-ajan korvauksia.
Miehelle maksettiin perusteettomasti ansiopäivärahaa yhteensä 17 588,26 euroa.
Käräjäoikeus antoi asiassa tuomion elokuun loppupuolella.
Syyttäjä vaati 44-vuotiaalle miehelle rangaistusta törkeästä petoksesta
Syyttäjän mukaan mies ilmoitti ansiopäivärahahakemuksissaan olleensa kokonaan työtön, vaikka hän oli osittain työssä ValtaValo Oy:ssä.
Hän jätti myös ilmoittamatta työttömyyskassalle, että hänen lomautuksensa oli päättynyt lokakuussa 2021.
Palkkaerittelyjen perusteella mies oli vuosilomalla kesä–elokuussa 2021 ja saanut vuosiloma-ajalta palkkaa. Hän haki samalta ajalta myös ansiopäivärahaa, vaikka hänellä ei ollut oikeutta saada etuutta vuosiloman ajalta.
Syyttäjän mukaan mies jätti työssäoloaan ilmoittamatta yhteensä 17 päivärahahakemuksessa, vaikka hänen olisi pitänyt ilmoittaa hakemuksiin työtuntinsa.
Mies kiisti tahallisuuden
44-vuotias mies kiisti syyllistyneensä rikokseen.
Hän myönsi toimineensa hakemuksissa syytteessä kuvatulla tavalla, mutta kiisti menetelleensä tahallisesti. Hänen mukaansa kyse saattoi korkeintaan olla perusmuotoisesta petoksesta eikä törkeästä petoksesta.
Mies perusteli menettelyään muun muassa sillä, että hän oli sopinut työnantajansa kanssa 20 prosentin lomautuksesta, koska työn määrä oli noussut, mutta työnantaja ei ollut pystynyt maksamaan täyttä palkkaa.
Käräjäoikeudessa esitetyn selvityksen mukaan lomautus ei kuitenkaan todellisuudessa jatkunut vuoden 2021 jälkeen. Kirjallisista aineistoista ilmeni lisäksi, että mies oli saanut palkkaa myös ajalta, jonka hän ilmoitti työttömyyskassalle lomautusajaksi.
Hakemuksia täytettiin samalla tavalla kerta toisensa jälkeen
Käräjäoikeus kiinnitti huomiota siihen, että YTK oli toimittanut miehelle ohjeet ansiopäivärahan hakemisesta.
Ohjeissa kerrottiin, että hakijan tuli ilmoittaa vuosiloman ajalta saatu palkka ja työskentelyssä tapahtuneet muutokset.
Tästä huolimatta mies jätti työssäoloa ilmoittamatta useissa hakemuksissa ja ilmoitti olevansa lomautettuna myös sellaisina ajankohtina, jolloin hän tosiasiassa työskenteli tai sai vuosiloma-ajan palkkaa.
Käräjäoikeuden mukaan kyse ei ollut yksittäisestä virheestä, vaan menettely toistui järjestelmällisesti useissa hakemuksissa pitkän ajan kuluessa.
Käräjäoikeus katsoi miehen toimineen tahallisesti
Oikeus ei hyväksynyt miehen väitettä siitä, että järjestely työnantajan kanssa tai epäselvyydet lomautuksesta poistaisivat hänen vastuunsa.
Käräjäoikeuden mukaan miehellä oli velvollisuus ilmoittaa hakemuksissa työpäivänsä ja vuosilomansa riippumatta siitä, millainen järjestely työnantajan kanssa oli mahdollisesti tehty.
Oikeus katsoi hänen täyttäneen hakemuksia ja ilmoittaneen lomautuspäiviä tavalla, jonka seurauksena työttömyyskassa maksoi hänelle ansiopäivärahaa päiviltä, joilta hänellä ei lain mukaan ollut siihen oikeutta.
Käräjäoikeus katsoi miehen menetelleen tahallisesti.
Yli 17 000 euron vahinko teki petoksesta törkeän
YTK:lle aiheutui menettelystä yli 17 000 euron taloudellinen vahinko.
Käräjäoikeuden mukaan tavoitellun ja saadun hyödyn määrä oli huomattava. Lisäksi teko jatkui yli vuoden ajan ja väärää tietoa annettiin useissa eri ansiopäivärahahakemuksissa.
Oikeus katsoi menettelyn myös kokonaisuutena arvostellen törkeäksi.
Törkeästä petoksesta viisi kuukautta ehdollista vankeutta
Keski-Suomen käräjäoikeus tuomitsi nykyisin 44-vuotiaan miehen törkeästä petoksesta viiden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.
Koeaika päättyy 31. elokuuta 2028.
Mies määrättiin lisäksi maksamaan valtiolle 80 euron rikosuhrimaksu. Hänen puolustajalleen maksettiin valtion varoista yhteensä 2 033,10 euroa, joka jäi valtion vahingoksi.
Mies ilmoitti määräajassa tyytymättömyyttä koko tuomioon, joten ratkaisu ei ole lainvoimainen.
